200 litranen
Valvoja: Moderaattorit
-
- Junior Member
- Viestit: 57
- Liittynyt: 20:14, 14.02.2006
200 litranen
Oon saamassa 200 litrasen akvan ja kaikki tekniikat sun muut. Korkeutta on 50 cm ja pituutta 100 cm. levys on kanssa noin 50 cm. Eli mitä kaloja sitte voisi ottaa?? Olisin kiinnostunut lehtikaloista mutta onko akva liian pieni niille??
Jos altaasi mitat ovat nuo mainitsemasi 100 x 50 x 50 cm, tilavuudeksi tulee 250 litraa. Altaan korkeus on nyt tässä kohtaa se tärkeämpi pointti lehtikaloja varten. Altaan minimikorkeutena täysikasvuisille lehtikaloille pidetään yleisesti 50 cm, joten altaasi on lehtiksille hyvä.
Jos lehtikalat ovat altaasi pääkalat, on veden oltava pehmeää ja hapanta. Seuralaisiksi lehtikaloille sopivat monet korkearakenteiset tetrat kuten esim. erilaiset ruusutetrat (joista paljon tietoa uusimassa Akvaristi-lehdessä). Pohjalle parvi monnisia, edellyttäen, että käytettävä hiekka on pienirakeista. Sorassa eivät monniset viihdy ja riskinä on niiden viiksien vaurioituminen.
Mutta ennen kalojen hankintoja kannattaa tutustua kypsytykseen, joka vie noin kuukauden siitä kun vedet on altaaseen laitettu (ja ennen altaan kypsymistä ei siis kaloja pyttyyn).
Jos lehtikalat ovat altaasi pääkalat, on veden oltava pehmeää ja hapanta. Seuralaisiksi lehtikaloille sopivat monet korkearakenteiset tetrat kuten esim. erilaiset ruusutetrat (joista paljon tietoa uusimassa Akvaristi-lehdessä). Pohjalle parvi monnisia, edellyttäen, että käytettävä hiekka on pienirakeista. Sorassa eivät monniset viihdy ja riskinä on niiden viiksien vaurioituminen.
Mutta ennen kalojen hankintoja kannattaa tutustua kypsytykseen, joka vie noin kuukauden siitä kun vedet on altaaseen laitettu (ja ennen altaan kypsymistä ei siis kaloja pyttyyn).
Jos hankit lehtikalat pieninä ja kardinaalit / neontetrat samoihin aikoihin, ei ongelmaa synny. Eri asia on, jos aikuinen lehtikala näkee ensimmäistä kertaa tämän kokoluokan tetroja. Silloin voi ruokahalu herätä. Itselläni on vuosien varrella ollut useampaan kertaan lehtiksiä ja kardinaalitetroja samaan aikaa, eikä jahtaamista saati syömistä ole tapahtunut.
Kokemukseni perusteella on niin, että kun lehtikala oppii pienestä pitäen elämään neontetrojen tai kardinaalitetrojen kanssa, se ei kasvettuaankaan keksi ruveta jahtaamaan / syömään niitä. Kun olen myöhemmin täydentänyt tetraparvia pienillä uusilla yksilöillä, on lehtikaloille joskus hetkeksi herännyt lievä metsästysvietti, mutta sekin on mennyt nopeasti ohi ja tulokkaat ovat liittyneet vanhempien ja kookkaampien yksilöiden parveen. Voi toki olla poikkeuksiakin, mutta tällainen kokemus minulla on tämän harrastuksen yli 30-vuotiselta taipaleelta.
Niin on kuitenkin joskus käynyt, että jotkut neon-/ kardinaalitetroista ovat keksineet, että on kiva joskus puraista lehtikalan liehuvista evistä. Mitään suurta vahinkoa ne eivät toki ole saaneet aikaiseksi.
Niin on kuitenkin joskus käynyt, että jotkut neon-/ kardinaalitetroista ovat keksineet, että on kiva joskus puraista lehtikalan liehuvista evistä. Mitään suurta vahinkoa ne eivät toki ole saaneet aikaiseksi.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5990
- Liittynyt: 16:45, 25.08.2002
- Akvaarioseurat: JAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Kardinaalitetrat ovat aikuisina kuitenkin reilusti neotetroja isompia, joten kannattaa valita niitä, jos jompia kumpia haluaa. Neontetra on kuitenkin riskitekijä, eikä ole kivaa, jos koko parvellinen ahmitaan.
Lisäksi neontetra, vaikka onkin kotoisin samoista vesistä lehtikalan kanssa (luonnollista ravintoa kun on), arvostaa akvaariossa viileämpää, 20-24-asteista vettä, kun taas lehtikalalle lämpötilan minimi on se 24. Näin ollen lämpötilaakin on vaikea pitää molemmille lajeille sopivana. Lisää syytä olla yhdistämättä niitä.
Lisäksi neontetra, vaikka onkin kotoisin samoista vesistä lehtikalan kanssa (luonnollista ravintoa kun on), arvostaa akvaariossa viileämpää, 20-24-asteista vettä, kun taas lehtikalalle lämpötilan minimi on se 24. Näin ollen lämpötilaakin on vaikea pitää molemmille lajeille sopivana. Lisää syytä olla yhdistämättä niitä.
520- ja 110-litraiset, erinäisiä projekteja tulilla ja paljon kasveja.
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Joskus näissä kalojen yhdistämisissä törmää yllättäviinkin ongelmiin. Viisi vuotta sitten olin perustamassa nykyistä 700 litraista allasta. Siinä oli mm. viisi nuorta mustaa lehtikalaa.
Ostin 20 kpl kirsikkatetroja. Kaikki oli ensin ok; tetrat olivat tosi hienoja ja kotiutivat hyvin. Sitten yksi niistä keksi ruveta jahtaamaan ja nyppimään lehtikaloja. Jonkin ajan kuluttua siihen hommaan yhtyi lähes koko parvi ja lehtikalat olivat hätää kärsimässä. Ne joutuivat piilottelemaan ja pakoilemaan.
En katsellut tilannetta paria päivää kauempaa, mutta sekin oli liikaa. Tetrat takaisin liikkeeseen ja lehtikalat lääkintäaltaaseen: Niille oli tullut iholle samettimainen kerros nyppimisen ja jahtaamisen tuloksena. Onneksi lääkitys auttoi ja kaikki paranivat.
Tämä vain esimerkkinä siitä, ettei yleinen yhteensopivuus- tai sopimattomuussääntö aina pidä paikkaansa. Näiden lajien kun piti sopia varmasti yhteen.
Ostin 20 kpl kirsikkatetroja. Kaikki oli ensin ok; tetrat olivat tosi hienoja ja kotiutivat hyvin. Sitten yksi niistä keksi ruveta jahtaamaan ja nyppimään lehtikaloja. Jonkin ajan kuluttua siihen hommaan yhtyi lähes koko parvi ja lehtikalat olivat hätää kärsimässä. Ne joutuivat piilottelemaan ja pakoilemaan.
En katsellut tilannetta paria päivää kauempaa, mutta sekin oli liikaa. Tetrat takaisin liikkeeseen ja lehtikalat lääkintäaltaaseen: Niille oli tullut iholle samettimainen kerros nyppimisen ja jahtaamisen tuloksena. Onneksi lääkitys auttoi ja kaikki paranivat.
Tämä vain esimerkkinä siitä, ettei yleinen yhteensopivuus- tai sopimattomuussääntö aina pidä paikkaansa. Näiden lajien kun piti sopia varmasti yhteen.