Pohjan asukit hakusessa (~300 l)

[MKL]

Perustiedot:

27 C (lämppäri asetettu 25,5)
pH 6,5
kH <2
gH 4
No2 <0,3

Vajaa 300 litraa, (ulko)mittojen mukaan hieman yli. Pohjan pinta-ala 105*58, korkeus 50. Kasveina lähinnä miekkoja, lisänä ruosteärviää, neulaheinää, jaavansaniaista ja nauhavesihyasintti, hiekkapohja. Pari kantoa, lisää haluaisin, mutta kun ne kerta laskevat pH:ta niin... onko ehdotuksia helppoon kovuuden nostamiseen jotta tuon saisi eliminoitua? Vaikuttaako omenapuu happamuuteen? Tällä hetkellä alimitoitettu ulkosuodatin (Serafil 900), joka vaihtuu päittäin 200:ssa pyörivään hieman tehokkaampaan (Resun AE-808) tai sitten käyn ostamassa toisen samanlaisen.

Tarkoituksena on siirtää 200:sta ainakin lehtikalat (2, ei kutupari) ja kuparitetrat (15). Toinen parvi on mahdollinen ajatus, tähän ongelmaksi muodostuu altaaseen jostain (kasvien mukana?) ilmestyneet kaksi poikasta joiden tunnistus on vielä tekemättä. Jos poikaset ovat silmää miellyttävää ja muuten altaaseen soveltuvaa lajia ostan niitä lisää, muussa tapauksessa saavat kenkää

Pitkällisen jaarituksen jälkeen itse asiaan:

Hakusessa siis on pohjaeliöitä, mutta tiedon runsaus, ja joissakin tapauksissa sen puute, aiheuttaa päänvaivaa. Plekoista alle 25 senttisiksi jäävät ovat kaiketi soveltuvia tuohon pohja-alaan? Mitkä niistä sopisivat pieneen virtaukseen, yli 25:n asteen lämpötilaan?

Kiinnostavia ovat myös noita- ja banjomonnit, täyttyisikö niiden elinehdot tässä? Miten monta niitä voisi ottaa? Tulevatko toimeen monnisten kanssa, jos niitäkin tulee? Voisiko nuoliaisia harkita? Mitkä niistä?

Ehdotuksille olen avoin, ainoa ehdoton kriteeri on se, että miekkakasvit pitää jättää rauhaan

[kirjoplaty]

Mikset ottaisi vaikkapa piikkisilmiä? Nehän ovat säyseitä ja jättävät kasvit ja muut allastoverit rauhaan. Kuitenkin ovat mielenkiintoisia, ainakin minusta.

Aina tuputtamassa kaikille piikkareita, mutta minkäs sille mahtaa...

[tuhkasiipi]

Samaan syssyyn kysyn että onko olemassa pohjaKALAA(ei rapua) joka pärjää 40 litran purkissa taistelukalan kanssa(, eikä syö mahdollisia poikasia)??

[MKL]

Piikkisilmiä löytyy jo rasbora-altaasta

[Zessu]

Salamanteripleko on kaunis ja pienehköksi jäävä pleko, joka voisi tuonne sopia kivasti. Samoiten tähtipartamonni. Nuoliaisiksi harlekiini- tai touhunuoliaisia, molemmat kiltimmästä päästä eivätkä kuulemma napsi monnisten silmiä (itse en uskaltanut kuitenkaan riskeerata ja touhujen altaassa ei ole monnisia).

[7330]

Tuhkasiipi, aika vähän sellaisia on.
Olen kuullut ainakin jonkin imunuoliaislajin, katinkultamonnin ja nuolimonnien mahtuvan 40-litraiseen, mutta jokaisesta on kuultu myös päinvastaisia mielipiteitä. Niin ja harvinaisempi hara, mutta se taitaa olla viileän veden epeli eikä siis käy taiston kanssa. Omaan samankokoiseen altaaseeni jätän kalat kokonaan hankkimatta, kyllä se niin pieni on.

Olisiko ne ravut niin mahdoton vaihtoehto?

[tuhkasiipi]

No eihän ravuissa ole vikaa, toisessa akvaariossani niitä onkin, mutta silloin kuin siinä akvaariossa oli taistoukko rapujen kanssa niin ravut olivat kokoajan piilossa.. Mutta siis, rapuja otan, tuntuu vähän pahalta asuttaa pohjaa, kun kaikki nuo monniset on parvikaloja ja tuon altan pinta-ala käy kyllä parvelle ahtaaksi

[llFiSull]

MKL kyseli ensimmäisessä viestissään että vaikuttaako omenapuu pH:n arvoon.? Mäkin haluisin tietää..

[Junttis]

Ehdotuksille olen avoin, ainoa ehdoton kriteeri on se, että miekkakasvit pitää jättää rauhaan

Mitenkäs olisi ripsimonnit? Tuohon altaaseesi kävisi esim,rusko-,tumma-,rengas- tai vaikkapa siimaripsimonni? Tai ehkäpä parvi selkäuimareita?

Eivät ole ainakaan itselläni järsineet miekkakasveja.

[kirjoplaty]

Piikkisilmiä löytyy jo rasbora-altaasta

Niin mutta mitä se vaikuttaa tämän altaan kalastoon? Kyllähän sitä voi haalia vaikka jokaiseen altaaseensa piikkareita, jos niin mielii.

