Triops longicaudatus, kasvatuspäiväkirja [kuvia]

[ninniw81]

Siinä deionisoidussa vedessä voi olla jämiä niistä aineista, joilla sitä on käsitelty. Kun käsittääkseni siihen laitetaan jotain aineksia sekaan ja sitten suodatetaan hiilen läpi tjtn.

[Beldaiel]

Miten minulta on tähän asti mennyt tämä ohi . Itse olen kasvattanut kaksi satsia triopseja, toinen sukupolvi odottelee vettä purkissaan. Käytän ihan tavallista lähdevettä ja ruoka on sitä mitä paketin mukana tuli, hyvin on selvinneet. Minulla on kuvia otuksesta (tosin kuolleena, talouspaperin päällä ) mutta ei paikkaa jonne niitä laittaa esille.

[Kodama]

Minulla on kuvia otuksesta (tosin kuolleena, talouspaperin päällä ) mutta ei paikkaa jonne niitä laittaa esille.

Laitapa kuvia. Niitä on aina kiva katsella
Onkos viljelyt onnistuneet sittemmin?

[Muffe]

Minulla on kuvia otuksesta (tosin kuolleena, talouspaperin päällä ) mutta ei paikkaa jonne niitä laittaa esille.

Laitapa kuvia. Niitä on aina kiva katsella
Onkos viljelyt onnistuneet sittemmin?

Huom. viesti lähetetty 2 kk sitten..

[Beldaiel]

Kuvia voin laittaa kun onnistun löytämään ja oppimaan jonkun hyvän sivuston.
En ole yrittänytkään kasvatella niitä nyt kun jouduin siirtämään purkin huonoon paikkaan (=sängyn viereen, erittäin ahtaaseen paikkaan). Kunhan keksin paremman ja enemmän näkyvillä olevan paikan niin lisään purkkiin vettä, mutta eiköhän nuo mahdolliset munat ihan tarvittavan ajan tuolla purkissa säily.

[juusoL]

Miten JustinSan tässä projektissa loppujen lopuksi kävi?

[JustinSan]

Viides yritys

Noniin, "pienehkön" tauon jälkeen päätin sitten laittaa viimeisen satsin munia "tulille". Alunperin viides yritys oli tarkoitus suorittaa apteekin tislattua vettä käyttäen, mutta päätin sitten nöyrtyä ja laittaa viimeiset munat lähdeveteen kuten jotkin ohjeet suosittavat. Ei muuta kuin kaupasta kolmisen litraa Rainbow-lähdevettä pykälään ja taas mentiin..

Kuoriutumispurkkina toimii neljännestä yrityksestä tuttu Ilves-purkki, valaistuksena toimii nano-projektiin rakennettu 36W valaisin.



Edellisessä yrityksessä laitoin purkin pohjalle akvaariosta hiekkaa ja sitä edellisissä käytin munien mukana toimitettuja "detritus-pusseja".
Tällä kertaa päätin kokeilla hieman erilaista lähestymistapaa, joten otin lääkeruiskun ja imaisin mattosuodattimestani parikymmentä millilitraa aktiivilietettä jotka sitten ruiskutin purkkiin kaadetun lähdeveden sekaan.
Sen lisäksi, että tällä tavoin sain purkkiin melko takuuvarmasti nitrifikaatiobakteereita ehkäisemään nitriittipiikkejä, aktiiviliete sisältää myös suuria määriä mikroskooppisia eliöitä jotka soveltuvat erinomaisesti vastakuoriutuneiden triopsien ravinnoksi.

Päivät 1 & 2

Kippasin siis purkkiin puolisen litraa lähdevettä ja kyytipojaksi hieman aktiivilietettä. Laitoin valon ja ilmapumpun päälle ja annoin purkin olla muutaman tunnin ajan.
Sitten kippasin joukkoon jäljellejääneet noin parikymmentä munaa ja jätin homman hautumaan. Tässä vaiheessa valo oli päällä ympäri vuorokauden ja lämpötila asettui kuoriutumiselle kutakuinkin täydellisen optimaaliseen 23-asteeseen.

