Kimalaiset ja punapyrstöt
Valvoja: Moderaattorit
-
- Senior Member
- Viestit: 530
- Liittynyt: 16:58, 05.01.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Pohjois-Lappi
Kimalaiset ja punapyrstöt
200l:sesta ois tarkotus tehdä pallola. Kimalaisista olen haaveillut ja niitä aion hankkia. Myös punapyrstöt kiinnostavat.
Kannattaako sekoittaa näitä lajeja, vai pyhitänkö koko altaan vain kimalaisille?
Montako voisi laittaa: -pelkästään kimalaisia? -punapyrstöjä ja kimalaisia?
(Pohjalle siirrän toisesta altaasta partiksen joka on alkanut pomottaa muita pohjaeläjiä.)
Kannattaako sekoittaa näitä lajeja, vai pyhitänkö koko altaan vain kimalaisille?
Montako voisi laittaa: -pelkästään kimalaisia? -punapyrstöjä ja kimalaisia?
(Pohjalle siirrän toisesta altaasta partiksen joka on alkanut pomottaa muita pohjaeläjiä.)
-uusio-harrastaja-
Itselläni on 240-litraisessa 9 kimalaista ja 4 punapyrstöä (1k + 3n) ja pohjalla partis. Yhteiselo on sujunut ihan hyvin. Punapyrstöt jahtaavat vain toisiaan, eivätkä välitä kimalaisista ja kimalaiset taas eivät tunnu välittävän muista ollenkaan. Partiskin on saanut pitää evänsä ja puolustaa kyllä omaa luolaansa jos joku eksyy sinne tuijottelemaan. Kannattaa kuitenkin varautua erottamaan ne toisistaan jos ongelmia ilmenee. Olen ymmärtänyt, että itsestään selvää se ei ole, että kaikki menee hyvin.
Altaan koosta ja kalojen lukumäärästä en osaa mennä sanomaan. Omat kalani muuttavat tulevaisuudessa isompaan altaaseen. Kimalaiset ovat kuitenkin aika kovia uimareita, kun sille päälle sattuvat.
Altaan koosta ja kalojen lukumäärästä en osaa mennä sanomaan. Omat kalani muuttavat tulevaisuudessa isompaan altaaseen. Kimalaiset ovat kuitenkin aika kovia uimareita, kun sille päälle sattuvat.
neljä akvaariota ja kaksi nakua harjakoiraa
-
- Senior Member
- Viestit: 530
- Liittynyt: 16:58, 05.01.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Pohjois-Lappi
Entä onko sisustuksessa mitään erityistarpeita näille palloille?
Kimalaiset vissiin ostetaan ihan summanmutikassa, sukupuolet on aika hankala erottaa? Tuleeko näillä yleensäkään mitään kummempia kiistoja urosten välillä?
(6x15€ kimalaisiin...=90€+matkakulut 20€, asunto niille=xxx€ +sisustus xx€ +ruokarapukasvattamo ?€... Jäi tämä tyttö nyt ilman kevätvaatteita!)![Embarrased [:I]](./images/smilies/icon_redface.gif)
Kimalaiset vissiin ostetaan ihan summanmutikassa, sukupuolet on aika hankala erottaa? Tuleeko näillä yleensäkään mitään kummempia kiistoja urosten välillä?
(6x15€ kimalaisiin...=90€+matkakulut 20€, asunto niille=xxx€ +sisustus xx€ +ruokarapukasvattamo ?€... Jäi tämä tyttö nyt ilman kevätvaatteita!)
![Embarrased [:I]](./images/smilies/icon_redface.gif)
-uusio-harrastaja-
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Kimalaisten sukupuolieroja ei tunneta. Koiraat eivät tappele keskenään (siitähän ne heti tunnistettaisiin koiraiksi2marjaa kirjoitti:Entä onko sisustuksessa mitään erityistarpeita näille palloille?
Kimalaiset vissiin ostetaan ihan summanmutikassa, sukupuolet on aika hankala erottaa? Tuleeko näillä yleensäkään mitään kummempia kiistoja urosten välillä?

