Nyt minua kiinnostaisi viljellä musta-aavetetroja. Minulla on 5 kalan (2 koirasta ja 3 naarasta) ryhmä. Mitä minun tulisi tehdä? Onko kokemuksia?
Taustaa: ajattelin tempaista kunnolla viljelykilpailussa. Tällä hetkellä vaihtoehtoisina lajeina olisivat musta-aavetetra, kerritetra ja lipputetra sekä kirsikkabarbi, (odessabarbi) ja kardinaalikala. Itse suosisin musta-aavetetroja. Näin ollen kaipaisin muiden viljelykokemuksia etenkin tästä lajista.
Musta-aavetetrojen viljely
Valvoja: Moderaattorit
-
- Advanced Member
- Viestit: 3249
- Liittynyt: 13:24, 06.11.2003
- Akvaarioseurat: Turun akvaarioystävät
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Tuusula ja Turku
- Viesti:
Musta-aavetetrojen viljely
Erityiskiinnostuksen kohteena harvinaisemmat synnyttävät hammaskarpit (tällä hetkellä kääpiö-, metalli- ja sirppihammaskarppeja ja seepralimioita) ja monniset (tällä hetkellä mustaselkä-, panda-, pikku-, sihti- ja somamonnisia).
Omakohtaista kokemusta musta-aaveiden kudettamisesta ei vielä ole, mutta suunnitelmissa on. Olen jo jonkin aikaa lykännyt toimeen ryhtymistä sillä minua on mietityttänyt tuo musta-aaveiden pahkailmiö. Aiheeseen on kuitenkin kovasti perehdytty ja olen kaivanut tietoa esiin netin syövereistä. Ovatko omat kalasi muuten tervettä kantaa vai miten ajattelit selvitä ilman pahkaongelmaa? Vai lieneekö kyseessä sittenkin marginaalisempi ongelma kuin mitä tuon aiemman ketjun perusteella olisi voinut ymmärtää?
Asiaan: kutualtaaksi pienille tetroille tyypillinen purkki, altaaseen puska jotain hienolehtistä kasvia, pohjamateriaalia ei tarvitse. Kasvin voi joko laittaa purkkiin istutettuna altaan pohjalle tai vain kellumaan pintaan.
Kalat saadaan kutukuntoon syöttämällä niille runsaasti elävää ravintoa. Monessa lähteessä käytettiin hyttysen toukkaa ja ilmeisesti myös pakasteet ajavat saman asian. Omille kaloillani olen syöttänyt vain pakaste- ja pakastekuivattuja herkkuja ja ne vaikuttavat kyllä erittäin kutuvalmiilta. Nyt Lapin reissun yhteydessä on tarkoitus tuoda tutuilta pyydystyspaikoilta talven toukkavarasto (älkää nyt vaan heti alkako joku kertoa, että on ”huono” sääskivuosi)
Kutupariksi valitaan pullein naaras ja aktiivisin koiras (paras yhdistelmä ilmeisesti on aikuinen koiras ja nuori naaras). Kudetusaltaassa kaloja ei enää juurikaan ruokita.
Sitten tärkeimmät. Vesiarvoista kerrottiin seuraavaa ja nämä tiedot esiintyivät niin useilla sivuilla, että lienevät ihan toimivat. pH 5,5-6,0 ja veden kovuus alle 4 dH. Sopiva lämpötila on noin 26 astetta. Vähäinen valaistus tai täysin ilman valoa. Kutu tapahtuu yleensä aikaisin aamulla ja kaloja voi stimuloida myös asettamalla altaan niin, että auringonnousun valo osuu siihen. Mäti homehtuu herkästi valossa, joten kudun tapahduttua allas on syytä pitää täysin pimeänä. Emokalat poistetaan tietysti altaasta heti kutemisen jälkeen.
Munien pitäisi kuoriutua parissa päivässä ja poikasten alkaa uimaan 2-4 päivän kuluttua kuoriutumisesta. Poikasia oli kasvatettu teollisilla poikasruoilla ja vastakuoriutuneella artemialla. Osa lähteistä puhui vain pienikokoisesta elävästä ruoasta, eli olettaisin että muutkin poikasten suuhun mahtuvat öttiäiset maistuvat. Kymmenen päivän ikäisille poikasille alettiin usein syöttää murskattua hiutaleruokaa. Syytä moiseen en löytänyt, ehkä kyse on vain laiskuudesta, mene ja tiedä. Poikaset ovat hidaskasvuisia ja joissain lähteissä kerrottiin, että niiden kasvattaminen saattaa olla konstikasta, mutta tämän tarkemmin kirjoittajat eivät selostaneet mahdollisia ongelmia. Vedenvaihdot nyt ovat tietysti tärkeitä.
