Kysymys ruskosilmäplekosta?
Valvoja: Moderaattorit
Kysymys ruskosilmäplekosta?
Mikähän olisi ruskosilmäplekolle sellainen innostuksen aihe että kaunis ystävä tulisi päivällä vieraillekin näyttäytymään?
Tykkäisikö se kaverista? Toisesta plekolajista?
Entä muita varteenotettavia vaihtoehtoja?
Kauneus hukkuu valitettavasti yöllä joten ehdottakaahan rohkeasti...
Kaveri on kyllä vielä aika nuori joten vanhemmiten varmaan rupeaa touhuamaan, mutta olisiko kokemuksia kyseisestä lajista?
Tykkäisikö se kaverista? Toisesta plekolajista?
Entä muita varteenotettavia vaihtoehtoja?
Kauneus hukkuu valitettavasti yöllä joten ehdottakaahan rohkeasti...
Kaveri on kyllä vielä aika nuori joten vanhemmiten varmaan rupeaa touhuamaan, mutta olisiko kokemuksia kyseisestä lajista?
Eli ilmeisesti kaverini on vielä vähän tottumaton koska ollut minulla vasta noin kolmisen viikkoa?Tahmis kirjoitti:Minulla rusko tulee mielellän näyttäytymään ruoka aikoina ja muulloinkin
Mitenkä muuten, tykkääkö lajitoverista? eli jos ajattelisin kaveria? Tilanpuolesta mahtuu kyllä ja toistaiseksi ruskosilmäni on ainoa pleko tankissa...
-
- Junior Member
- Viestit: 53
- Liittynyt: 16:02, 20.03.2004
- Paikkakunta: Tartto ja välillä Jokioinen
- Viesti:
Meillä punasilmä (vai onkohan se ruskosilmä) on alkanut näyttäytymään vasta lähiaikoina muulloinkin kuin ruoka-aikoina. Kaveri on asunut tuossa tankissa vasta reilun 2 vuotta 

Terkuin, Mari P
http://www.rabbitrush.com/
http://www.rabbitrush.com/
Ruokahan se niitä kiinnostaa, eniten peruna, porkkana ja bataatti.
Myös lappoamisen tai muun mylläyksen jälkeen ne käyvät tarkistamassa tantereen ruoan varalta.
Omat neljä yksilöäni ovat suurimman osan ajasta hyvin lähellä toisiaan erään tietyn kannon ympärillä, vaikka muuallakin olisi hyviä koloja. Tästä päättelisin, että ne ovat jossain määrin seurallisia. Jos joku yhtäkkiä haluaa saman kolon kuin joku toinen, otetaan mahtipontinen asento evät levitettyinä ja poskipiikit sivuilla ja tehdään näyttävä sivusuuntainen heilautus, mikä ei selvästi ole suora hyökkäys vaan jonkinlainen kommunikaatioele.
Näillä on myös tapana vartioida ruokaansa. Vaikka ne olisivat jo lopettaneet syömisen, ne jäävät pitelemään kiinni potaatistaan ja nostavat evät varoittavasti pystyyn, jos joku muu tulee lähelle. Isointa (18 cm pyrstöttä) kukaan ei perinteisesi kehtaa häiritä, vaikka muutkaan eivät ole enää merkittävästi pienempiä.
Myös lappoamisen tai muun mylläyksen jälkeen ne käyvät tarkistamassa tantereen ruoan varalta.
Omat neljä yksilöäni ovat suurimman osan ajasta hyvin lähellä toisiaan erään tietyn kannon ympärillä, vaikka muuallakin olisi hyviä koloja. Tästä päättelisin, että ne ovat jossain määrin seurallisia. Jos joku yhtäkkiä haluaa saman kolon kuin joku toinen, otetaan mahtipontinen asento evät levitettyinä ja poskipiikit sivuilla ja tehdään näyttävä sivusuuntainen heilautus, mikä ei selvästi ole suora hyökkäys vaan jonkinlainen kommunikaatioele.
Näillä on myös tapana vartioida ruokaansa. Vaikka ne olisivat jo lopettaneet syömisen, ne jäävät pitelemään kiinni potaatistaan ja nostavat evät varoittavasti pystyyn, jos joku muu tulee lähelle. Isointa (18 cm pyrstöttä) kukaan ei perinteisesi kehtaa häiritä, vaikka muutkaan eivät ole enää merkittävästi pienempiä.