Päivä 3

Havaitsin purkin pohjalla yhden pienen "valkoisen vaiheen" triopsin. Pinnalla kellui tuttuun tapaan muutama valkoinen muna joista ei oikein ota selvää, ovatko ne kuoriutuneita vai homeessa.
En voinut olla panematta merkille, että kuoriutumattomana säilyneitä munia kellui pinnassa huomattavasti aikaisempia kokeiluita enemmän (n. 50%)

Päivät 4 & 5

Enempää kuoriutuneita yksilöitä ei ilmestynyt, edelleen vain yksi ainokainen triops oli ajoittain havaittavissa. Viidentenä päivänä tein n. 25% vedenvaihdon.

Päivä 6

Tässä vaiheessa olin jo valmis heittämään hanskat tiskiin kun en taaskaan meinannut löytää sitä ainokaistakaan sitkeätä sissiä hengissä vaikka tuijotin silmäni kipeiksi. Kuumeisesti selasin jo nettisivuja läpi tilatakseni uuden (ja toivottavasti paremman) erän.

Päivä 7

Suureksi yllätyksekseni havaitsinkin viimeisen sitkeän sissin vielä hengissä, hyvinvoivana ja mikä tärkeintä, hyvin kasvaneena! Murustin pohjalle pikkiriikkisen määrän hiutaleruokaa, oikeastaan enemmän nitrifikaatiobakteereille kuin triopsille.
Syy siihen miksi nyt jo selvästi silmällähavaittavissa olevan kokoinen triops oli päässyt piiloutumaan pariksi päiväksi oli purkin pohjalla orastava levämatto (tuliaisia aktiivilietteestä).
Aloitin päivä/yösyklin valaistuksessa ja tätä kautta myös vaihtelun lämpötilassa.

Päivät 8 & 9

Yksinäinen, nyttemmin Touko-Kyllikiksi nimetty (johtuen triopsien luonteesta pelkästään feminiininen/maskuliininen nimi ei käynyt ), triops jatkaa polskutteluaan ja tomeraa kasvuaan. Ulkomuoto on jo selvästi samanlainen kuin aikuisilla yksilöillä. En tiedä johtuuko se valaistuksesta vai pelkästään isommasta koosta ja tätä kautta paremmasta havaittavuudesta, mutta Touko-Kyllikki vaikuttaa huomattavasti aktiivisemmalta kuin aikaisemmin.


Tässäpä kuva. Yksikään aikaisempien kokeiluiden yksilöistä ei kasvanut näin isoksi, siinä pääasiallinen syy miksi edes viitsin jatkaa tätä päiväkirjaa nyt.

Syy siihen, miksi ylipäätään viitsin edelleen panostaa tähän yksinäiseen tähteen on se, että mikäli tiedot pitäävät yhtään paikkansa, triopsien pitäisi olla kykyneväisiä näin jouluiseen teemaan hyvin sopivaan partenogeneesiin, eli neitseelliseen lisääntymiseen. Yhden ainoan aikuisen yksilön pitäisi pystyä laskemaan jopa satoja kappaleita kuoriutumiskykyisiä munia..
Olettaen siis, että Touko-Kyllikki pysyy hengissä, siirrän sen myöhemmin hiekkapohjaiseen altaaseen johon se sitten (toivottavasti) laskee muniaan jotka sitten toivon mukaan saan myöhemmin kuoriutumaan..

Nyt ei taas auta muuta kuin jännätä ja toivoa, että pikkukaveri pysyy hengissä :E

[JustinSan]

Päivä 11

Touko-Kyllikki on edelleen hengissä ja on kaiken kaikkiaan oikein tomera pikku-triops! Hoitorutiinit ovat pysyneet samoina; yöksi valot pois ja pieniä määriä pieneksi murustettua kalanruokaa aina silloin tällöin.
Otuksen kasvuvauhti on kieltämättä melko hämmästyttävä, katsokaa vaikka itse:


Kuva on siis otettu hetki sitten, kaksi päivää edellisessä merkinässä nähdyn kuvan jälkeen. Kokoa on nyt kilven etureunasta pyrstöhaarukan kärkeen pikkaisen alle sentti, eli koko on käytännössä tuplaantunut kahdessa päivässä!