Sisustus saa olla semmoinen normaali, vaihteleva. Avointa uintitilaa, ja myös pintaan asti ulottuvia kasveja. Juurakoiden kätköistä kimalaiset tykkäävät mulkoilla ja metsästellä kotiloita.
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
Kimalaisista ei erota sukupuolia, mutta punapyrstöt tietääkseni viihtyvät parhaiten haaremissa. Minulla ainakin poika jahtaa tytteleitä aikas paljon, joten on hyvä olla useampi tyttö, ettei yksi joudu koko ajan kohteeksi. Olen ymmärtänyt, että poikia kannattaa ottaa vain yksi. Muuten tappelevat.
Tykkäävät kasvipöheiköstä, mutta kimalaisilla on hyvä olla myös vapaata uintibaanaa. Punapyrstötytöillä on jokaisella oma luola (kookos, kannon- tai kivenkolo), jossa lymyilevät ja tulevat sieltä esille viimeistään, kun saa ruokaa.
Tykkäävät kasvipöheiköstä, mutta kimalaisilla on hyvä olla myös vapaata uintibaanaa. Punapyrstötytöillä on jokaisella oma luola (kookos, kannon- tai kivenkolo), jossa lymyilevät ja tulevat sieltä esille viimeistään, kun saa ruokaa.
neljä akvaariota ja kaksi nakua harjakoiraa
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Meillä ei näin pääse käymään sillä muut kalat, kuten monnit, ovat tärkeitä myös ja toivottuja asukkeja yhtä lailla. Kalastot eivät siis varsinaisesti vaihdu, altaita tulee vain lisää2marjaa kirjoitti:Onko se niin ku väittävät että kun laittaa yhteen altaaseen palloja, niin kohta on muiden altaiden kalatkin vaihtuneet palloihin?

528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
Minulla on 180 litraisessa 5 kimalaista ja kaksi punapyrstöä (pariskunta). Pohjalla on partis. Kaikki tulevat toimeen keskenään, punapyrstökoiraskaan ei jahtaa naarasta. Meillä siis yhdestelmä on toiminut hyvin.
Jossain vaiheessa on kyllä varmaan tarpeen vaihtaa porukka isompaan altaaseen.
Tyhjiä kierteisten kuoria ilmestyy hiekalle viikon aikana aika paljon, joten joku palloista ainakin syö niitä. Hampaat eivät ole kenelläkään kasvaneet liian isoiksi, ehkä ne kaikki harrastavat kotilonkuoren puhkontaa!
Jossain vaiheessa on kyllä varmaan tarpeen vaihtaa porukka isompaan altaaseen.
Tyhjiä kierteisten kuoria ilmestyy hiekalle viikon aikana aika paljon, joten joku palloista ainakin syö niitä. Hampaat eivät ole kenelläkään kasvaneet liian isoiksi, ehkä ne kaikki harrastavat kotilonkuoren puhkontaa!
On kolmenlaisia ihmisiä. Ortodokseja, luterilaisia ja apinaihmisiä. Oona 6v.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1313
- Liittynyt: 21:53, 23.09.2003
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Lappeenranta
On. Niitä "tavallisia kaloja" on enää lisukkeena; Punapyrstöjen kanssa on piikkisilmiä ja nuolimonneja, kimalaisten kanssa täplämonnisia, nuolimonneja ja puupleko sekä kääpiöiden kanssa katkarapuja. Kyhmypallokalan kanssa ei pärjännyt banjomonnikaan eikä marmoriravut suostuneet pysymään altaassa joten nyt kyhmypallokalamme asuttaa yksin 160 litraista allasta ja marmorirapumamma elelee 42 litraisessa rapulassa. Koko kalaston muutos tetroista ja tiikeribarbeista pallokaloihin vei aikaa alle 2 vuotta.2marjaa kirjoitti:Onko se niin ku väittävät että kun laittaa yhteen altaaseen palloja, niin kohta on muiden altaiden kalatkin vaihtuneet palloihin?
