Kuinka isoja albinopartiksia löytyy?

[Midi]

Hei,
Mulla on 10cm albinopartispoika, noin puolitoistavuotias, asustaa 140-litraista allasta (pohja 100cmx40). Mahtaakohan tuo vielä kasvaa?:) Minkäskokoisia yksilöitä teiltä löytyy ja minkä ikäisiä?
Olen kuullut huhuja, että albinoversiot voisivat jäädä vähän maatiaista pienemmäksi, olisi kiva tarkemmin selvittää asia. Löytyykö joltain samanikäisiä molempia?

[Imujon]

Minulla on ollut noin vuoden ikäinen albiinopartistyttö joka on jämähtänyt runsaan viiden sentin mittaiseksi. Helsingin akvaariokeskuksessa sanoivat, että on täysin normaalia, että naaraat jäävät tuon mittaisiksi - koiraista en sitten tiedä.

[Lazol]

Meillä on noin 3 vuotias albiinopartis herra jonka pituus evineen on nykyisin 18cm. Joten eivät jää 'pieniksi'.
Samassa altaassa 720L uiva samanikäinen herra maatiainen on vain 15cm luokkaa, ja kun ovat vierekkäin näyttää albiino kaksikertaa isommalta (ei tosin pituuden suhteen).

Toisin tytön altaassa oleva maatiais tyttö on pienempi, joku 10-12cm.

[-Alix-]

18 cm on kyllä iso partikseksi! Mutta on harrastajien kesken todettu, että partiksissa on eroja, liittyykö sisäsiittoisuuteen vai ei, sitä en tiedä. Kuitenkin jotkut yksilöt kasvavat suuriksi (minusta 15 cm on iso partis) ja toiset jäävät jopa 5 cm kokoisiksi vaikka asuisivat isossa hyvin hoidetussa altaassa.

[Midi]

Huh. Oispa jännää jos tuo 18cm:n venähtäisi! Oletko ihan mitalla mitannut vai oliko tuo arvio? Mä eilen just mittasin mitalla tuon 10cm tasan, mutta onhan tuo nuori vielä. Ehtii kasvaa. Kuparimonnisetkin tuntuvat kasvavan vielä vaikka kuinka paljon. Ovat nekin noin 1 ja puoli vuotiaita (osa niistä).
Olen syöttänyt monipuolisesti ja ainoana monnina saa akvaariota asustaa. Lempipaikka on tietenkin iso kanto, jonka kanssa painitaan joka päivä:)

[timantti]

Kannattaa olla tarkka tuossa kun pituuksia lukee ja ilmoittaa, sillä 18 evineen on todennäköisesti pienempi kuin 15 ilman eviä Evien pituuksissakin on eroja, siksi usein selkeintä on jos mitta on kropasta, tai sitten mallia :

"ruumis 5cm+pyrstö 2,5cm" joka kertoo molemmat.

Meillä ollut n.10-12cm + evät, tyttö albiinopartis aikanaan. En tiedä johtuuko hyvä pituuskasvu maukkaista miekkalehdistä jotka se armotta söi, mutta iso vonkale tuntui olevan myös luonteeltaan!

[Kivi]

Uskoisin, että albiinopartikset kasvavat saman kokoisiksi kuin partikset yleensäkin eli vaihtelevasti. Albiinot ovat tietystikin melko pitkälle jalostettuja joten niiden sisäsiittoisuus aste (hih, mikä ilmaisu) saattaa olla aika suuri. Kun kalan (tai minkä tahansa eläimen) geeniperimä kapenee, niin yleensä koko pienenee ja laatu muutenkin kärsii. Tällaiset kalat voivat erinomaisissakin oloissa kasvaneina jäädä kääpiöiksi, 5-10 cm. Jos taas geeniperimä on riittävän laaja niin kokoa voi tulla reilusti enemmän. Enpä tiedä menikö tuo "genetiikkaosuus" nyt ihan oikein, mutta jotenkin noin olen asiat ymmärtänyt.

Täältä ei löydy albiinopartiksia, mutta maatiaisista suurimmat ovat koiras, pituus aika tarkalleen 16 (evineen 18), ja naaras, noin 13 cm (evineen reilu 15). Ihan tarkoituksella olen antanut näiden välillä lisääntyäkin (tai siis antanut mädin kehittyä poikasiksi asti). Kukaan ei ole vielä kertonut millaisia vonkaleita heillä altaissaan nyt kasvaa mutta yksi itselle jätetty poika kasvaa hyvin. Ikää noin vuosi ja pituutta (evineen) reilu 10 cm, katsotaan millainen jätti siitä lopulta kasvaa. Edellytykset ovat ainakin hyvät

[Imujon]