Eipä auta edelleenkään muuta kuin toivoa, että pikku sankari pysyy hengissä

[jartzu65]

Hieno, näyttää ihan scifi avaruusalukselta

[JustinSan]

Päivä 14

Muutamaan päivään ei ole nyt tapahtunut mitään kummempaa kuin TK:n ahkeraa kasvua. Otus on kertakaikkiaan mieletöntä katseltavaa, alunperin hädintuskin silmällä havaittavasta pienestä toukantapaisesta on kehkeytynyt kohta parisenttinen uima-akrobaatti. Kaveri heittelee voltteja, ui selkää, spurttailee ja kikkailee. Se kaikkiin ärsykkeisiin vastaamaton pieni toukka menee nyt aivan villiksi jos purkkiin tiputtaa ruokaa

Kuvasin tuossa pienen videopätkänkin jossa jonkin verran käy ilmi otuksen liikkuminen ja nykyinen koko. Varoitus, video on melko heikkolaatuinen, paljolti vaikeasti tarkennusvammaisen kamerani ansiosta:

Toukokyllikki.wmv, 2.7mb

Tarkoitus olisi tässä lähipäivinä siirtää TK odottavaan isompaan astiaan, saa nähdä miten muutossa käy :E

[jartzu65]

Mikä on tämänhetkinen koko ja mikä on lopullinen aikuiskoko?

[Sadar]

Mikä on tämänhetkinen koko ja mikä on lopullinen aikuiskoko?

Isoimmat kasvattamani triopsit olivat n. 4 cm, mitassa ei mukana cercijä [cerca = pyrstön "sarvet"], mittaa siis pääkilven etureunasta peräaukkoon.

Kasvatuskokoon vaikuttaa melkoisesti minkä kokoinen astia on käytössä.
10l pikkuvadissa kerrallaan vain 1-3 aikuista, muut syötiin...
40l poikasvadissa 7-9 aikuista, kannibalismi vähäsempää.
Kasvatuksessa käytetty sade-, kaivo- ja ro-vettä. Parhaat tulokset saavutettu sade- ja kaivovedellä, varsinkin kun sadevesitynnyri sisälsi pieneliöstöä...
RO-vedellä tullut äkillisiä joukkosurmia, ilmeisesti päässyt jotain sopimatonta mukaan [kloramiinia??]...

Laittasin tähän kuvankin, mutta en osaa...

[JustinSan]

In memoriam

Jahas. Sinänsä jokseenkin tyypillisesti, juuri kun olin eilen saanut valmisteltua TK:lle isomman purkin ja homma näytti etenevän kaiken kaikkiaan mallikkaasti, tänä aamuna sitten löysin pikkukaverin makaamassa purkin pohjalla uimajalat kohti pintaa. Eli oli mennyt pikkupaskiainen ilmesesti yön aikana kuolemaan, homma meni siis aika pitkälti perseilleen tälläkin kertaa.

Tarkkaa kuolinsyytä en osaa sanoa, mutta pystyn melkoisella varmuudella rajaamaan nitriittipiikin, hapenpuutteen ja vesiarvot pois mahdollisten kuolinsyiden listalta.
Pääepäilty on tällä hetkellä Tetran Discus - rae. Niin naurettavalta kuin se kuulostaakin, eilen iltasella pudotin purkkiin yhden ainokaisen rakeen josta otus oli ilmeisen kiinnostumaton (kaikkien muiden ruokien kimppuun se hyökkäsi välittömästi) tänä aamuna otus oli sitten raatona juurikin tuon samaisen rakeen vieressä. Yksi mahdollisuus on tietenkin kuorenvaihdon epäonnistuminen, joskaan siitä ei ollut ainakaan mitään silmämääräisesti havaittavia merkkejä.

Täytyypi sanoa, että tällä hetkellä suoraan sanottuna [sensuroitu] melko ankarasti ja en jaksa uskoa, että reilusta sadasta munasta pelkästään yhden kehittyminen edes lähelle aikuisuutta menisi pelkästään hoitovirheiden piikkiin, eli epäilyt kohdistuvat edelleen "huonoon kantaan", sillä mikäli nettilähteisiin on uskominen, liikenteessä on huomattavan erilaatuisia kantoja.
Eipä pysty oikein reklamoimaankaan kun pulju josta munat tilasin on ehtinyt tässä vajaan vuoden aikana häviämään bittiavaruuteen.

