Tetran AlgiZit?

[jokelamaniac]

Joku väittänyt että tämä Tetran AlgiZit toimisi niin että "vie vedestä" kaikki ravinteet (sitoo ne?). Onkohan tässä mitään perää mahdollisesti? Onkohan mahdollisesti haitallista kaloille?

Niin minulla on kyllä näistä levämyrkyistä lähinnä huonoja kokemuksia, mutta saviturvepalleroiden lisäämisen jälkeen on syntynyt sen luokan leväongelma lähes levättömään akvaarioon että alan tuntea jo houkutusta... Saven ja turpeenhan voisi lapota pois (kasvit pois & pohja lävitse lapolla) mutta kun on hiekkapohja niin ei voi.

[VilleJ]

En ainakaan tuoteselosteista suomeksi ja enkuksi löytänyt mitään tuollaista. AlgiZit sisältää myrkkyjä, joiden on tarkoitus estää levien kasvua - estää todennäköisesti myös kasvien kasvua.

Jos sulla on saviturvetta hiekkapohjassa, sen ei pitäisi aiheuttaa ongelmia, kun hiekkaa on riittävästi lannoitteiden päällä. Voi olla, että kasvisi saavat jo riittävästi ravinteita näistä saviturvepalluroista (miten tehty?), jolloin lisäämäsi nestemäinen kasviravinne jää ikään kuin leville käyttöön. Riippuu tietysti paljon kasveistasi.

Kun lisäsit saviturvepalloja akvaarioosi, mätitkö niitä sinne, vai laittelitko kohtuudella? Vaikuttiko mitenkään kasvien kasvuun? Kuinka kauan tästä on aikaa? Onko akvaarion lämpötila noussut merkittävästi? Valoisuus huoneessa (auringonvalo)?

Noita levämyrkkyjä ei pitäisi käyttää, koska ne sisältää erilaisia leväntorjunta-aineita, joista osa on haitallisia kaloille ja kasveille. Joissakin paketeissa on ihan mainittu tästä. AlgiZitin kohdalla puolestaan sanotaan sen olevan vaaraton kasveille ja kaloille (oikein käytettynä). Mene ja tiedä

Jos leväongelma tuntuu kiusaavan oikein todenteolla, niin tarkasta seuraavat asiat:

- kasvaahan kasvit hyvin?
- onko altaassa nopeasti kasvavia kasveja?
- kokeile lisätä KNO₃ (kaliumnitraatti) altaaseen, jos nitraattipitoisuus on korkea (esim. hanavedestä johtuva), voi ehkä myös käyttää K₂SO₄:ia (kaliumsulfaatti).
- onhan putket suht' uudet eikä ikuisuuksia vanhat? (tai mitä valaistusta nyt sitten käytätkään) ja onhan sitä riittävästi kasveille
- pH ja nitraatti suotuisa kasveille?
- vedenvaihdoilla saat vähennettyä fosfaattipitoisuutta ja mahdollisesti tarkistamalla ruokinnan (vähentämällä fosfaattirikasta ruokaa)
- jos epäilevät fosfaattia olevan liiaksi, voi kokeilla suodattimessa fosfaatinsitojia.
- lisäätkö hiilidioksidia?

Itse jättäisin nuo levämyrkyt käyttämättä ja koettaisin löytää syyn levääntymiseen, koska levämyrkkyjen vaikutus on hetkellinen - jos minkäänlainen. Jotkin viherlevät ovat pitkälle kasvinkaltaisia, joten jos onnistut myrkkyttämään viherlevät, onnistut myrkyttämään samalla kasvitkin. Levä ei katoa hetkessä, mutta pitemmällä aika välillä kyllä. Leväähän aina akvaariossa on, mutta huolehtimalla oikeasta valaistuksesta, ravinnetasapainosta etc. saadaan levät viihtymään huonommin kuin kasvit.

[harrykaa]

Joku väittänyt että tämä Tetran AlgiZit toimisi niin että "vie vedestä" kaikki ravinteet (sitoo ne?). Onkohan tässä mitään perää mahdollisesti? Onkohan mahdollisesti haitallista kaloille?

Se joku ei tiennyt...

Algizit, kuten muutkin levänesto ja -poistoaineet yhtä poikkeusta lukuun ottamatta katkaisevat kaikilta kasveilta fotosynteesiketjun tilapäisesti. Näin tehtynä levät tilapäisesti vähenevät (eivät varmasti kaikki kuole, 100%) ja kehittyneet kasvit kärsivät vähän, mutta toipuvat.

Koska kuitenkin syy levien esiintymiseen tai kukintaan ei poistu (epätasapaino valon, hiilen ja ravinteiden välillä vallitsevissa vesiolosuhteissa), hoidon jälkeen levät kasvavat ja lisääntyvät takaisin.

Sitten hoitokuuri uusittuna levien kohdalla käy kuten ensimmäiselläkin, mutta nyt kehittyneet kasvit jo kärsivät enemmän. Kuureja uusimalla saa sitten lopulta tapettua kaikki kasvit.

Huvittavaa, suorastaan surkuhupaisaa, on joissakin tuotteissa neuvo poistaa kasvit hoidon ajaksi. Joo varmaan kannattaa. Sitten hoidon jälkeen ne vaan takaisin, jolloin uuden istuttamisen aiheuttama järkytys heikentää niiden kykyä palautua ennalleen ja levät ehtivät taas paremmin valloittaa akvaarion.

t. Harry

PS. Ai niin se poikkeus: sinibakteerien torjunta bakteereja tappavalla myrkyllä ei tapa varsinaisia leviä, mutta Cyanofyytit kuolee.

[VilleJ]

PS. Ai niin se poikkeus: sinibakteerien torjunta bakteereja tappavalla myrkyllä ei tapa varsinaisia leviä, mutta Cyanofyytit kuolee.

Sinilevän tapossa tulee huomioida, että kaikki näkyvä sinilevä on poistettava akvaariossa, sillä sinilevät vapauttavat kuolessaan hermostoon vaikuttavia myrkkyjä - ja kalojen maksa saattaa kärsiä.

Sinilevä tykkää sirkadianisesta rytmistä, joten sinilevään voidaan vaikuttaa vähentämällä valaistuksen pituutta. Sen lisäksi huolehtimalla virtauksesta ja hapekkaasta vedestä, voidaan ilmeisesti myös torjua sinilevää. Sinilevä ei ilmeisesti tykkää happirikkaasta vedestä. Lisäksi fotosynteesi sivutuotteina syntyvät radikaalit ja superoksidit näyttävät hillitsevän sinilevän kasvua. Syanobakteerilla ei ilmeisesti ole tällaista keinoa suojautua happea vastaan (jossa radikaalit ja oksidit muutetaan vedeksi entsymaattisesti), joten bakteerilla ei ole luontaista puolustuskeinoa, kuten muilla eukaryoottisilla organismeilla ( http://www-micro.msb.le.ac.uk/video/Cyanobacteria.html ). Kokemusten perusteella myös pH:n lasku, esim. turveuutteita / turvetta käyttämällä on auttanut sinilevään. Sinilevä kuitenkin yleensä häviää lopulta itsestään - on kuukauden parin riesa.

[harrykaa]

Kaikki sinibakteerit eivät suinkaan eritä maksamyrkkyjä. Monet tekevät sitä vain runsaan kukinnon aikana ja ne kaikki ovat planktisia. Myrkkyä erittyy veteen bakteerien kasvaessa suurina kolonioina, ei niiden kuollessa.
Akvaarioissa yleisimmät sinibakteerit on benthisiä, pohjaan ja kiviin ja kasveihin kiinnittyviä.

En oikein usko hapen estävään vaikutukseen, koska näitä kasvaa akvaariossa myös nopeasti virtaavissa kohdissa lähellä pintaa.