Suurin osa kirjoittamistani asioista oli varmaankin aika itsestään selviä, mutta toivottavasti tuossa oli edes jotain hyödyllistä tietoa. Vesiarvoista ja lämpötiloista olisi varmasti mukava kuulla myös ensikäden tietoa, joten toivottavasti joku musta-aaveitaan jo kudettanut aktivoituu.
Asiaan: kutualtaaksi pienille tetroille tyypillinen purkki, altaaseen puska jotain hienolehtistä kasvia, pohjamateriaalia ei tarvitse. Kasvin voi joko laittaa purkkiin istutettuna altaan pohjalle tai vain kellumaan pintaan.
Kalat saadaan kutukuntoon syöttämällä niille runsaasti elävää ravintoa. Monessa lähteessä käytettiin hyttysen toukkaa ja ilmeisesti myös pakasteet ajavat saman asian. Omille kaloillani olen syöttänyt vain pakaste- ja pakastekuivattuja herkkuja ja ne vaikuttavat kyllä erittäin kutuvalmiilta. Nyt Lapin reissun yhteydessä on tarkoitus tuoda tutuilta pyydystyspaikoilta talven toukkavarasto (älkää nyt vaan heti alkako joku kertoa, että on ”huono” sääskivuosi)

Sitten tärkeimmät. Vesiarvoista kerrottiin seuraavaa ja nämä tiedot esiintyivät niin useilla sivuilla, että lienevät ihan toimivat. pH 5,5-6,0 ja veden kovuus alle 4 dH. Sopiva lämpötila on noin 26 astetta. Vähäinen valaistus tai täysin ilman valoa. Kutu tapahtuu yleensä aikaisin aamulla ja kaloja voi stimuloida myös asettamalla altaan niin, että auringonnousun valo osuu siihen. Mäti homehtuu herkästi valossa, joten kudun tapahduttua allas on syytä pitää täysin pimeänä. Emokalat poistetaan tietysti altaasta heti kutemisen jälkeen.
Munien pitäisi kuoriutua parissa päivässä ja poikasten alkaa uimaan 2-4 päivän kuluttua kuoriutumisesta. Poikasia oli kasvatettu teollisilla poikasruoilla ja vastakuoriutuneella artemialla. Osa lähteistä puhui vain pienikokoisesta elävästä ruoasta, eli olettaisin että muutkin poikasten suuhun mahtuvat öttiäiset maistuvat. Kymmenen päivän ikäisille poikasille alettiin usein syöttää murskattua hiutaleruokaa. Syytä moiseen en löytänyt, ehkä kyse on vain laiskuudesta, mene ja tiedä. Poikaset ovat hidaskasvuisia ja joissain lähteissä kerrottiin, että niiden kasvattaminen saattaa olla konstikasta, mutta tämän tarkemmin kirjoittajat eivät selostaneet mahdollisia ongelmia. Vedenvaihdot nyt ovat tietysti tärkeitä.
Suurin osa kirjoittamistani asioista oli varmaankin aika itsestään selviä, mutta toivottavasti tuossa oli edes jotain hyödyllistä tietoa. Vesiarvoista ja lämpötiloista olisi varmasti mukava kuulla myös ensikäden tietoa, joten toivottavasti joku musta-aaveitaan jo kudettanut aktivoituu.
-
- Elite Member
- Viestit: 5925
- Liittynyt: 07:54, 04.03.2004
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lempäälä
Meillä kutivat omatoimisesti lajiakvaariossa(Haaremi 98-litran altaassa), tiheisiin pusikoihin ja pöheiköihin. Jaavansammal on erinomainen kutupuska, samoin intianvesitähdikki ja viuhkalehti.
Vanhemmat syövät kutunsa jos pääsevät siihen "käsiksi".
Paras kutu tuli kun kalasia piti hetken ruokintakuurilla(Monipuolista sapuskaa) ja vaihtoi runsaasti vettä, kutivat aina vedenvaihdon jälkeen(Vesiarvoja en tuolloin-Vuonna kivi, mittaillut).
Poikasten kasvatusta en kokeillut.
P.S. Pahkaisia kalasia en tavannut koko sillä ajalla, (useamman vuoden) jolloin harrastelin musta-aaveita.
Vanhemmat syövät kutunsa jos pääsevät siihen "käsiksi".
Paras kutu tuli kun kalasia piti hetken ruokintakuurilla(Monipuolista sapuskaa) ja vaihtoi runsaasti vettä, kutivat aina vedenvaihdon jälkeen(Vesiarvoja en tuolloin-Vuonna kivi, mittaillut).
Poikasten kasvatusta en kokeillut.