Niin tai näin, tämä päiväkirja päättyy nyt siis ainakin toistaiseksi tähän, sen verran kerkesi kuitenkin TK valloittamaan olemuksellaan, että suunnitelmissa on kyllä uusien munasatsien tilaaminen. Puhun monikossa siis siksi, että jos hommat menevät yhtään putkeen, saan ehkä alkuvuodesta hankittua uusien T. longicaudatus munien lisäksi ehkä myös T. cancriformis ja T. australiensis - munia. Ehkä.

Kerava kuittaa.

[Sadar]

Jaa'ha. Noin siinä yleensä käy. Triopsien kuolinsyistä ei yleensä ota selvää.
Omistani vanhimmat eli n. 5 viikkoisiksi.
Minulta saattaisi liietä desi mahdollisesti munia sisältävää hiekkaa seuraavaan kokeiluun.
Ota yhteyttä jos kiinnostaa...

[killitys]

RO-vedellä tullut äkillisiä joukkosurmia, ilmeisesti päässyt jotain sopimatonta mukaan [kloramiinia??]...

Siis suositellaanko jossain käyttämään (millekään eläimelle) pelkkää RO-vettä? Eikös siitä seuraa kuolema turpoamalla? Mistä RO-veteen kloramiinia olisi voinut tulla?

[Sadar]

Kaikissa lukemissani Triopsien hoito-ohjeissa suositellaan käytettäväksi tislattua vettä (yleensä akkuvettä) ja RO-vesi ajaa saman asian.
Otukset ovat pysyneet hengissä pelkällä RO-vedellä parhaimmillaan 5 viikkoa kunnes kuolema korjannut.

RO veteen tullut aineita => huono tai rikki mennyt kalvo.

[killitys]

Onko tislatun/RO-veden tarkoitus ainoastaan laukaista kuoriutuminen vai käytetäänkö sitä siksi, että se on vapaata haitallisista aineista ja bakteereista?

Voisi kuvitella että noiden Triopsien elinympäristössä (sadekauden lammikoissa) vesiarvot muuttuvat voimakkaasti ajan mittaan. Eli sadeveteen liukenisi ajan myötä tavaraa maaperästä.

Ajan siis takaa sitä, että kuoriutumisen laukaisu saattaa vaatia sadevettä, mutta kaipaisivatko myöhemmän elämänvaiheet toisenlaista? Alueesta riippuen tuollaisissa lätäköissähän saattaa olla hyvinkin erikoiset vesiolot (esim. hyvin emäksisiä).

[JustinSan]

Onko tislatun/RO-veden tarkoitus ainoastaan laukaista kuoriutuminen vai käytetäänkö sitä siksi, että se on vapaata haitallisista aineista ja bakteereista?

Molempia. Veden mineraaliköyhyys "kertoo" munille, että lammikko on tuore ja näin ollen potentiaalisten petojen määrä on minimissään. Lisäksi vastakuoriutuneet triopsit ovat äärimmäisen herkkiä kaikille kemikaaleille.

Voisi kuvitella että noiden Triopsien elinympäristössä (sadekauden lammikoissa) vesiarvot muuttuvat voimakkaasti ajan mittaan. Eli sadeveteen liukenisi ajan myötä tavaraa maaperästä.

Ajan siis takaa sitä, että kuoriutumisen laukaisu saattaa vaatia sadevettä, mutta kaipaisivatko myöhemmän elämänvaiheet toisenlaista? Alueesta riippuen tuollaisissa lätäköissähän saattaa olla hyvinkin erikoiset vesiolot (esim. hyvin emäksisiä).

Olet aivan oikeassa, sen takia myytävien triopskittien yhteydessä tulee yleensä mukana nk. "detrituspussi" joka on suunnilleen teepussin kokoinen kangaspussukka jossa on yleensä hajonnutta orgaanista ainesta esim. jonkun lammen pohjasta. Joissakin paketeissa munat on sotkettu suoraan tämän detrituksen joukkoon ja koko homma kipataan veteen.