Kyllä tuo vuorokausirytmin suosiminen on yhteistä kaikille eliöille, paljon vähemmän kuitenkin bakteereille. En oikein ymmärtänyt mitä valaistuksen pituuden säädöllä on tekemistä tuon kanssa. Sirkadiaanisuus tarkoittaa sellaisia elintoimintoja, joiden rytmi on noin vuorokauden, 24 h, mittainen. Siis vaikkapa 2 h valoa ja 22 tuntia yötä!

Kyllä minulla on havaintoja sinibakteerin hyvästä viihtymisestä pehmeässä vedessä (KH 1), heikossa valossa 0,01 W/l, happamessa vedessä (pH 6,5).

Ajan kanssa ne kyllä lähtevät, joskus pian, joskus hyvin pitkän ajan kulessa. Paras on kuitenkin huomata, että ne tarvitsevat fosfaatteja sekä alhaista nitraattipitoisuutta pärjätäkseen leville. Toiset sinibakteerit, jotka eivät kykene typen sidontaan, tarvitsevat sekä fosfaatteja että nitraatteja.

t. Harry

[VilleJ]

Hohhoijaa.. En jaksa kirjoittaa kaikkea uudestaan, samperin selain pomppas ei vastaa tilaan ja kuinka ollakaan, että ikkuna meni valkoiseksi, eikä saanut copy/pastettua talteen.

Lyhyesti: monet organismit ovat sopeutuneet sirkadianiseen rytmiin (12/12 tai sinne päin) ja solujen biologista kelloa häiritsemällä vaikutetaan niiden kasvuun. Sama koskee myös sinilevää. Sinilevä kuitenkin ei niin hetkahda valaistuksen muutoksesta. Mutta säätämällä valaistuksen pituutte (taukoja) vaikutetaan myös sinilevään. Sinilevä eroaa bakteereista juuri klorofyllin osalta ja tarvitsee energiaa yhteyttämiseen. Kun valon saantia lyhennetään, yhteyttäminen katkeaa. Valon saannin vähentämisellä ei tarkoiteta siis intensiteetin vähentämistä vaan katkaisemista täysin. Akvaarioissa on kuitenkin osoittautunut, että vaikka akvaariot pimennetäänkin täysin (musta jätesäkki lasien eteen) muutamaksi vuorokaudeksi, apu on ollut usein vain hetkellistä ja sinilevä on palannut takaisin, kun valot on sytytetty. On hyvin akvaariokohtaista, missä mikäkin hoitokeino yksittäin(!) toimii.

Sinilevät kuitenkin sisältää juuri klorofylli a:ta, mutta tämän lisäksi ne voivat sisältää fykobiliproteiineja, jotka keräävät valoa vihreän-oranssin spektrin alueelta riippuen ko. pigmentistä. Myös osaltaan kirkas valo voi olla letaalinen osalle sinilevistä. Kuitenkin sinilevät viihtyvät myös järvien pintaosissa, jossa ne saavat suuren annoksen valoa. Tätä on selitetty osaltaan siltä, että karotenoidit antavat suojaa fotoinhibitiota vastaan.

Oksidit, superoksidit, peroksidit, hydroksyyli-radikaalit.. Näillä on taipumus tuhota soluja ja estää niiden toimintaan. Organismeilla on siksi erilaisia entsyymeitä suojaamassa soluja. Samoin myös sinilevällä, mutta sinilevällä näyttäisi olevan huomattavasti heikommat olot suojautua reaktiivista happea vastaan kuin esim. kasveilla. Sinilevästä on kuitenkin löydetty Fe-/Mn-superoksidi-dismutaasi antioksidanttinen entsyymi, jolla sinilevä suojautuu mm. fotosynteesissä syntyviä yhdisteitä vastaan. On kuitenkin havaittu, että hapekas virtaus näyttävästi vaikeuttaa sinilevän kasvua ja altistaa organismin sivutuotteille joita mm. fotosynteesissä syntyy. Ilmeisesti sinilevä ei pysty suojautumaan happea vastaan yhtä hyvin keinoin. Samaan perustuu myös mm. KMnO4:n tai vetyperoksidin käyttö.

Lisäksi sinilevä viihtyy happiköyhässä vedessä ja yleensä alkaa kasvaa paikoissa, joissa veden happipitoisuus on alhainen: pohjasoran päällä, kuolleiden kasvinosien seassa, akvaarionlaseissa, esineissä etc... Tietysti myös osaltaa vapautuvat ravinteetkin vaikuttavat kasvuympärisöön (eloperäisen kuolleen päällä). Samasta syystä voitaisiin ajatella, että sinilevää esiintyy yleensä kesäisin akvaarioissa, jolloin akvaarioiden lämpötila nousee ja veden happipitoisuus alenee. Oletus happirikkaan veden myötävaikutuksesta levien aseman huononemiseen (myös sinilevän) on kytköksissä mm. siihen, että alhaisessa happipitoisuudessa mm. pohjan sisältämät ravinteet kierrättyvät veteen paremmin, kun taas happirikkaassa vedessä ravinnekierto ei ole yhtä hyvä. Alhainen happipitoisuus vaikuttaisi lisäävän luonnossa määperän fosforin erittymistä veteen - joten miksei näin kävisi myös akvaariossakin. Lisäksi ilma sisältää osaltaan otsonia, ja otsoni vaikuttaa myös soluihin. Ilman sisältämä otsonipitoisuus on kuitenkin kovin alhainen. Mutta vaikka suoranaisella hapettamisella ei olisi suoranaista hyötyä, on sillä välillinen hyöty - saadaan virtausta aikaiseksi ja sinilevät viihtyvät huonosti virtauksessa.

Toisaalta pitää muistaa, että sinilevällä on varsin hyvät keinot varastoida ravinteita, mm. fosforia ja sinilevä kykeneekin varastoimaan fosforia sen verran, että bakteeri pystyy jakautumaan jopa neljästä varastoimallaan ravinnemäärällä. Lisäksi yksinomaan fosforin ja typen vähentäminen vedessä ei poista ongelmaa, koska sinilevällä on varsin hyvä kyky hyödyntää ravinteita myös alhaisessa ravinnepitoisuudessa. Luonnollisesti alhainen ravinnepitoisuus takaa sen, että leville/sinilevällekin on ravinteita vähemmän saatavilla.

Mitä tulee sinilevien myrkkyihin, on vaikea sanoa, mitä myrkkyä missä akvaariossa on, kun pitäisi tietää sinilevän laji. Sen takia on parempi katsoa kuin katua, eli olettaa sinilevän olevan haitallista laatua. Usein on törmännyt siihen, että mm. Oscillatoria sp. ollaan tavattu akvaarioissa ja mm. tämän suvut myrkyt vaikuttavat nimenomaan juuri maksaan.

[Danny]

Hieno esitys VilleJ!

Haluan tuoda tähän keskusteluun vielä The Planted Tankin foorumilla oppimani lisän: Sinibakteerin saa kuriin ja kuolemaan lisäämällä kaliumnitraattia. Tämä perustuu siihen, että alhainen nitraattipitoisuus suosii sinibakteerin kasvua varsinkin suhteessa fosfaatin määrään. Sinilevän torjumiseksi nitraattien tulisi olla noin 10-20 mg/l (ja fosfaatit alle 1 mg/l). Kyseiseltä foorumilta voi lueskella tarkemmin perusteista.

[jokelamaniac]

Kiitoksia Algizit-palautteesta - en nyt tahtoisi toistaa itseäni mutta tuo oli akvaarioliikkeen myyjä joka tuon "ravinteet pois vedestä" väitteen esitti. No, en minä siellä liikkeessä enää käykään. Vai olinko taas itse idiootti kun myyjää uskoin - kuten eräs myyjä tällä palstalla on esittänyt?

Muutoin syyttäisin kyllä - ohi sinileväkeskustelun hypäten - oman akvaarioni levätilanteesta saviturvepalleroita juuri. Kun nimittäin juuri niiden lisäämisen jälkeen alkoi tupsu- ja viherleväinvaasio. Tätä ennen levänkasvu ollut olematonta, jopa tupsulevä alkanut mahdollisesti kadota.