Hän joka sanoo ettei koskaan pidä antaa periksi, ei hyväksy elämän realiteetteja.
-
- Senior Member
- Viestit: 530
- Liittynyt: 16:58, 05.01.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Pohjois-Lappi
Tuohon 200:seen ois nyt tyrkyllä 2x Eheim 2008 pickup, Eheim2217 ulkosuodatin tai Eheim 2252-pyörremyrsky. Mikä kävis parhaiten?
(Mattosuodatin kyllä viehättäis, väsäsin sellaisen isoon altaaseen ja tykkään kyllä.)
Marmorirapuakin yritän saada, mutta mistä p*r*sta sellasen tänne kairaan saan...
Olis hyvä olla niitä pikkurapusia sitten kun itse raitapaidat saan taloon! 
Toki ostan muut eväät pakkaseen ja komeroon myös.
(Mattosuodatin kyllä viehättäis, väsäsin sellaisen isoon altaaseen ja tykkään kyllä.)
Marmorirapuakin yritän saada, mutta mistä p*r*sta sellasen tänne kairaan saan...


Toki ostan muut eväät pakkaseen ja komeroon myös.
-uusio-harrastaja-
Minä veikkaan, että lehtikalojen evät voivat olla vastustamattomia kimalaisten mielestä.2marjaa kirjoitti:No oliskos parempi laittaa kimalaisia 450l:seen 4 lehtikalan 10 safiiritetran, monnisten ja parin leviksen kans? Pohjalta lähtee partis sinne 200:seen. Pohjalle tulee lisää porukkaa vielä (pienehköjä kaloja muutama).
Ainakaan minulla kimalaiset eivät ole koskeneetkaan lehtikalojen eviin.Kolli kirjoitti:Minä veikkaan, että lehtikalojen evät voivat olla vastustamattomia kimalaisten mielestä.2marjaa kirjoitti:No oliskos parempi laittaa kimalaisia 450l:seen 4 lehtikalan 10 safiiritetran, monnisten ja parin leviksen kans? Pohjalta lähtee partis sinne 200:seen. Pohjalle tulee lisää porukkaa vielä (pienehköjä kaloja muutama).
/jari
-
- Advanced Member
- Viestit: 1313
- Liittynyt: 21:53, 23.09.2003
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Lappeenranta
Eivät ne pilkkutautia sen herkemmin saa kuin muutkaan kalat. Ongelmana on se etteivät ne kestä kovin hyvin lääkitystä. Järven mainitsemaa lääkkeetöntä hoitoa kokeilisin itse jos meidän kimalaisiin pilkkutauti iskisi.2marjaa kirjoitti:Mietityttää tuo kimalaisten alttius pilkkutautiin...Ovatko ne sitten miten herkkiä oikeasti?
Hän joka sanoo ettei koskaan pidä antaa periksi, ei hyväksy elämän realiteetteja.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
En ole moisesta kuullutkaan. (Minun kaloillani ei ole ikinä ollut pilkkutautia, vaikka harrastus aloitettu jo 80-luvulla2marjaa kirjoitti:Mietityttää tuo kimalaisten alttius pilkkutautiin...Ovatko ne sitten miten herkkiä oikeasti?

Kimalaisethan tulevat luonnosta. Pilkku taitaa olla paljon yleisempää Kauko-Idässä viljellyissä kaloissa, ja niissä (ilmeisesti toistuneiden lääkintöjen seurauksena) pilkku on monesti aika hankalasti kukistettavissa. Jos kaupassa kimalaiset ja pilkun kantajat isketään yhteen ja samaan altaaseen, en ihmettele jos kimalaiset ”ovat herkkiä pilkkutaudille”. Ja eivät tosiaan kestä välttämättä kovia myrkkyjä, joita lääkinnässä on usein pakko käyttää tuon sitkeän pilkun takia. Ennaltaehkäisy siis tärkeää!
