Otot, juovaoka-, purjesampi- ja nokkamonnit- käyttäytyminen

[wimpu]

Tuollaisista vähän tässä haaveilen kun altaan saa kypsäksi... Altaassa vettä apout 440, p160-130 (erkkeri), s50, k65.

Kaksi lehtikalapariskuntaa tulee (toivattavasti tulevat toimeen keskenään) ja niille naapuriksi parvi tetroja (näillä näkymin lasi) ja EHKÄ myöhemmin myös tapparakaloja.

Ja asiaan, olen suunnitellut altaaseen myös näitä otsikon upeita monneja. Mitens on, onko kombinaatio järkevä käyttäytymiseltään? Kohtuu rauhaisaa yhteiseloa toivon ja ymmärtääkseni nämä lajit ovat ihan säyseitä? Jonkun verran olen kysellyt (kaupoista) ja saanut vihreää valoa mutta mitä sanovat harrastajat joilla kyseisiä lajeja on? Juovaokahan on aika ahmatti (ja iso), onko näin ettei kuitenkaan hyvin ruokittuna ottoja popsi? Jääkö nokat isompien "jalkoihin" vaikka kaikki kai aika hitaita ja kömpelöitä ovat? Nokkamonnit kun vaikuttavat niin haurailta. Kertokaa ylipäätään kyseisten lajien käyttäytymisestä, puuhista altaassa... miten allasta käyttävät, ovatko kuinka näkösällä/piiloissa? Ihan mitä vaan mikä nyt on oleellista tietää. Entä muonapuoli? Ja käyttäytyminen siinä tilanteessa?

Ja sitten niistä määristä, onko sinnepäinkään suunnitella näin? :
1 juovaoka
10 ottoa
5 nokkaa
4 purjesampea


Onko tässä nyt jo liikaa?

[Kaiku]

Ei nyt varsinaista omakohtaista tietoa, mutta seuraavan linkin takana on Hiutaleen sivuilta nokkamonneista:
http://koti.mbnet.fi/hiutale/akvaario/loki.html

Sitten täällä on VesiEläimen sampimonneista & otoista:
http://sv.aqua-web.org/kalastosivu.html

[VesiEläin]

Omakohtaisia kokemuksia otoista, nokista ja sampimonneista.
Kaikki lajit ovat tulleet toimeen hyvin keskenään, jokaisella on oma elinpiiri altaassa(560-l).

Sampimonnit pitäytyvät altaassa kannoilla, isojen kasvien lehdillä ja hiekalla arvokkaaseen laiskaan tapaansa makoilemassa tai raasmuttamassa levää sillointällöin. Niille kelpaa niin tabletit, kuin tuoreet vihannekset, räkmiks, survarit jne. Jos pariskunta löytyy niin kutu ilmestyy parin viikon välein jollekkin pinnalle.

Nuolimonnit huuheltavat sinnetänne joko parvessa tai yksikseen, viihtyvät pyrähdyksien lomassa kasvien kätköissä. Syövät hyvin levää, tabletteja, räkmiksiä, jopa survaria ja jos sattuu hyvä tuuri lisääntyvät päättömästi. Pitävät virrasta ja vedenvaihdoista.

Nokkamonnit viihtyvät laseissa roikkuen, niitä löytyy myös kasvien varsista ja pystykantojen kyljistä, ovat olevinaan piilossa. Niille kelpaa jonkinverran levä, miekkakasvit, tuoreet vihannekset, räksmiks ja kaikenlaiset tabletit jos kerkiävät muun porukan kanssa syömään. Hyvä tapa on jättää kesäkurpitsaa yöksi roikkumaan altaaseen niin hitaatkin yksilöt saavat massun täyteen. Kudusta ei oo vielä kokemusta.

[wimpu]

Kiitos, näistä sai hyvän kuvan kyseisistä otuksista ja tulevaisuudesta altaassa . Upeita linkkejä! Siirrän ottojen hankinnan myöhemmäksi kun ei siis suositella uuteen altaaseen. Antaa systeemin pyöriä ennen heitä. Mitäs se juovaoka, onko siitä kenelläkään kokemusperäistä infoa?

[Fakkenoo]

Okamonni on niin laiska paskiainen, että se ei hätyytä pienintäkään tetraa. Kunhan köllöttelee ja pimeän turvin tulee syömään.

[dth]

Mulla on 630 litraisessa kaikkia muita otsikon kaloja paitsi ottoja.

Kaikkia 1 kpl, nokkamonneja ja samppareitakin on ollut aikoinaan enempi, mutta kuolo on niitä korjaillut vuosien saatossa eikä ole tullut hankittua lisää.

Juovaokamonni on välillä ahmattina syömässä kaiken pohjalle tulevan ruuan, mutta enimmäkseen se retkottaa jossain pusikossa tai luolassa joten hitaammatkin kalat saavat osansa ruuasta.

[wimpu]

Kuulostaapa hyvältä

[Koss]

Juovaokamonni syö tetroja?

[Törökala]

Meillä suklaaokamonni keskittyy lähinnä syömiseen ja luolassa örmyilyyn. Leppoisa kaveri, tosin aika vähän esillä. Epäillys oli myös aikanaan, että harvensi tuota kuparitetra parvea tilaisuuden tullen. Ei tuosta ikinä kiinni jäänyt ja sitten luovuinkin varmuuden vuoksi kuparitetroista kokonaan.

[Fakkenoo]

Taas siis yksilökysymys.

[wimpu]

Taitaa sitten periaatteessa ototkin olla vaaravyöhykkeellä? Tuli mieleen että jos ottaa okan viimeisenä kun otot ja lasitetrat ovat kasvaneet aikuiskokoon ja sitten vielä varautuu siihen että okalle saattaa tulla siirto sen kasvaessa jos se tästä varotoimenpiteesstä huolimatta kuitenkin alkaa popsimaan. Toinen isompi allas on kuitenkin ehkä vuoden, parin päästä ajankohtainen eli kun oka kasvaa siihen kokoon että sen suuhun nuo menee niin siirtokin olisi helppoa jos hää päättää haluta elävää ruokaa.

Mutta jatketaan kartoitusta, kenellä oka on syönyt kaloja ja mitä lajia, kuinka paljon? Kyseisen okan ruokavaliosta olisi myös mukava kuulla.

[Törökala]

Minulla on ottoja suklaaokamonnin kanssa samassa. Yhtään pyrstöä ei ole hävinnyt ottojen keskuudesta. Omien kuparitetrojen häviämiseen on voinut olla muukin syy kuin okamonni. Syytön kunnes toisin todistetaan, ei jäänyt oka koskaan kiinni tetrojen syömisestä. Vain vahva epäillys asian suhteen.