Mitä myöhempiin vesiarvoihin tulee, aikuisten triopsien pitäisi kyetä sietämään hyvinkin vaihtelevia vesiarvoja, joskin pH alle kuuden on ilmeisesti haitallista ainakin joillekin lajeille. Emäksistä vettä ne taasen sietävät erittäin hyvin, muistaakseni jossain mainittiin niiden sietävän vettä jonka pH lähentelee kymmentä! Eli vastaus lyhyesti lienee: vaativat ehdottomasti mineraaliköyhää vettä kuoriutumiseen, mutta selviävät siinä myös aikuisina joskin suosivat lievästi emäksistä vettä.

--

Mitä omakohtaiseen triopskasvatukseeni tulee, sain juuri tovi sitten vastauksen tiedusteluuni saksalaisesta nettikaupasta ja nyt näyttäisi siltä, että tammikuussa laitan tilaten uuden satsin longicaudatuksen munia, sekä satsin tai pari myös cancriformiksen ja australiensiksen munia. T. cancriformis on siis se Keski-Euroopassa luontaisesti esiintyvä, kylmemmässä vedessä viihtyvä, isommaksi kasvava ja pitempään elävä (mutta hitaammin kasvava) laji.
T. australiensis on varsin voimakkaan sinertävä laji Australiasta joka on yleistynyt markkinoilla vasta jokin aika sitten. Tästä lajista kukaan ei tunnu tietävän juuri mitään, muuta kuin, että se vaatii lämpimämpää vettä mutta muuten kasvatus vastaa päälinjoiltaan suunnilleen cancriformiksen ja longicaudatuksen kasvatusta.

[killitys]

Olet aivan oikeassa, sen takia myytävien triopskittien yhteydessä tulee yleensä mukana nk. "detrituspussi" joka on suunnilleen teepussin kokoinen kangaspussukka jossa on yleensä hajonnutta orgaanista ainesta esim. jonkun lammen pohjasta.

Mitä myöhempiin vesiarvoihin tulee, aikuisten triopsien pitäisi kyetä sietämään hyvinkin vaihtelevia vesiarvoja, joskin pH alle kuuden on ilmeisesti haitallista ainakin joillekin lajeille.

Eli vastaus lyhyesti lienee: vaativat ehdottomasti mineraaliköyhää vettä kuoriutumiseen, mutta selviävät siinä myös aikuisina joskin suosivat lievästi emäksistä vettä.

Veikkaisin kuitenkin, että osmoregulatorinen stressi saattaa lyhentää niiden elinikää? Lusikallinen orgaanista detritusta tuskin kovin paljon tässä auttaa? Tiheät kuorenvaihdot ovat varmasti melkoinen rasitus (ja ehkä erityisesti isommille yksilöille) ja kuolema voi silloin olla monen tekijän summa.

Toinen juttu, mikä tulee mieleen on, että varhaisvaiheissa Triopsit saattavat kuolla herkästi nälkään. Itselläni on katkarapulaji, jolla on plaktinen poikasvaihe (joskin hyvin lyhyt). Parhaiten poikaset selvityvät, jos altaassa on reilu vihersamennus.

T. australiensis on varsin voimakkaan sinertävä laji Australiasta joka on yleistynyt markkinoilla vasta jokin aika sitten. Tästä lajista kukaan ei tunnu tietävän juuri mitään, muuta kuin, että se vaatii lämpimämpää vettä mutta muuten kasvatus vastaa päälinjoiltaan suunnilleen cancriformiksen ja longicaudatuksen kasvatusta.

Jännää... Sikäläisistä vesioloista saa ehkä jotain käsitystä, jos katsoo kalojen vaatimuksia (esim. vaikka aavikkotokko Chlamydogobius eremius
).

[JustinSan]

Veikkaisin kuitenkin, että osmoregulatorinen stressi saattaa lyhentää niiden elinikää? Lusikallinen orgaanista detritusta tuskin kovin paljon tässä auttaa? Tiheät kuorenvaihdot ovat varmasti melkoinen rasitus (ja ehkä erityisesti isommille yksilöille) ja kuolema voi silloin olla monen tekijän summa.

Totta on, että kuorenvaihdot ovat suuri rasitus ja se onkin bakteeripiikkien ohella yksi johtavista kuolinsyistä. Mutta mitä tulee triopsien selviämiseen RO-vedessä vielä kuoriutumisen jälkeenkin:

One study, after hatching, raised triops in empty containers of distilled water with only aeration and food. There was no filtration, no water changes, and additional water was only added at the very end of the study when it became necessary to keep the containers from drying completely by evaporation. In these less than optimal conditions, many triops lived nearly 50 days.