Itse luotan levätaistelussa oman kokemukseni perusteella vähäisen ravinteen taktiikkaan: isot vedenvaihdot, nestemäistä kasvislannoitetta minimiannos. Tähän - saviturvepalleroihin - mennessä kaikki meni hyvin. Anubias ja jaavansaniainen eivät tietysti ime ravinteita pohjasta kun eivät kasva pohjassa, mutta eivät tunnu tarvitsevan juuri nestemäistäkään lannoitetta. Mutta tosiaan, ennen noita savisturvepalleroita saattoi mennä kuukausia ennenkö esim. lasiin ilmaantu yhtään levää (väite otettava kirjaimellisesti).

Putket aion vaihtaa toisensävyisiin (nyt Philipsin Aquarell) kun ne seuraavan kerran vaihdan. Toisaalta saviturvepalleroista veteen erittyvää fosforia ja typpeä en altaaseeni kaipaa - niitä kun on muutoinkin ihan riittämiin. Toisellakin strategialla voi menestyä, mutta tämä nyt on muodostunut ihan omien kokemusten perusteella.

[harrykaa]

VilleJ,

Sinänsä hyvä kirjoituksesi sisältää valitettavan paljon epätarkkuuksia. Pitää kirjoittaa täsmällisemmin. Sanojen määrä ei korvaa laatua.

Sirkadiaaninen

(=vuorokausirytmi) ei ole sama kuin 12/12h, vaan se tarkoittaa mitä tahansa valoisen ajan ja pimeän ajan yhdistelmää, joka toimiin yhteensä 24 h jaksoissa. Tällä asialla ei ole kerrassaan mitään tekemistä bakteerien torjunnan kanssa.

Sinilevä eroaa bakteereista juuri klorofyllin osalta

Noita fotoaktiivisia pigmenttejä on muitakin, kaikki sinilevät eivät suinkaan ole sinertäviä tai edes vihertäviä. Eivät sinilevät bakteereista eroa, ne ovat bakteereita.

Kun valon saantia lyhennetään, yhteyttäminen katkeaa

Onko siis lyhentäminen sama asia kuin poistaminen tai katkaiseminen?

Akvaarioissa on kuitenkin osoittautunut, että vaikka akvaariot pimennetäänkin täysin (musta jätesäkki lasien eteen) muutamaksi vuorokaudeksi, apu on ollut usein vain hetkellistä ja sinilevä on palannut takaisin, kun valot on sytytetty. On hyvin akvaariokohtaista, missä mikäkin hoitokeino yksittäin(!) toimii.

Täysin pimentäminen vaikka 2 viikoksi tai bakteerimyrkkyjen käyttäminen tai edes antibiottien käyttäminen ei tapa kaikkia bakteereita.
Näillä tavoin muutetaan tasapainoa.

Mutta idea on siinä (ja kaikessa levienkin torjumisessa), että syy niiden esiintymiseen runsaina on poistettava. Myrkyn käyttö poistaa levät, mutta ei syytä niiden esiintymiseen. Siksi ne palaavat takaisin. Ja sitä paitsi vahvempina kuin ennen, koska poistotoimissa kehittyneet kasvit kärsivät ja palautuvat siitä hitaammin kuin bakteerit ja levät palaavat.

On erittäin turhaa kuvitella, että akvaariota voitaisiin steriloida bakteerittomaksi.

Sinilevät kuitenkin sisältää juuri klorofylli a:ta, mutta tämän lisäksi ne voivat sisältää fykobiliproteiineja

Sinibakteerien fotoaktiiviset pigmentit ovat pääasiassa klorofylli a (vaalean vihreät lajit) ja fykobiliiniproteiini fykosyaniini (sinertävät lajit). Toiset lajit sisältävät fykoerytriiniä (punertavat lajit), toiset karotenoideja (kellanruskeat lajit).

Alhainen happipitoisuus vaikuttaisi lisäävän luonnossa määperän fosforin erittymistä veteen - joten miksei näin kävisi myös akvaariossakin

Ettäkö akvaariossa maaperän fosfori erittyisi veteen????
Luonnossa - otetaan nyt esimerkiksi Itämeri - fosforia on runsaasti sitoutuneena pohjasedimenttiin. Se liukenee sieltä uudestaan kiertoon, kun pohjan runsas hajotustoiminta kuluttaa hapen loppuun. Itämeren fosfaattifosforin merkittävimmät lähteet ovat maanviljely, asutusjätevedet ja vieläpä ilmakulkeutuminen. Mikähän näistä sopii akvaarioon?
Akvaario-olosuhteissa keinoruokinta on tärkein syy fosfaattifosforin ylimääriin. Juuri fosfaattien rajoittaminen on oikea torjuntakeino sinibakteereita vastaan, ei nitraateilla pelaaminen. Niiden lisäämisellä saadaan kyllä leviä (viher- ja punaleviä) akvaarioon.


On tuossa kirjoituksessa paljon muutakin, mutta yhteenvetona voi sanoa, että sinibakteerit ovat erittäin heterogeeninen, sopeutuvainen ja hyvin erilaisissa olosuhteissa elävä ryhmä:
- jotkut kestävät + 85 C lämpötilaa jatkuvasti,
- Nostocacea-heimo kykenee typensidontaan (siis muilla sinibakteereilla on tarve saada nitraatteja ja ne kukkivat korkeissa nitraattipitoisuuksissa paremmin). Nitraattien lisääminen auttaa (ei haittaa) suurinta osaa sinibakteereista. Itämeren kukinnot johtuvat erityisesti fosforin ylimääristä hapekkaissa pintavesissä.
- jotkut kestävät alhaisia happipitoisuuksia, jotkut vaativat korkeita O2-pitoisuuksia ja paljon valoa (planktiset lajit).
- jne...


t. Harry

[Fakkenoo]

Erittäin mielenkiintoinen keskustelu! Nyt kun on selvillä sirkat, fotot, fykot, karot, oksit jne, niin eiköhän sinilevä nujerreta!

jokelamaniac: Meillä myös räjähti levät kasvuun, kun aloitin pmdd:n ja tauon valaistuksessa. Kaupan lannoitteilla ei ollut ongelmia. Tuo mömmö pois ja valot noin 12 tuntia, niin levät ovat vähentyneet silmissä. Samoin vedenvaihto tahdin harventaminen. Ei kerta viikossa, vaan noin 10 päivän välein.

[VilleJ]

Sinänsä hyvä kirjoituksesi sisältää valitettavan paljon epätarkkuuksia. Pitää kirjoittaa täsmällisemmin. Sanojen määrä ei korvaa laatua.

Ole sitten ystävällinen ja korjaa, näin se palvelee kaikkia lukijoita

Sirkadiaaninen

(=vuorokausirytmi) ei ole sama kuin 12/12h, vaan se tarkoittaa mitä tahansa valoisen ajan ja pimeän ajan yhdistelmää, joka toimiin yhteensä 24 h jaksoissa. Tällä asialla ei ole kerrassaan mitään tekemistä bakteerien torjunnan kanssa.

Kuten varmasti huomasit kirjoitin "monet organismit...", ei siinä lue, että kaikki organismit tai että sirkadiaaninen olisi yhtä kuin 12/12: monet organismit ovat sopeutuneet sirkadianiseen rytmiin (12/12 tai sinne päin). On kuitenkin selvää, että kasvit etc. ovat sopeutuneet tiettyyn määrää valoa ja tiettyyn määrää pimeyttä vrk/ssa. Karkeasti akvaariokasvienkin kannalta voidaan vetää raja 10-12h valoaikaa vrk:ssa, olettaen, että valoa on riittävästi kasveille ylipäätänsäkin. Sinilevä tarvitsee energiaa ja, jos valot katkaistaan energian saanti loppuu.