P.S. Pahkaisia kalasia en tavannut koko sillä ajalla, (useamman vuoden) jolloin harrastelin musta-aaveita.
Yhdyn edelliseen mielipiteeseen, kutevat tosiaan ihan omatoimisestikin. Olen epäillyt, että ovat jo aiemmin kuteneet tuolla karanteenissa ollessaan. Nyt sain kalat kuitenkin kiinni itseteossa
Vesiarvot ovat lähellä noita eri lähteistä löytämiäni, pH kylläkin hieman korkeampi eli 6,3. Kaloja ruokitaan monipuolisesti pakastetuilla ja pakastekuivatuilla ötököillä. Eilen illalla vaihdoin vettä (1/3), joten sekin sopii VesiEläimen aiempiin havantoihin.
Harmillista kun en nyt voi edes harkita poikasten kasvatamista. Mistähän kalat aina tietävät, että omistaja on lomalla tai juuri lähdössä lomalle? Täytyykin tosissaan perehtyä asiaan reisun jälkeen.

Harmillista kun en nyt voi edes harkita poikasten kasvatamista. Mistähän kalat aina tietävät, että omistaja on lomalla tai juuri lähdössä lomalle? Täytyykin tosissaan perehtyä asiaan reisun jälkeen.
Eivät siis taida olla lainkaan niin yleinen ilmiö. Jos eivät sitten ole ilmestyneet markkinoille vasta harrastusvuosiesi jälkeen. Kalat on ostettu Tampereelta Viherkalasta, jota pidän kyllä hyvänä liikkeenä. Sielläkin olivat olleet myynnissä jo yli kuukauden ilman, että altaaseen oli lisätty uusia tulokkaita, mitään pahkoihin viittaavaa ei ollut näkynyt. Taidan siis uskoa, että kalaset ovat pahkavapaita.VesiEläin kirjoitti:P.S. Pahkaisia kalasia en tavannut koko sillä ajalla, (useamman vuoden) jolloin harrastelin musta-aaveita.
Mitä ihmeen pahka-ongelmia? Mulla on tuolla 25 musta-aavetta seuraariossa, enkä ole ikinä nähnyt niiden kutevan, vaikka koiraat jatkuvasti tappelevat ja valtaavat reviirejä.
-Just vilkaisin kalasia ja yhdellä mustiksella on valtava leuka. Tämäkö niitä pahka-ongelmia?
-Just vilkaisin kalasia ja yhdellä mustiksella on valtava leuka. Tämäkö niitä pahka-ongelmia?
- 88% testanneista naisista vakuuttui Tehosta.
Hihhei! Meillä on pieniä musta-aavetetroja. Putsailin akvaarioita ja huomasin, että epäilyni kalojen kutemisesta karanteeniin piti kutinsa. Siellä on miniatyyritetroja, pieniä kopioita vanhemmistaan 
Kuinkahan nopeasti pienet nyt oikeasti kasvavat. Meinaan vaan, että voisi edes vähän arvioida noiden ikää. Ihan vasta uimaan lähteneitä eivät kyllä ole, sillä mittaa on ehkä juuri ja juuri sentti. Juuri tarpeeksi, etteivät mahdu enää isompien suihin. En siis ala enää erottaa noita toiseen altaaseen vaan kasvakoon tuolla. Tuon kokoisille ei varmaan tarvitse enää antaa mitään erikoista ruokaa, vai mitä luulette? Ruokinko samalla ruoalla kuin aikuisiakin kaloja, vai mikä voisi olla herkkua joka kelpaisi kaikille?
Noin pienistä erottaa jo sukupuolen. Kavereita on selkeästi mustempia ja punaisempia
Vielä kun saisi selville montako niitä on. Seuraavaksi täytyy kyllä saada kudetusallas pystyyn ja teettää sama ihan tarkoituksella. Samalla voisi pitää myös päiväkirjaa, niin voisi sitten polleana kertoa ihan omia kokemuksia 

Kuinkahan nopeasti pienet nyt oikeasti kasvavat. Meinaan vaan, että voisi edes vähän arvioida noiden ikää. Ihan vasta uimaan lähteneitä eivät kyllä ole, sillä mittaa on ehkä juuri ja juuri sentti. Juuri tarpeeksi, etteivät mahdu enää isompien suihin. En siis ala enää erottaa noita toiseen altaaseen vaan kasvakoon tuolla. Tuon kokoisille ei varmaan tarvitse enää antaa mitään erikoista ruokaa, vai mitä luulette? Ruokinko samalla ruoalla kuin aikuisiakin kaloja, vai mikä voisi olla herkkua joka kelpaisi kaikille?
Noin pienistä erottaa jo sukupuolen. Kavereita on selkeästi mustempia ja punaisempia