Surkea ruikku se minun viisisenttiseni teidän vonkaleittenne rinnalla Tarkennnan, että pituus on 5 cm + evät <1 cm. Hyvissä oloissa 125 l altaassa tuo on koko ikänsä asunut, mutta kun ei kasva niin ei kasva! Hirveän puuhakas ja utelias tuo kyllä on ja muutenkin voi pulskasti

[timantti]

Kirjoitan nyt hieman kiireessä mutta toivottavasti ei isoja asiavirheitä eksy tekstiin:

Kivi: Muuten oikein, mutta ei geeniperimän kaventuminen johda automaattisesti juuri siihen pienikokoisuuteen, ihan yhtäsuurella todennäköisyydellä se johtaa suurikokoisuuteen. Se on siis riippuvainen niiden yksilöiden perimästä, joista kanta on siitetty eli tarjolla olevasta geenistöstä. Se on laskennallinen juttu minkäkokoisia jälkeläisiä sitten perimä saa aikaan ja millä ajanjaksolla/poikastuotannolla laskennallinen arvo toteutuu.

Kuten huomaatte, löytyy kuitenkin laajalti erimittaisia yksilöitä vaikka "tuotantoa" on ollut vuosien ajan - eikä mitenkään valtaosa välttämättä ole niitä lyhytkasvuisia verraten tavan partiksiin. Sekään, vaikka täällä tehtäisiin yleinen kysely partisten koosta, ei vielä kerro mitään, sillä kasvuolosuhteet eivät ole kaikilla samat, eikä kaikki voi olla varmoja onko oma partis jo saavuttanut pisimmän mahdollisen mittansa, eikä se kata kaikkia albiinopartiksia joita on myynnissä edes omassa maassamme. Näin otanta olisi siinäkin tapauksessa kovin viitteellinen. Myös jos otetaan vain muutama yksilö joiden jälkikasvun pituuskasvua seurataan, olisi tulos oikea vain niiden yksilöiden osalta eikä se kertoisi sitä, minkä kokoiseksi toisenlaisen perimän omaavien emoyksilöiden jälkikasvu saattaisi kasvaa. Eli on aika hätäistä vetää mitään johtopäätöksiä, perimä vaihtelee ja lopullinen pituuskasvu on aina (muutenkin kuin albiinopartisten osalta) monen asian summa.

Vertaa : pitkä ja lyhyt ihminen saavat lapsia, joista suurin osa ovat heidän keskivertojaan ja sitten loput ääripääpituisia, muttajos he saavat vain yhdenlapsen, on se sattumanvaraista mihin pituusluokkaan hän osuu.

Nimimerkillä arvosanalla 10 biologiaa viimetalvena viimeksi opiskelleena.

[affenainen80]

Kivi: Muuten oikein, mutta ei geeniperimän kaventuminen johda automaattisesti juuri siihen pienikokoisuuteen, ihan yhtäsuurella todennäköisyydellä se johtaa suurikokoisuuteen.

Ei aivan noinkaan. Sukusiitosprosentin kasvu pidemmällä aikajänteellä aiheuttaa ns. elinvoiman laskemisen, mikä aiheuttaa poikasmäärän pienentymistä (esim. monilla jalostetuilla koiraroduilla alkaa normaali poikuekoko olla vaivaiset 2-4 poikasta) ja jälkeläisten pienikokoisuutta.
Kun mennään vain muutama sukupolvi eteenpäin, voi seurauksena olla suurikokoisuutta sisäsiitoksesta huolimatta, sikäli kun siitokseen käytetyt eläimet ovat olleet vähintään keskikokoisia tai suurikokoisia. Mutta tosiaan, vaikka näillä suurikokoisilla sisäsiitosjälkeläisillä jatkettaisiin jalostusta eteenpäin ja eteenpäin, väistämätön seuraus olisi (mikäli nisäkäsmaailmaan on uskomista) poikuekoon pieneneminen ja yksilöiden "kitukasvuisuus".


Nimimerkillä: Myöskin biologiaa 10 arvosanalla, sekä eläinten jalostusoppia ja genetiikkaa.

[Kivi]

Saattaa se siitä vielä kasvaa, partikset kasvavat monta vuotta ja voivat välillä olla pidempiäkin aikoja kasvamatta yhtään. Itse olen huomannut, että olosuhteiden muutokset tuntuvat aina hetkeksi pysäyttävän kasvun. Meidän vonkale on vanha herra, ikää jo yksitoista vuotta ja minusta tuntuu että se ei ole koskaan ollut "täysikasvuinen" vaan kokoa on aina tullut pikkuhiljaa lisää. Katsotaan kauanko herra jaksaa vielä porskuttaa.

