Kylläpä sitä vanhakin nuortuu ja lähtee ojalle, samaan tapaan kuin silloin 20 vuotta sitten (samalla ojallakin jopa), vilkaistuaan kirjaa joka esittelee kotomaisia vesiöttiäisiä. No, kumisaappaat jalkaan, sanko, haavi ja kauha käteen ja ojalle. Matojen, vesisiirojen, hyttysten ja vesiperhosten toukkien, nuijapäiden, vesipunkkien, muunnoslimakotiloitten ja vesikirppujen lisäksi löytyi muutamaa hankajalkaislajia (Cyclopoida). Tuli kieltämättä tuijotettua aika epäuskoisesti yhtä lajia, nimittäin otus on valkovihreä ja sen munapussit ovat violetit.
Kokoa naarailla on noin 1 millimetri:
Tässä vesikirppu, kokoa 2-3 millimetriä:
Omista altaistakin löytyy kaikkea kiintoisaa kun katsoo tarkkaan. Tässä ihan tavallinen hankajalkainen ilman sen erikoisempia värejä, 0,5 - 1 mm:
Ja omat suosikkini, millimetrin pituiset raakkuäyriäiset (Ostracoda):
