pH:n muutos -> uudelleenkypsytys?

[Nanuska]

318-litraisen akvan asukkaat vaihtuvat ja siten täytyy rukata vesiarvot ja lämpötila uuteen uskoon. Akva on ollut käynnissä jo monta vuotta. Joudunko kypsyttämään akvan uudelleen kun arvot muuttuvat seuraavasti:

- pH nyt n. 7,5 tuleva pH vähän alle 7
- kH, gH: vesi nyt kovaa, tulevassa pehmeää (lopetetaan kipsi- ja ruokasoodalisäykset)
- Lämpötila nyt n. 21-22 astetta (huoneenlämpö), nostetaan 26 asteeseen

Tällä hetkellä akvaariossa on hyvä typpibakukanta, mutta tuhoutuuko se vesiolojen muuttuessa? Nykyiset kalat lähtevät asap ja uusia on tarkoitus hankkia ajan kuluessa parvi kerrallaan. Voinko tehdä vesiarvojen muutoksen pikkuhiljaa kalojen lähdettyä ja sitten tuoda uusia kaloja, ruokkia varovasti, vaihtaa vettä jne. ja välttyä uudelleenkypsytykseltä? Pääsyynä tähän on se, että altaaseen jää partis jolle ei ole muuta sijoituspaikkaa kypsytyksen ajaksi.

[wantukka]

Et tietenkään joudu allasta kypsyttämään uudelleen.

[111na]

Juontaako kysymyksesi siitä, että nitrifikaatioon osallistuville monille bakteerilajeille on esitetty hieman toisistaan poikkeavia ihanteellisia ympäristöjä, esimerkiksi siten että jokin laji on vahvoilla suolapitoisessa vedessä ja jokin hyvin happamassa? Näin ajatellen erilaisissa ympäristöissä voi bakteeritoiminta ja määrälliset suhteet olla toisistaan poikkeavia. Uskallan väittää että esittämäsi muutos on hyvin pieni tältä kannalta ja sopeutuminen ja uudelleenjärjestyminen tapahtunee aivan huomaamatta.

Huomiota pitää kiinnittää mieluummin (josta vaikutit olevan toki hyvin tietoinen) tavalliseen kypsyyteen vaikuttavaan tekijään: Akvaario pyrkii aina kohti tasapainotilaa suljetun systeemin kehyksessä. Kun ravinteen tulo sisään pienenee, pienenee myös elämän määrä. Muutos on nähtävissä viiveellä. Pieni ruokinta pienentää elävää ekomassaa, myös typpibakteerien määrää.

Näin kevyellä ruokinnalla ylläpidetty akvaario on otollinen myrkyllisten typpiyhdisteiden kerääntymiselle ruokinnan kasvaessa. Pienellä kuormituksella typenkierto on pientä, koska typpiyhdisteitä muodostuu vähän. Toki vanha akvaario pitää "kypsyyttä" paremmin kuin vastaperustettu koska monipuolinen biofilmi on kasvanut kaikkialle akvaarioon ja lietettäkin siellä on. Parhaimmillaan typpibakteerit lisääntyvät jakautumalla kerran 18 tunnissa, kun ammoniumkuormitus on kasvanut aikaisemmasta.

Kypsyys, kun sillä tarkoitetaan typenkierron sutjakkuutta, on suhteessa kuormitukseen. Kypsyyden aste pienenee tai suurenee kuormituksen mukaan. Oleellisista on ymmärtää viiveen olemassaolo, jolla muutos aina tapahtuu.

[Nanuska]

Juontaako kysymyksesi siitä, että nitrifikaatioon osallistuville monille bakteerilajeille on esitetty hieman toisistaan poikkeavia ihanteellisia ympäristöjä, esimerkiksi siten että jokin laji on vahvoilla suolapitoisessa vedessä ja jokin hyvin happamassa? Näin ajatellen erilaisissa ympäristöissä voi bakteeritoiminta ja määrälliset suhteet olla toisistaan poikkeavia.

Tässä on hienosti kiteytetty se, mitä yritin sanoa, mutta kun ei osaa aina ilmaista itseään riittävän hyvin Eli kysymykseni pohjautui siihen, että olen elänyt siinä uskossa, että tietynlaisissa vesiolosuhteissa elää vain tietynlaisia typpibakteereja -> vesiarvot muuttuvat -> nämä tietyt bakteerit kuolevat -> uusissa vesiarvoissa elävien bakteerien muodostaminen vaatii kypsytyksen.

Tällä hetkellä altaassa on mielestäni kohtuullinen/suurehko kuormitus, joten kalojen lähdettyä yritän pitää kuormitusta yllä siihen saakka, että uudet kalat tulevat. Hienoa, että pääsen näin helpolla eikä tarvitse murehtia, että fisuille käy tämän takia huonosti. Kiitos perinpohjaisesta ja asiantuntevasta vastauksesta!