Lähde

Eli melkoisen sitkeitä sissejä ovat

Toinen juttu, mikä tulee mieleen on, että varhaisvaiheissa Triopsit saattavat kuolla herkästi nälkään. Itselläni on katkarapulaji, jolla on plaktinen poikasvaihe (joskin hyvin lyhyt). Parhaiten poikaset selvityvät, jos altaassa on reilu vihersamennus.

Osut taas naulan kantaan, vastakuoriutuneilla triopseilla on lyhyt planktinen elinvaihe kuoriutumisen jälkeen ja bakteeripiikkien ohella, nälkäkuolema onkin yksi pienten triopsien yleisistä kuolinsyistä.
Tämä on yksi syistä detritus-pussien käytölle; ne sisältävät pienille triopseille soveltuvaa ravintoa, kuten leväalkioita, yksisoluisia pienorganismeja ja muuten vain ruuaksi kelpaavia orgaanisia partikkeleita.

Jännää... Sikäläisistä vesioloista saa ehkä jotain käsitystä, jos katsoo kalojen vaatimuksia (esim. vaikka aavikkotokko Chlamydogobius eremius
).

On sinänsä loogista, että australiensis vaatii lämpimämpää vettä, onhan sen luontainen elinympäristö selvästi kaikkein lämpimin näistä kolmesta lajista.
Erään australiensiksestä löytämäni tutkimuksen perusteella ne selviävät ongelmitta pienissä lätäköissä joissa päivälämpötila saattaa kivuta jopa yli neljänkymmenen asteen!


Hyvä linkki:

http://www.mytriops.com

ko. sivulle on kerätty myös ihan tieteellisiäkin artikkeleita koskien triopseja ja niiden lähisukulaisia. Kerrassaan mainio sivu

[Beldaiel]

Laitoin sitten vedet purkkiin, vaikka en edellistä parempaa paikkaa ko. esineelle keksinytkään. En laittanut munia tms. pussista vaan katson ensin kuoriutuvatko edellisen yksilön jättämät munat.

Muokkaan nyt tätä kun ei kukaan ole vastannutkaan. Eli pikkutriopseja kyllä kuoriutui, illalla niitä oli ehkäpä 15, nyt hiukan vähemmän.

[Berdie]

Kiva lukea tällaista, koska itselleni tulee viikon sisällä n. 20 triopsien munaa.

[Kogyzau]

Hyvin on mulla ainakin kasvanu noi triopsit
Pari viikkoa sitten tuli postissa munat. Tilasin ne mulletoi.comista (www.mulletoi.com)

Vetenä käytin kaupasta ostettua pirkka lähdevettä. Valoa pidin päällä yötä päivää viikon verran ja sen jälkeen siirsin sen pois. Porkkanaa ja mukana tulleita pellettejä olen antanut päivittäin.

Harmi vaan kun ei noista saa selviä kuvia koska ne ei pysy hetkeäkään paikoillaan.

[_Marjana_]

Haluu kans noita. Kuulema munivat lisää munia. Voiks noita pitää ihan 60l akvaariossa. Ihan omassa ilman kaloja. Entä saaks noilla olla kasveja sielä? Ja miten munivat veteen?

Saanko käyttää tuota kuvaa kotisivuillani?

Edit: Liitetty kaksi viestiä yhdeksi ja poistettu loppu lainaus kun kyse oli vain kuvasta.
-Ylläpito

[Beldaiel]

Täälläkin hyvin ovat omat kasvatit kasvaneet, niitä on nyt kolmessa eri purkissa (koska syövät ennemmin tai myöhemmin toisensa). Kahteen olen myös nyt vaihtanut vedenparannusaineella käsiteltyä vettä, ja vielä ovat hengissä.
_Marjana_, uskoisin että voi noinkin isossa pitää, mutta yleensä suositellaan n. 5l purkkia, ja pienemmässä poikaset löytävät helpommin ruokaa. Munivat hiekkaan, joten sitä kannattaa laittaa pohjalle parin sentin kerros.