Kun eliön omaa(!) rytmiä häiritään (on se sitten vaikka 1/23 tai 23/1) - esim. juuri eliöitä, jotka käyttävät valoenergiaa - vaikutetaan sillä eliön kasvuun. Tälla tavoin vaikutetaan solussa tapahtuviin synteeseihin näiden tuotantoa häiritsemällä.

Itse asiassa juuri Synechococcus elongatus (makeassa vedessä viihtyvä sinilevä) on ensimmäisiä(?) bakteereita, joista sirkadiaaninen rytmi on löydetty.

Johnson & Colden, Annual Review of Microbiology (1999), Vol. 53: 389-409: "CIRCADIAN PROGRAMS IN CYANOBACTERIA: Adaptiveness and Mechanism"
At least one group of prokaryotes is known to have circadian regulation of cellular activities—the cyanobacteria. Their "biological clock" orchestrates cellular events to occur in an optimal temporal program, and it can keep track of circadian time even when the cells are dividing more rapidly than once per day. Growth competition experiments demonstrate that the fitness of cyanobacteria is enhanced when the circadian period matches the period of the environmental cycle.

Akvaariossa monta leväongelmaa on hoidettu rytmittällä valaistusta - pitämällä muutaman tunnin pimennys päivällä. Sinilevään sillä ei välttämättä ole suurta merkitystä. Merkitystä kuitenkin sillä on sinilevän energian saantiin. Kyllä valoisuudella, sen lyhentämisellä tai pidentämisellä, on merkitystä myös sinibakteeriin. Jos näin ei olisi, sinibakteeri selviäisi täysin pimennossa - mutta kun ei selviä (jotkin kestävät kyllä pitkääkin ilman valoa).

Sinilevä eroaa bakteereista juuri klorofyllin osalta

Noita fotoaktiivisia pigmenttejä on muitakin, kaikki sinilevät eivät suinkaan ole sinertäviä tai edes vihertäviä. Eivät sinilevät bakteereista eroa, ne ovat bakteereita.

En minä väittänytkään, etteikö sinilevä olisi bakteeri. Sinelevä kuuluu vain bakteereihin, joilla on klorofylli a:ta poiketin monista muista bakteereista.

Sinibakteerien fotoaktiiviset pigmentit ovat pääasiassa klorofylli a (vaalean vihreät lajit) ja fykobiliiniproteiini fykosyaniini (sinertävät lajit). Toiset lajit sisältävät fykoerytriiniä (punertavat lajit), toiset karotenoideja (kellanruskeat lajit).

Löytyy myös allofykosyaniinia, joka kerää valoa huomattavasti paremmin kuin fykosiini ja fykoerytriiini. (Ei vain ne sanojen lukumäärä vaan se täsmällisyys ja laatu, johon tuossa viestin alussa muistaakseni viitattiin ).

Minusta on kuitenkin aika turhaa alkaa täsmentää sen enempää asiaa.

Kun valon saantia lyhennetään, yhteyttäminen katkeaa

Onko siis lyhentäminen sama asia kuin poistaminen tai katkaiseminen?

No, kerropas sitten mitä se valoisuuden lyhentäminen täsmällisesti tarkoittaa. (Tässä vaiheessa nostaa kädet pystyyn ja katselee kattoa.) Minä kun ainakin käsitän valoajan lyhentämistä juuri lopettamalla valon saannin.

Akvaarioissa on kuitenkin osoittautunut, että vaikka akvaariot pimennetäänkin täysin (musta jätesäkki lasien eteen) muutamaksi vuorokaudeksi, apu on ollut usein vain hetkellistä ja sinilevä on palannut takaisin, kun valot on sytytetty. On hyvin akvaariokohtaista, missä mikäkin hoitokeino yksittäin(!) toimii.

Täysin pimentäminen vaikka 2 viikoksi tai bakteerimyrkkyjen käyttäminen tai edes antibiottien käyttäminen ei tapa kaikkia bakteereita.
Näillä tavoin muutetaan tasapainoa.

Väitinkö tuossa sitten muuta? Tuossahan selvästi lukee, että apu on ollut usein vain hetkellistä.

Alhainen happipitoisuus vaikuttaisi lisäävän luonnossa määperän fosforin erittymistä veteen - joten miksei näin kävisi myös akvaariossakin

Ettäkö akvaariossa maaperän fosfori erittyisi veteen????

Antaa olla. Mutta voisit tietysti kertoa, miksei akvaarioveden happipitoisuus ja -köyhyys vaikuttaisi myös akvaarioveden fosforipitoisuuteen, sitähän työnnetään sinne koko ajan lisää - osa tietysti poistuu kasvien, suodatinjätteen ja vedenvaihdon mukana. Em. lainauksessa en suoraan väittänyt, että näin olisi, koska en tiedä, miten fosforiyhdisteitä kertyy ajan kanssa akvaarion pohjaan ja suodattimiin ja millä tavalla se vaikuttaa esimerkiksi orgaaniseen fosfaatin kiertokulkuun ja miltä osin hapeton vesi edistää sen siirtymistä veteen. Päälähde on edelleen kuitenkin se käytetty ruoka ja fosfaatin määrään voidaan vaikuttaa käytetyn ruoan fosfaattimäärällä. Tietysti kuulisin sinun näkemyksesi pohja-aineksen sisältämän ravintomäärän vaikutuksesta akvaarioveden ravinnekuormaan.

- jotkut kestävät + 85 C lämpötilaa jatkuvasti,
- Nostocacea-heimo kykenee typensidontaan (siis muilla sinibakteereilla on tarve saada nitraatteja ja ne kukkivat korkeissa nitraattipitoisuuksissa paremmin). Nitraattien lisääminen auttaa (ei haittaa) suurinta osaa sinibakteereista. Itämeren kukinnot johtuvat erityisesti fosforin ylimääristä hapekkaissa pintavesissä.
- jotkut kestävät alhaisia happipitoisuuksia, jotkut vaativat korkeita O2-pitoisuuksia ja paljon valoa (planktiset lajit).
- jne...

- jotkut kestävät pitkiäkin aikoja ilman valoa
- sinibakteereilla on huomattava kyky varastoida ravintoaineita ja metaboliitteja sytoplasmaan
- suurin osa sinibakteereista on (foto)autotrofeja, jotka pärjäävät vain vedellä, valolla, eo-yhdisteillä sekä hiilidioksidilla.
- jne...

'Jne' sopii moneen kohtaa vaikka kuinka monta kertaa. Jos sinilevistä haluaisi kirjoittaa kattavasti, niin ettei joku aina puuttuisi johonkin kohtaan, olisi tämä ketju äkkiä parisataa-sivuinen artikkelitietokanta - silloinkin vielä varsin suppea sellainen.

Jos yllämainitussa kirjoituksessani on virheitä, ole ystävällinen korjaa ko. kohdat, siltä osin kuin tiedät ne paremmin. Em. kirjoitukseni teksti perustuu täysin tieteellisiin artikkeleihin (viitteitä ei valitettavasti ole) ja mm. fosfaatin kiertokulun osalta luonnossa mm. eri hallitusten yleisiin toimintasuunnitelmiin hapettomien vesialueiden hoidossa etc. Koska itse en ole sinileviä tutkinut, kirjoitukseni perustuu muiden tutkimuksiin ja julkaistuihin artikkeleihin. Toki osa artikkelitiedosta voi olla täysin perätöntäkin, joten on hyvä, jos tiedät ja korjaat asiat.

Jos sinulla on täsmällisempää tietoa mm. juuri akvaarion pohjahiekkaan kertyvän jätteen ja suodattimeen varastoituvan jätteen vaikutuksesta akvaarion ravinnetasapainoon, niin kuulisin mielelläni lisää ja eritoten sen, miksei akvaariossa mm. pohjanravinnekierto toimisi luonnon kaltaisesti joltain osin. Monet laittavat jo akvaariota perustettaessa savea ja turvetta kerroksen hiekan alle. Hiekka on varsin hienoa ja tiivistä ja sitoo ravinteita. Pohjan happipitoisuus ja hapettomuus taas vaikuttaa osalta ravinteisiin - ainakin yleisen käsityksen mukaan. Mutta mielelläni kuulisin näitä toisenlaisiakin väittämiä.