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
Kimalaisten pilkkutautiherkkyydestä:
Meillä oli todella raju pilkkutauti kimalaisilla vuosi-pari sitten ja täytyy kyllä sanoa että sen kokemuksen perusteella kimalainen on tosiaankin aika herkkä pilkkutaudille. Kun lääkityksen lopetti tuplasti "reseptinmukaisen" ajan kuluttua seura-akvaariossa, kimalaisille pilkut ilmestyivät välittömästi takaisin. Muilla kaloilla niitä ei enää edes näkynyt, ja kun pilkulliset kimalaiset siirrettiin pois seura-akvaariosta eikä lääkitystä siinä jatkettu, muut kalat pysyivät puhtaina. Erillisessä tyhjässä lasialtaassa kimalaiset saatiin lujalla lääkityksellä pelastettua, mutta iho-ongelmia jäi kuukausiksi sen jälkeen.
Jonkinlaisena hypoteesina tuli mieleen se, että kimalaisen ihoon lääkkeen takia heikkokuntoinenkin Ichthyophthirius multifiliis -loisen parveilija pystyy tarttumaan siinä missä toisenlainen kalan iho pystyy jo sitä vastustamaan. Muuten ei käy järkeen se, että samassa saastuneessa mutta lääkityssä vedessä muut kalat eivät loista saa mutta kimalaiset sairastuvat vakavasti. Jotenkin herkempiä ne vaan ovat. Ja kuten Pekka mainitsi, ne ovat herkkiä myös lääkkeille. Iho menee kuin rypistetyksi folioksi. Kalat eivät näytä siitä päällisin puolin kovin kärsivän, syövät ja elävät muutenkin ihan normaalin näköisesti, mutta pahalta se näyttää. Tosin loinen on taatusti vielä pahempi, siihen nuo kyllä kuolevat.
Se lääkkeetön vedenvaihtohoito voisi olla hyvä idea kokeiltavaksi, jos vaan löytyy puhtaat sopivan pienet altaat että voi vaihtaa astiasta toiseen vähän väliä. Vaivaahan siitä on, mutta toisaalta kustannuksia ei paljon mitään (pikkuallas maksaa lääkepurkin verran) ja mikäli homma toimii kuten mainostettu, se voisi olla huomattavasti kalaystävällisempi ratkaisu kuin lääkkeet. Isoille kaloille homma ei enää niin yksinkertainen olekaan.
Mika
Meillä oli todella raju pilkkutauti kimalaisilla vuosi-pari sitten ja täytyy kyllä sanoa että sen kokemuksen perusteella kimalainen on tosiaankin aika herkkä pilkkutaudille. Kun lääkityksen lopetti tuplasti "reseptinmukaisen" ajan kuluttua seura-akvaariossa, kimalaisille pilkut ilmestyivät välittömästi takaisin. Muilla kaloilla niitä ei enää edes näkynyt, ja kun pilkulliset kimalaiset siirrettiin pois seura-akvaariosta eikä lääkitystä siinä jatkettu, muut kalat pysyivät puhtaina. Erillisessä tyhjässä lasialtaassa kimalaiset saatiin lujalla lääkityksellä pelastettua, mutta iho-ongelmia jäi kuukausiksi sen jälkeen.
Jonkinlaisena hypoteesina tuli mieleen se, että kimalaisen ihoon lääkkeen takia heikkokuntoinenkin Ichthyophthirius multifiliis -loisen parveilija pystyy tarttumaan siinä missä toisenlainen kalan iho pystyy jo sitä vastustamaan. Muuten ei käy järkeen se, että samassa saastuneessa mutta lääkityssä vedessä muut kalat eivät loista saa mutta kimalaiset sairastuvat vakavasti. Jotenkin herkempiä ne vaan ovat. Ja kuten Pekka mainitsi, ne ovat herkkiä myös lääkkeille. Iho menee kuin rypistetyksi folioksi. Kalat eivät näytä siitä päällisin puolin kovin kärsivän, syövät ja elävät muutenkin ihan normaalin näköisesti, mutta pahalta se näyttää. Tosin loinen on taatusti vielä pahempi, siihen nuo kyllä kuolevat.