Rupesin tuossa oikein miettimään kun täällä(kin) varoitellaan partiksen kääpiöitymisestä kalan joutuessa elämään liian pienessä altaassa. Kuinkahan usein kääpiöitymisessä on todellisuudessa kyse kalan geeniperimästä ja kuinka usein elinolosuhteista? Pienikokoisesta kalasta on jälkikäteen kovin vaikea arvioida miksi se on jäänyt pieneksi. Oman kokemukseni mukaan partikset eivät kyllä helposti kääpiöidy. Tuokin vanha herra on nähnyt monenlaista ja kokoista allasta ja monentasoista hoitoa. Se on aikanaan ostettu 40 litraiseen altaaseen (luit oikein 40 litrainen), jota hoidettiin silloisinkiin suosituksiin nähden niukanlaisesti. Tuossa se eli pari vuotta eikä todellakaan kääpiöitynyt. Lopulta sain isäni vakuutettua, että sitä ei voi pitää niin pienessä altaassa ja hän tekin minulle 120 litraisen. Reilun vuoden kuluttua sen asumuksena oli jo 450 litrainen (rouva hommattiin tähän altaaseen). Iso allas oli pystyssä vain pari vuotta sillä minä muutin pois kotoa ja vanhemmat suostuivat pitämään vain 120 litraista. Tässäkin he suostuivat lähinnä ruokkimaan kerran päivässä joten vedenvaihtoja tehtiin vain kun kävin kyläilemässä (= 1-2 kertaa/kk). Siellä kalani sitten saivat asustella kunnes minulla vihdoin viime vuoden lopulla oli tilaa tuoda altaat ja jäljelle jääneet kalat (kaksi partamonnia ja helmirihmanaaras) omaan kotiini

Monet herkemmät lajit varmaan kääpiöityvät helpommin, mutta luulen että karaistuneempien lajien (kuten maatiaispartamonni) kohdalla on enemmän kysymys yksilön ominaisuuksista kuin olosuhteista. Tätä viestiä ei muuten ole mitenkään tarkoitettu puolustamaan kalojen pitämistä liian ahtaissa oloissa, mietinpähän vaan.

[Taju]

Meillä myös Friikki-tytsylimme n. 11cm evinensä. Tuntuu vieläkin kasvavan. On kasvanut itseasiassa vähän vajaa sentin/kk, on vähän reilu vuoden ikäinen ja tuli meille ihan tirrinä. Kasvu on nyt ihan selvästi hidastunut, eli en usko että yli 12 cm tulee mittaa. Ihan hyvin naaraalta kuitenkin.

Lisäys: Allas 140l, pohja 40cmx80cm.

[Lazol]

Oletko ihan mitalla mitannut vai oliko tuo arvio?

Kannattaa olla tarkka tuossa kun pituuksia lukee ja ilmoittaa, sillä 18 evineen on todennäköisesti pienempi kuin 15 ilman eviä Evien pituuksissakin on eroja, siksi usein selkeintä on jos mitta on kropasta, tai sitten mallia :
:

Arviona heitin koska viimeksi mitalla mitattuna ruumis 15cm+pyrstö 2,5cm.
Päänleveys vaivaiset 3cm.
Ja tuosta on hieman aikaa, kasvanut lisää.

Onneksi kaveri ei syö miekkakasveja vaan kesäkurpitsa on herkkua tuoreena.Aina ensimmäisenä paikalla ja syö kuoret .

[Midi]

No menipäs tämä genetiikalla prassailuksi... En pistä pahakseni.

Kivi: Kommenttiisi viitaten uskon myös, että geeniperimällä lienee suurempi osuus (monessa tapauksessa) partisten kääpiöitymisessä kuin liian pienellä altaalla. Partiksissakin varmaan löytyy ihan yhtä kapeapohjaisesti siittyneitä yksilöitä kuin albiinoistakin. Partikset lisääntyvät nopeasti ja sisarukset lisääntyvät keskenään ja sisarukset vanhempiensa kanssa (pahempi) tai keskenään jne. Muistan kyllä nuoruudesta monet 60l akvaariot missä oli jättimäinen partis.. Sen vuoksi siis en myöskään puolusta pieniä altaita, kalat kun kaikesta huolimatta, saattavat kasvaa täysiin mittoihin->ahdasta.

Kysymykseni lähinnä viittasi siihen, että minkäkokoiseksi oman albiinopartikseni on "mahdollista" kasvaa, mikäli sillä on terve geeniperimä ja hyvät eväät (ei siit evät!;) )? Minulla on näet partis ensimmäistä kertaa eikä varsinaisesti tietoa edes miten isoiksi ne kasvaa. Googlellahan tuota vois katsella, mutta on paljon kivempi kuulla live-kokemuksia!:)