Eihän akvaario tietenkään ole palaluontoa - mutta kyllä jotkin samat periaatteet toimivat akvaariossa, mitkä luonnossakin. Akvaarioiden toimintaa on vain tutkittu hiukkasen vähemmän kuin luonnon, joten akvaarioharrastajat ovat puolestaan itse alkaneet soveltamaan luonnosta tutkittua dataa akvaarioharrastukseen. Näyttää toimineen varsin hyvin monessa kohden (typpikierto, kasvilannoitus, valaistus...)

[harrykaa]

Hei VilleJ

Voimme jatkaa keskustelua vaikka kuinka paljon, tosin näyttää siltä, että ärsyynnyt kun puutteellisia tekstejäsi korjataan. Tämä ei ole tarkoitus. Mutta koska tällä tavoin saatamme auttaa muita lukijoita pyrkimällä täsmällisellä ilmaisulla esittämään asioita, suostun jatkamaan. Siinä vaiheessa kun näemme, ettei lukijoita tämä jankkaaminen enää kiinnosta, on syytä lopettaa. Minulle itselleni tämä keskustelu ei tuo yhtään lisää tietoa miltään bakteriologian alalta.

Mutta jos koitettaisiin rauhallisesti käydä läpi pitkää tekstiäsi, niin...

Sinilevä tarvitsee energiaa ja, jos valot katkaistaan energian saanti loppuu.

Tämäntasoisia letkautuksia on erittäin turha tänne kirjoitella. Ketä luulet tällä opettavasi?

Tuon sirkadiaanisen olet nyt ymmärtänyt, joten se siitä. Mutta...

Akvaariossa monta leväongelmaa on hoidettu rytmittällä valaistusta - pitämällä muutaman tunnin pimennys päivällä.

Koko tämän harjoituksen tarkoitus on neuvoa, miten sinibakteereista pääsee pysyvästi akvaariossa eroon. Muutaman tunnin tauolla aiheutetaan haittaa kehittyneille kasveille, mikä on pitemmän päälle tyhmintä mitä voi tehdä. Sekä sinibakteerien, että levien torjunnassa tärkeintä on saada kehittyneet kasvit kasvamaan hyvin, tarjoamalla niille kaiken mitä ne tarvitsevat, ei riuduttamalla niitä.
Levät häviävät akvaariosta vasta kun kohtuullinen tasapaino ravinteiden tuoton ja kulutuksen välillä on saavutettu.

Tiedän, että jotkut harrastajat vannovat päivätauon nimiin, mutta en ole koskaan nähnyt kenenkään saavuttavan sillä pysyviä ratkaisuja. Se taitaa olla enemmänkin niin, että näillä pakkohoidoilla bakteerit ja levät hetkeksi katoavat, mutta lopulta kehittyneetkin kasvit riutuvat ja sitten taas ostetaan uusia kaupasta...

No, kerropas sitten mitä se valoisuuden lyhentäminen täsmällisesti tarkoittaa. (Tässä vaiheessa nostaa kädet pystyyn ja katselee kattoa.) Minä kun ainakin käsitän valoajan lyhentämistä juuri lopettamalla valon saannin.

No voi sun. Lyhentäminen tarkoittaa, että jokin lyhenee, esim. 12 tunnin valaistusaikaa voidaan lyhentää 8 tuntiin tai 6 tuntiin. Mikäli valaistusaikaa ei anneta lainkaan, ei sitä ole lyhennetty vaan se on poistettu. Tätä sillä tarkoitin, lyhentämisen jälkeen pitää siis kuitenkin aina jäädä jotain jäljellä.

Mutta voisit tietysti kertoa, miksei akvaarioveden happipitoisuus ja -köyhyys vaikuttaisi myös akvaarioveden fosforipitoisuuteen.

Pääasiallinen ero esim. Itämeren pohjan sedimenttien suhteen fosfaattifosforivarastoina ja sen lähteenä on se, että Itämeressä kukaan ei putsaa pohjaa. Sinne vajoaa jatkuvasti suuria määriä biomassaa, jonka pohjalla oleva pieneliöstö hajottaa. Näin kuluu happea ja lopulta sedimentin päällä oleva vesi muuttuu hapettomaksi; vuodenaikoina, jolloin vesi on kerrostunut. Hapettomissa olosuhteissa fosfaatit vapautuvat veteen sedimentistä. Nyt vuodenaikoina, jolloin veden kerrostuneisuus hajoaa veden pystykierron ansiosta, vapautunut fosfaatti pääsee vapaaseen kiertoon vesipatsaaseen ja rehevöittää tällä itseään itseruokkivalla tavalla vesistöä.

Akvaariossa ei ole veden kerrostuneisuutta, ei hapettomia pohja-alueita, pohjaan ei liioin kasaannu suuria määriä biomassaa. Yleensäkin akvaarion koko vesipatsas on luonnonvesiin verrattuna terveessä akvaariossa runsashappinen. Luonnossa, esim. Itämeressä, mikään mahti ei kierrätä vettä "EHEIMIN" kautta 2-10 kertaa tunnissa.

Mutta kyllähän sinä vastasit kysymykseesi itsekin:

Päälähde on edelleen kuitenkin se käytetty ruoka ja fosfaatin määrään voidaan vaikuttaa käytetyn ruoan fosfaattimäärällä.

Todellakin käytetyn ruoan laatu ja erityisesti määrä ratkaisevat. Fosfaatti vain ei ole ainoa bakteeri- ja leväongelman aiheuttaja.

Pohjan happipitoisuus ja hapettomuus taas vaikuttaa osalta ravinteisiin - ainakin yleisen käsityksen mukaan. Mutta mielelläni kuulisin näitä toisenlaisiakin väittämiä.

Tällä vesistön pohjan hapettomuudella ei tarkoiteta sedimentin sisäistä hapettomuutta tai hiekan sisäisiä hapettomia kohtia. Sillä tarkoitetaan pohjanläheisten vesikerrosten hapettomuutta, jolloin esim. pohjamudan tai pohjahiekan päällä elävä pieneliöstö kuolee hapenpuutteeseen tai, että kalat kuolevat siihen (esim. talvella). Tällaista ei akvaarioissa tapahdu: monniset eivät kuole hapenpuutteeseen akvaariossa talvellakaan.


Kuten huomaat, täsmällisellä ilmaisulla väärinkäsitysten vaara vähenee. Kyllähän jokainen itse oman tekstinsä ymmärtää, mutta keskustelupalstalla on syytä pyrkiä siihen, että toisetkin ymmärtävät. Ei tässä itselle näitä juttuja kirjoiteta päiväkirjatyyliin.


t. Harry

[VilleJ]

Sinilevä tarvitsee energiaa ja, jos valot katkaistaan energian saanti loppuu.

Tämäntasoisia letkautuksia on erittäin turha tänne kirjoitella. Ketä luulet tällä opettavasi?

Minulle itselleni tämä keskustelu ei tuo yhtään lisää tietoa miltään bakteriologian alalta.

Eivät kaikki täällä ole biologeja. Eikä varsin moni tiedä sinilevän olevan bakteeri tai sen koommin ymmärrä sen tarvitsevan energiaa. Vaikka sinulle ei tästä keskustelusta olisikaan mitään hyötyä, varmasti monelle muulle on. Ainakin itselleni.

Em. artikkelin (ja monen muun) perusteella sinilevä nauttii täysin siitä, että noudatetaan luonnon kiertokulkua. Toisin kuin edellä annoit ymmärtää. Häiritsemällä tätä rytmiä, vaikeutetaan myös bakteerin kasvua.