Se lääkkeetön vedenvaihtohoito voisi olla hyvä idea kokeiltavaksi, jos vaan löytyy puhtaat sopivan pienet altaat että voi vaihtaa astiasta toiseen vähän väliä. Vaivaahan siitä on, mutta toisaalta kustannuksia ei paljon mitään (pikkuallas maksaa lääkepurkin verran) ja mikäli homma toimii kuten mainostettu, se voisi olla huomattavasti kalaystävällisempi ratkaisu kuin lääkkeet. Isoille kaloille homma ei enää niin yksinkertainen olekaan.
Mika
Minulla on myös pallo-altaassa ollut kerran paha pilkkutauti. Parikin normaalia (12 päivän?) kuuria lääkitsin, mutta aina pilkut palasi. Kalat eivät muuten oireilleet oikeastaan mitenkään, söivät ja olivat pirteitä, mutta pilkkuisia (miljoonakalojen pilkkuja aikoinaan hoitaneena muistelisin että niiltä meni myös ruokahalu ja olivat hieman apaattisempia).mjalava kirjoitti:Kun lääkityksen lopetti tuplasti "reseptinmukaisen" ajan kuluttua seura-akvaariossa, kimalaisille pilkut ilmestyivät välittömästi takaisin.
...
Iho menee kuin rypistetyksi folioksi. Kalat eivät näytä siitä päällisin puolin kovin kärsivän, syövät ja elävät muutenkin ihan normaalin näköisesti, mutta pahalta se näyttää. Mika
Minulla oli samaan aikaan pilkkutauti myös toisessa altaassa (olin varmaan tartuttanut sen altaasta toiseen) ja se parani normaalilla lääkeannostelulla, kun taas kimalaisten pilkku vain jatkui ja jatkui/uusiutui.
Lopulta lääkitsin palloallasta ainakin kahden viikon ajan joka päivä ohjeenmukaisella annoksella pilkkutautilääkettä. Johan auttoi, mutta sitkeässä oli! Lääkkeenä muistelisin olleen Protozin koko ajan.
Pilkkutauti siis lopulta lähti lopullisesti, monen viikon jälkeen. Kimalaiset eivät minulla mitenkään reagoineet rankkaan lääkitykseen, niiden iho oli normaali pilkuista ja lääkityksestä huolimatta, eli tuota Mikan mainitsemaa folio-ilmiötä ei meillä havaittu (voisiko olla lääkemerkistä kiinni?). Yhtään kalaa ei myöskään kuollut epidemian aikana.
-
- Starting Member
- Viestit: 25
- Liittynyt: 19:21, 22.08.2006
- Paikkakunta: Helsinki / HAS
Onko muilla kokemusta lehtikaloista ja kimalaisista?JJVi kirjoitti:Ainakaan minulla kimalaiset eivät ole koskeneetkaan lehtikalojen eviin.Kolli kirjoitti: Minä veikkaan, että lehtikalojen evät voivat olla vastustamattomia kimalaisten mielestä.
Mun pallot tuli ainakin hyvin toimeen perhoskirjoahventen kanssa. Ja nytten kun ne ovat poissa haluaisin uuden pariskunnan ja ajattelin lehtikaloja.
Allas on 220L mutta ostan isomman kun pallurat kasvaa.
Meillä sitten taas vastaavasti ei tullut mitään lehtikalan ja kimalaisten yhteiselosta kun lehtikalan pitkät evät näyttivät niin ruualta 
Nyttemmin allasta asustavat kimalaiset ja punapyrstöpallot ja alun reviiritaistelujen jälkeen elämä on sopuisaa. Asustaapa allasta myös 2 pandakääpiöahventa. Sopu säilyy ja evät ehjänä.

Nyttemmin allasta asustavat kimalaiset ja punapyrstöpallot ja alun reviiritaistelujen jälkeen elämä on sopuisaa. Asustaapa allasta myös 2 pandakääpiöahventa. Sopu säilyy ja evät ehjänä.