[MKL]

Eipäs tullut mieleenkään nuo ripsimonnit ja selkäuimarit, kiitos vinkistä! Mitenkäs monta niitä uskaltaisi laittaa jos niitä löytyy? Olen loppuviikosta menossa tukkuun katsastamaan tarjontaa Pitänee yrittää haavia ne salaperäiset poikaset vaikka rasbora-altaaseen jos noita löytyy, ne kaiketi mahtuvat ripsarinkin suusta alas..

Tosiaan se omenapuun vaikutus kiinnostaa kovasti? Vai olisiko pitänyt laittaa erillinen utelu siitä alkeiden puolelle?

Piikkisilmiä löytyy jo rasbora-altaasta

Niin mutta mitä se vaikuttaa tämän altaan kalastoon? Kyllähän sitä voi haalia vaikka jokaiseen altaaseensa piikkareita, jos niin mielii.

Voi toki, mutta ajatuksena olisi muokata tuota isompaa geotoopin suuntaisesti ja piikkisilmien kiinniottaminen siirtoa varten myöhemmin voi osoittautua kinkkiseksi Toisaalta eihän ne ripsaritkaan ole ameriikoista...

[Junttis]

Mitenkäs monta niitä uskaltaisi laittaa jos niitä löytyy?

Tumma-ja ruskoripsareita laittaisin kaksin kappalein, kun taas rengas-ja siimaripsimonneja yhden.

Tuo siimaripsimonni on erittäin mahtava ripsimonni, jota erityisesti suosittelen altaaseesi. Isoviiksinen kala on erittäin hauska näky. Siimaripsimoni ei hätyyttele pienempiäänkään, eikä koske kasveihin. Erityisesti ruokinta-aikaan hauska näky kun kala painelee pitkin pohjaa viikset ojossa ja haavii ruokaa sisuksiinsa.

[MKL]

Hieman pelottaa tuo siimaripsen kohdalla usein mainittu elävä ruoka, senhän voi käsittää niinkin, että öiseen aikaan häviää pienempiä kaloja parempiin suihin. Muuten vaikutti oikein mielenkiintoiselta.

Taidan unohtaa suosiolla kaikenlaiset toopit ja tehdä tuosta vain seura-altaan, alkaa löytymään turhan paljon kiinnostavia kaloja muilta mantereilta.

[kirjoplaty]

Voi toki, mutta ajatuksena olisi muokata tuota isompaa geotoopin suuntaisesti ja piikkisilmien kiinniottaminen siirtoa varten myöhemmin voi osoittautua kinkkiseksi Toisaalta eihän ne ripsaritkaan ole ameriikoista...

Siis en tarkoittanut, että siirtäisit jo sinulla olevat piikkisilmät tähän altaaseen, vaan ostaisit uusia sinne. Paitsi jos siis sinun täytyisi pyydystää ne sieltä karanteenialtaasta..

[nanO]

Oman kokemuksen pohjalta vastattuna, omenapuun oksa ei vaikuta ph-arvoon, ainakaan niin paljoa kun esim mangrove. Tosin mangrovekin saa aika kauan olla ja liueta akvaariossa, ennen kuin näkyy ph-arvossa mihinkään suuntaan.
Tähtipartiskin on tosi nätti pohja-alan asukki, mut en tiedä kannattaako ottaa, jos miekkakasvia haluat suojella.

[Junttis]

Hieman pelottaa tuo siimaripsen kohdalla usein mainittu elävä ruoka, senhän voi käsittää niinkin, että öiseen aikaan häviää pienempiä kaloja parempiin suihin. Muuten vaikutti oikein mielenkiintoiselta.

Tuota en oikein usko. Täällä siimaripsimonni oli kolmen rengasripsimonnin kanssa samassa altaassa pienien, rielu sentin mittaisten klovnitonkijoiden kanssa samassa altaassa, eikä yksikään kaloista (laskujeni mukaan) joutunut monnien kitaan.

Täällä kalat syövät räkmixiä, katkarapupellettejä, surviaisia ja kiinankellosammakoille tarkoitettejua öttiäisiä esim, jauhomatoja ja kotisirkkoja herkkupaloina. Toiselta foorumilta luin erään harrastajan pitävän siimaripsimonniaan neontetrojen kanssa, juuri siitä syystä, että se ei syö pienenmpiään. Tuolla kalalla on kyllä suhteessa kroppaansa pieni suu..

[MKL]

Pitää laittaa lapulle nimet ylös ja kysellä saatavuutta, menee muuten pieni sekaisin ja päätyy katselemaan jotain ihan muita kaloja.

Oliko kenelläkään muita ehdotuksia? Miten tuolla toisessa utelussa mainittu appelsiinipleko kävisi tähän? Tai vaikka ruskosilmäpleko? Koruplekot?

[MKL]

Kenelläkäänkö ei ole mitään vastalauseen tynkää yllä mainittujen plekojen sijoittamisesta ekassa viestissä mainittuun altaasen? Mitähä?

[7330]

Eikös ruskosilmäpleko kasva johonkin 30-40 senttiin... Jos oikein muistan. Lienee vähän liian iso.

[MKL]

Dodiih! 3 kappaletta koruplekoja on löytänyt tiensä altaaseen. L-numeroita ei ollut saatavilla, vain Peckoltia sp. ja Kolumbia. Miniplekoja, mutta syötävän suloisia.