Koko tämän harjoituksen tarkoitus on neuvoa, miten sinibakteereista pääsee pysyvästi akvaariossa eroon. Muutaman tunnin tauolla aiheutetaan haittaa kehittyneille kasveille

Toisaalta myös aiemmin ollaan puhuttu jo siitä, ettei muutaman tunnin valotauko aiheuttaisi haittaa kehittyneille kasveilla ja saattaisi jopa edistää niiden kasvua (hiildioksidipitoisuuden nousu vedessä?). Yleensä samaan aikaan korjataan myös puutteet, joista levänkasvu johtuu. Valotauolla haitataan levän, myös sinilevän kasvua, ja korjaamalla levänkasvua aiheuttavat tekijät samalla minimoidaan levän, myös sinilevän, kasvu. Eräs ystäväni on käyttänyt valotaukoa jo iät ja ajat, ja kasvit rehottaa kauniina - levistä ei kyllä ole tietoa.

fosfaattifosforivarastoina ja sen lähteenä on se, että Itämeressä kukaan ei putsaa pohjaa.

Tuota noin, sinulla on sorapohja akvaariossasi. Muistaisin nähneeni jossain kuvan tästä eli varmasti putsaat sitä. Mutta hyvin suurella osalla harrastajista on hiekkapohja, eikä sitä kukaan lappoa ja ajan kanssa (kun akvaario käy vuodesta toiseen) pohjaan myös kertyy varmasti eloperäistä jätettä - sen lisäksi että siellä saattaa jo ennestään olla sentin pari paksuinen saviturvekerros tai sinne lisätään saviturvetta kasveille.

Mun pointtina oli pohtia sitä, mikä merkitys akvaarion pohjaan kertyvällä eloperäisellä jätteellä (+ sinne lisätty savi ja turve) on fosfaatin (+muiden ravinteiden) kiertokulun osalta. Tiedetään, että fosfaatti muodostaa joidenkin ionien kanssa yhdisteitä, jotka kuitenkin liukenee hapettomissa olosuhteissa. Ja kun pohja on tiivis, sinne muodostuu taatusti hapettomia alueita. Miten paljon savesta/turveesta/eloperäisestä jätteestä sitten aikaan alkaa vapautumaan ravinteita veteen? Tämä oli se pointti.

Vedenvaihdoilla toki päästää eroon aina ylimäärästä ravinteita, sehän on selvää toki. Ei muuta kuin letku altaaseen ja vesi viemäriin. Mutta se mitä pohdin tuolla hapettomuudella oli juuri se, että miten paljon pohjasta ja suodattimeen kertyneestä jätteestä voi vapautua veteen ravinteita. Toisilla ulkosuodatin saattaa pyöriä 12kk ilman pesua, joten liete määrä sisällä on suuri ja varmasti loppuvaiheessa myös virtausnopeus on sitä luokkaa, että suodattimessa virtaa hapetonta vettä (bakteeritoiminnan seurauksena). Tästä samaisesta syystä itse käytän mm. akvaariossa tehokasta sisäsuodatin keräämään turhaa eloperäistä jätettä sisäänsä ja putsaan sen viikottain - toivottavasti vähentäen merkittävästi syntyvää ravinnekuormaa.

[viivis]

Teillä on aivan valtavasti tietoa, siitä ei epäilystäkään. Mutta asian ydin voi jäädä monelta ymmärtämättä, koska asiat on selitetty liian hienosti ja pitkästi. Kuten VilleJ sanoi: "Eivät kaikki täällä ole biologeja". Melkein voisin väittää, ettei oma ÄO riitä ymmärtämään tuota kaikkea informaation määrää ja hienoja sanoja, mutta en sano, koska varmasti olen keskivertoa älykkäämpi ( niinhän me naiset yleensä ).

Asian ydin saattoi jäädä liiallisen tietotulvan alle, koska en jaksanut kaikkea lukea loppuun saakka, vai katosiko se keskinäisen väittelyn alle? Aihe mielenkiintoinen kylläkin.

[VilleJ]

Lyhkäsesti:

Sinilevä on bakteeri vaikka luetaankin kuuluvaksi leviin. Sini(/syano)bakteerilla on kuitenkin klorofylli a:ta kuten myös kasveillakin. Sinilevä yhteyttää valoenergian turvin. Klorofyllin lisäksi sinilevästä löytyy muita "apuaineita", jotka keräävät valoa spektrin erialueilta, josta johtuu sinilevän väriskaala: harmaata, myrkynvihreää, sinistä...

Harrykaa on tästä erimieltä, mutta sinilevällä on myös sisäänrakennettu biologinen kello, jolla on oma sirkadianinen rytminsä ja sinilevä näyttää viihtyvän parhaiten, kun pysytään normaalissa päivärytmissä, joka luonnossa esiintyy valoisuuden osalta. Häiritsemällä tätä vaikutetaan sinilevän kasvuun. Se ei yksin(!) kuitenkaan poista ongelmaa. Osa sinilevistä on autotrofeja, joka pärjäävät saaden vain epäorgaanisia yhdisteitä, vettä, hiilidioksidia ja valoa. Osa sinilevistä kykenee typpifiksaatioon, jossa ilmakehän typpeä hyödynnetään. Kaikki sinilevät eivät tähän pysty. Esimerkiksi Synecococchus solut toimivat siten, että ne fotosyntetisoivat päiväs aikaan ja typpifiksaatio toimii öiseen aikaan. Sinilevä kykenee myös varastoimaan ravintoaineita (mm. fosfaattia) ja metaboliitteja, joten hetkellinen ravintoaineiden vähennys akvaariossa ei auta, vaan ravintoaineiden vähentäminen tulee olla jatkuvaa ja pitää taso sellaisena, että kasvit kasvavat kuitenkin hyvin.

Valaistuksella voidaan vaikuttaa myös sinilevän viihtyvyyteen altaassa (tästä tuo Harrykaa on erimieltä). Toisinaan sinilevää on torjuttu yksinkertaisesti pimentämällä akvaario täysin 3-5 vrk:ksi, jolloin sinilevä on kadonnut - kasvit voivat silti edelleen hyvin - mutta ongelmana tässä voi olla se, että jos ravinneylikuormasta ei olla huolehdittu samaan aikaan, palaa sinilevä todennäköisesti takaisin. Monet ovat myös käyttäneet pimennyksen aikana akriflaviiniä tuhoamaan sinilevää. Muihin leviin valaistuksen (spektrin) valinnalla voi olla suurikin merkitys riippuen täysin levätyypistä. Joissakin ulkomaalaisilla sivuilla leviä on torjuttu yksinkertaisesti vaihtamalla putket spektriltään erityyppisiin, kuin mitä ko. levä parhaiten hyödyntää. Kasvien kannalta tehokkaimmat putket on sellaiset, jotka painottaa sinistä ja punaista aallonpituutta. Ihmissilmälle nämä taas eivät ole kovinkaan miellyttävät ja näillä on tapana hiukan vääristää värejä.

Valotauolla (parin-kolmen tunnin tauko päivittäin) ollaan onnistuttu vähentämään levien määrää akvaariossa. Tuossa edellä harrykaa totesi sen olevan erittäin huono tapa, koska se tappaa kehittyneemmät kasvit. Toisaalta valotaukoa on käytetty laajasti akvaarioissa ilman, että kasvit olisivat kuolleet - mutta levät ovat pysyneet kurissa. Sillä ei siis näytä olevan kaikkiin kasveihin haitallista merkitystä, vaan joskus on jopa päinvastoin, että valotauko on lisännyt kasvien hyvinvointia. Mahdollisesti syynä saattaa olla hetkellisesti kohonnut hiilidioksidipitoisuus vedessä, kun kasvit keskeyttävät yhteyttämisen pariksi tunniksi.

Sinilevää "tapettaessa" akvaariosta, tulee kaikki näkyvä levä poistaa ja "tapon" aikana huolehdittava vedenvaihdoista, koska sinilevä sisältää erilaisia myrkyllisiä yhdisteitä. Monet niistä sisältävät hermomyrkkyjä ja akvaariossakin tavatun levän Oscillatoria sp.:n myrkyt vaikuttavat maksaan.

Jos alhainen nitraattikonsentraatio on syynä kasvien huonovointisuuteen (ja samanaikaisesti korkea fosfaattipitoisuus), sinilevä saattaa tulla kurkkimaan altaaseen. Korjaamalla tilanne, lisäämällä KNO₃ altaaseen saadaan kasveille tärkeät ravinteet kalium ja nitraatti veteen. Näin nostetaan nitraattin määrä vedessä - ja tärkeän makroravinteen kaliumin. Jos vaihtoveden nitraattikonsentraatio on korkea tai akvaariossa nitraatit ovat jatkuvasti koholla, voidaan kaliumnitraatti korvata kaliumsulfaatilla (K₂SO₄). Fosfaattia saadaan luonnollisesti alennettua vedenvaihdolla, mutta myös altaaseen lisätyn fosfaatin määrään voidaan vaikuttaa tutkimalla valmisruokapurkin sisältöä - suositaan ruokia, jotka sisältävät mahdollisimman vähän fosfaattia.

Yleisesti levämyrkyt ovat turhia, koska ne eivät yksin vaikuta vain levään vaan myös kasveihin. Osa levämyrkyistä sisältää kaloillekin myrkyllisiä yhdisteitä. Osa viherlevistä on pitkälle kasvin kaltaisia, joten jos onnistut myrkyttämään jollakin myrkyllä sen, onnistut todennäköisesti myrkyttämään kasvisikin. Tyypillisesti levämyrkkyjen käyttö perustuu muutamaan päivään, jolloin kasveissa ei välttämättä näy mitään muutosta, mutta kun pari viikkoa myrkyttämisestä on mennyt, voi kasveissa nähdä myrkytyksen seuraukset. Levämyrkyt siis takaisin kaappiin ja hoitamaan sitä todellista ongelmaa eli ravinneylikuormaa ja vääränlaista tasapainoa. Leväongelmien aikana ei tule lopettaa kasviravinteiden lisäämistä, koska se lopettaa myös kasvien kasvunkin.

Sinilevä viihtyy parhaiten seisovassa vedessä, joten riittävä vedenkierto häiritsee osaltaan sinilevää. Jotkut ovat hoitaneet sinilevä ongelmaa myös lisäämällä veteen laimeaa vetyperoksidia (3%, x ml/y l), sillä peroksidit vaikuttavat myös sinilevään. Kuitenkin pitää muistaa, että siellä akvaariossa on myös kaloja, joten tuota vetyperoksidia ei voi mielin määrin lisätä altaaseen. Tyypillisesti vetyperoksidia on lisätty altaaseen vain hapenpuutteen johdosta. Myös kaliumpergmanganaattia (KMnO₄) ollaan käytetty, mutta kalat on otettava altaasta silloin pois. Itse en välttämättä lähtisi lisäämään ja kokeilemaan kumpaakaan - varsinkaan permanganaattia.

Sinilevän - myös muidenkin levien - torjunnassa parhaiten kuitenkin toimii se, että kiinnitetään huomiota siihen ravinnemäärään, joka sinne veteen kertyy. Tarvittaessa nitraatti ja kaliumin määrää lisätään, jotta kasvit saadaan rehottamaan. Turhasta ravinnemäärästä (mm. fosfaattiylimäärä) päästään eroon vedenvaihdoilla. Eripuolilla ulkomaalaisia akvaariosivuja on puhuttu typpi/nitraatti -suhteesta. Mutta pääasia kuitenkin on, että niitä fosfaatteja on mahdollisimman vähän suhteessa nitraattiin ja kasveille on myös muut mikro- ja makroravinteet saatavilla (näitä saadaan lisäämällä ihan tavallista kasviravinnetta altaaseen). Piilevää pystytään torjuamaan valaistusta lisäämällä; piilevä on ensimmäisiä(?) leviä, joka alkaa kärsimään lisätystä valosta (fotoinhibitiota?). Piilevää tavataankin tyypillisesti heikosti valaistuista akvaarioista. Piilevä kuuluu myös tyypillisiin pioneerileviin, jotka katoavat hyvin pian.

[viivis]

Cool!
Siinä se oli, lyhyesti ja ytimekkäästi. Ja tollompikin ymmärtää, jopa juuri 4h päiväunilta heränneenä ( aivot vielä unessa ).
Kiitos!

[harrykaa]

Eivät kaikki täällä ole biologeja. Eikä varsin moni tiedä sinilevän olevan bakteeri tai sen koommin ymmärrä sen tarvitsevan energiaa. Vaikka sinulle ei tästä keskustelusta olisikaan mitään hyötyä, varmasti monelle muulle on. Ainakin itselleni.

Taitaa sinua lukuunottamatta kyllä suurin osa tietää, että sinilevät ovat bakteereja ja kaikki tietävät niiden tarvitsevan energiaa, vaikka tietenkin taas kirjoitat erilailla kuin mitä ilmeisesti tarkoitat (=valoenergiaa). Huomaa, että käytät jatkuvasti epätäsmällisiä ilmauksia. Etsitkö nämä jutut Googlaamalla, kun näyttää siltä, että ne eivät suinkaan liity itse keskusteltavaan asiaan loogisesti.

Sinilevä tarvitsee energiaa ja, jos valot katkaistaan energian saanti loppuu.

Em. artikkelin (ja monen muun) perusteella sinilevä nauttii täysin siitä, että noudatetaan luonnon kiertokulkua. Toisin kuin edellä annoit ymmärtää. Häiritsemällä tätä rytmiä, vaikeutetaan myös bakteerin kasvua.

Taas sekaantuu energia ja valoenergia.
Mikäli jossain kokeessa on osoitettu sinibakteereilla olevan vuorokausirytmiin viittavia ominaisuuksia, ei ole viisasto kuitenkaan vetää siitä niin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, että vuorokausirytmin sekoittamisella olennaisesti juuri sinibakteerit kärsivät ja häviävät. Tämähän ei ole totta.

Toisaalta myös aiemmin ollaan puhuttu jo siitä, ettei muutaman tunnin valotauko aiheuttaisi haittaa kehittyneille kasveilla ja saattaisi jopa edistää niiden kasvua (hiildioksidipitoisuuden nousu vedessä?). Yleensä samaan aikaan korjataan myös puutteet, joista levänkasvu johtuu. Valotauolla haitataan levän, myös sinilevän kasvua, ja korjaamalla levänkasvua aiheuttavat tekijät samalla minimoidaan levän, myös sinilevän, kasvu. Eräs ystäväni on käyttänyt valotaukoa jo iät ja ajat, ja kasvit rehottaa kauniina - levistä ei kyllä ole tietoa.

Tuo on erittäin ontuva kehäpäätelmä. Väitätkö todella, että valotauko korjaa puutteita, joista levänkasvu tai sinibakteerien kasvu johtuu? Väite on virheellinen. Et ole ymmärtänyt tasapainosta juurikaan mitään. Tasapaino (jonka puutteesta siis nimenomaan on kysymys) korjaantuu vain sillä, että kasvit saavat valoa ja kaikkea muuta tarvitsemaansa ja kasvaessaan kuluttavat mm. ravinteita. Valotauon aikana kasvit eivät kasva ja ravinteet kasautuvat ja puutteet suurenevat.

Tuota noin, sinulla on sorapohja akvaariossasi. Muistaisin nähneeni jossain kuvan tästä eli varmasti putsaat sitä. Mutta hyvin suurella osalla harrastajista on hiekkapohja, eikä sitä kukaan lappoa ja ajan kanssa (kun akvaario käy vuodesta toiseen) pohjaan myös kertyy varmasti eloperäistä jätettä...

Väärin jäälleen VilleJ.
En lappoa akvaarioni pohjaa. Sorapohjan lappoamisessa ei ole mieltä. Ravinteiden kuuluukin sorapohjassa jäädä suurikasvisten kasvien juurien käytettäväksi. Onko mieltä poistaa ravinteet lappoamalla ja sitten taas lisätä vaikkapa juuritabletteja lisää pohjaan ja taas lapota ne? HOH HOIJAA!
Hiekkapohjassa tämä ei onnistu, koska se on pinnalta liian tiivis. Se on joko lapottava tai käytettävä nin suurta virtausta, että jäte kulkeutuu suodattimeen.
Kuitenkaan mistään luonnontilaisen meren sedimenttipohjaan verrattavasta ei ole kysymys. Olisiko syytä Googlata vähän dataa Itämeren sedimenteistä (kokeile jotain Itämeriportaalia ja Arandan tutkimusdataa).

Vedenvaihdoilla toki päästää eroon aina ylimäärästä ravinteita, sehän on selvää toki. Ei muuta kuin letku altaaseen ja vesi viemäriin.

Tämä ei nyt kyllä ole näin yksinkertaista.
Vedenvaihdoilla ei voida valikoivasti poistaa ravinteita. Se pienentää kaikkien pitoisuuksia samalla tavalla ja juuri silloin tasapaino ei muutu paremmaksi. Eri ravinteiden epätasapainoinen suhde pitää korjata lisäämällä puuttuvia tai aliedustettuina olevia ravinteita, jolloin kasvit voivat taas käyttää niitä. Tässä ketjussa heikoin lenkki määrää kasvunopeuden.
Se ei todellakaan lisää kasvunoeutta, että heinekntää heikointa lenkkiä entisestään!

Tuossa edellä harrykaa totesi sen olevan erittäin huono tapa, koska se tappaa kehittyneemmät kasvit.

Sinulla ikävä tapa kirjoittaa totuuden vierestä, niin tässäkin. Sanoin:
Tiedän, että jotkut harrastajat vannovat päivätauon nimiin, mutta en ole koskaan nähnyt kenenkään saavuttavan sillä pysyviä ratkaisuja. Se taitaa olla enemmänkin niin, että näillä pakkohoidoilla bakteerit ja levät hetkeksi katoavat, mutta lopulta kehittyneetkin kasvit riutuvat ja sitten taas ostetaan uusia kaupasta...

Ota nykysuomen sanakirja käteen ja katso mitä riutua tarkoittaa. En jaksa enää selitellä. On käynyt jo liian selväksi, että tekstisi laatu huononee kerta kerran jälkeen. Sinulla on jäljellä enää voimakas halu yrittää väittää että et ole tarkoittanut sitä ja tätä ja tämä ja tämä oli pointtisi.

Kuten aiemmin sanoin minun osaltani keskustelu on päättynyt tähän tässä ketjussa. Ne lukijoista, jotka uskovat satuihisi päivätauoista voivat sinua uskoen sitä kokeilla. Minä olen konkreettisesti hävittänyt sinibakteerit useista erilaista akvaariominiekosysteemeistä, ilman myrkkyjä ja ilman että kehittyneet kasvit riutuvat.

Olen sen pystynyt tekemään myös Pygocentrus-akvaariossa, jossa ravinteiden tuotto on eri luokkaa kuin omissa akvaariossasi yhteensä. Nämä kalat syövät raakaa lihaa noin 500 grammaa viikossa. Laske siitä

1) ammoniumtypen tuotos ja tarvittavan nitrifikaatiobakteerikannan määrä
2) nitraattitypen tuotos ja tarvittava kasvien kulutus ilman, että leville ja bakteereille jää mitään
3) fosfaattifosforin tuotos ja tarvittava kasvien kulutus ilman, että leville jää mitään.

Harry

[VilleJ]

Tuotas, mitähän se valoenergia on jos ei energiaa?

En lappoa akvaarioni pohjaa.

Tuota, tässä sinun videossasi tuo sinun tyylisi tonkia letkulla tuota akvaariosi pohjaa näyttää erehdyttävästi nimenomaan pohjan lappoamiselta - sora pöllyää letkussa:

http://kotisivu.mtv3.fi/piranha/pygo-attack-net.wmv

Tuossa edellä harrykaa totesi sen olevan erittäin huono tapa, koska se tappaa kehittyneemmät kasvit.

Sinulla ikävä tapa kirjoittaa totuuden vierestä, niin tässäkin. Sanoin:

Muutaman tunnin tauolla aiheutetaan haittaa kehittyneille kasveille, mikä on pitemmän päälle tyhmintä mitä voi tehdä. [] mutta lopulta kehittyneetkin kasvit riutuvat ja sitten taas ostetaan uusia kaupasta...

Kyllä tuosta sinun tavastasi ilmaista asia 'riutua' ja 'käydä kasviostoksilla ostamassa uusia' saa täysin sellaisen kuvan, että kasvit riutuvat kuoleman partaalle. Nykysuomensanakirjan tilaan voisi ehkä miettiä, miten asiansa ilmaisee.

Ne lukijoista, jotka uskovat satuihisi päivätauoista voivat sinua uskoen sitä kokeilla.

Laita tuonne hakukenttään hakutekijäksi tuo tauko, niin huomaat, että aika moni uskoo tähän satuun, tai kokeile vaikka googlella ulkomaalaisia foorumeita.

että vuorokausirytmin sekoittamisella olennaisesti juuri sinibakteerit kärsivät ja häviävät.

Ehkä toistamalla menee perille: ja sinilevä näyttää viihtyvän parhaiten, kun pysytään normaalissa päivärytmissä, joka luonnossa esiintyy valoisuuden osalta. Häiritsemällä tätä vaikutetaan sinilevän kasvuun. Se ei yksin(!) kuitenkaan poista ongelmaa. Tuossa en sanonut, että sinilevä häviää valotauolla, vaan että sillä haitataan sen kasvua. Suosittelen tosissani sen nykysuomensanakirjan sijaan kirjaa "lukemisen ymmärtäminen".

Kuten sanoin, niin mm. ym. tieto sinilevien sielunelämästä (voi pahus, väärä termi taas) perustuu julkaistuihin artikkeleihin, joten harrykaa on hyvä ja korjaa väärät väittämät. Minä en niitä ole väittänyt, ne ovat muiden tutkijoiden julkaisemia tuloksia. Jos osoitat jonkin tiedon vääräksi, niin otan mielihyvin ko. artikkelin kirjoittajiin yhteyttä ja kysyn, mitä ovat artikkelissaan oikein tarkoittaneet, kun eräs biologi on toista mieltä asiasta.

Huomaathan, että kyseessä on keskustelupalsta eikä esim. ACS:lle suunnattu julkaisu. Termien oikea käyttö on suotavaa, jos on sekaannuksen vaara. Sekaannuksen vaaraa tuskin syntyy, jos puhutaan valon energiasta tai valoenergiasta - vai pitäisikö puhua peräti fotonista. Varmasti tiedetään, mistä on kysymys. Pilkun viilaaminen selvissä asioissa ei osoita muuta kuin, että kirjoittajalla on hirveä pätemisen tarve ja tällöin on turha yrittää keskustella asioista.

Taitaa sinua lukuunottamatta kyllä suurin osa tietää, että sinilevät ovat bakteereja ja kaikki tietävät niiden tarvitsevan energiaa,

Muistuttaisin myös tässä yhteydessä, että tällä palstalla on lukijoita aina lapsista vanhuksiin eri koulutustaustoilla. Jos sinä tiedät kaikesta kaiken, niin hyvä niin. Meitä monia muita tietämättömiä on varmasti paljon.

[Adrianna]

Asian ydin saattoi jäädä liiallisen tietotulvan alle, koska en jaksanut kaikkea lukea loppuun saakka, vai katosiko se keskinäisen väittelyn alle?

Taisi kadota keskenäisen muka-nokkelan piikittelyn alle . Riita poikki ja voita väliin, tai sitten se lukko .