Toipuuko koskaan kyljellään oleva kala?

[Pikkeliini]

Jos kala alkaa olemaan kyljellään, toipuuko se koskaan vai onko kuolema aina selvä juttu?

Yksi akvani ihastuttavimista pariskunnista on ollut ruostekirjoahvenpari.
On ollut ihana katsella niiden yhdessä olemista. Joka kerta kun toinen katoaa pusikon taakse ja sitten nähdään, mennään toisen ympäri ja heilutellaan pyrstöä, jälleennäkemisen ilo on ollut selvästikkin suuri.

Tämä pari on ollut hyvä kutupari myös ja näin ollen päätin, että voisimme siirtää pariskunnan kutemaan omaan akvaansa. Kävi niin, että mies nosti haavin ja kuulin "kops". Tyttö osui akvan lasin yläreunaan.Tapahtumasta on muutama päivä, mutta tyttö on nyt puolikallellaan.Eikä syö. POika käy sitä välillä tökkimässä ja heiluttamassa innoissaan pyrstöä, mutta kun toinen ei jaksa.

Onko mitään toivoa, onko mikään kala koskaan pelastunut kolhuista, uinut puolikyljellään ja toipunut? Vai onko tämä nyt tässä?
Kannattaako odottaa vaiko lopettaa tyttö nyt samantien?

[jokelamaniac]

Paha sanoa. VOi olla uimarakkovaurio - tai sitten keskushermosto mäsänä.

[martipa1]

Meillä tuli toisen tyyppinen tapaus: Selällään köllinyt raitanuoliainen uiskentelee nyt tyytyväisenä. Vesi oli lämmennyt helteessä liikaa ja lienee ollut hapenpuute: Laitettiin ilmapumppu porisemaan ja vähän veden vaihtoa tehtiin. Sillä tosin ei tiettävästi ole ollut kolhuja.

[jokelamaniac]

Meillä kans yksi lyhtytetra lillu vedessä kyljellään, ylösalasin jne pari päivää. Edelsi raivokas vedenvaihto ja ilmeinen sukeltajantautitapaus, ts. putkistossa kaasuilla kyllästynyt vesi (kaasut imeytyvät kiduksista, jossa muodostavat kuplia jne). Siitä tuli ihan peli, ei enää erota. Mutta ei tuossa kai muu auta kuin katsoa.

[Pikkeliini]

Tyttö päätettiin laittaa tänään paremmille vesille

Aamupäivästä se päätti nousta pintaan ja pyöri siellä kuin balettitanssija.
Happea veti niin, että sen suu näkyi koko ajan veden pinnan yläpuolella.
Aluksi poika innostui, että jaahas nyt tuo virkosi ja uivat yhdessä, mutta sekin oli lopulta hämmentynyt ja päätti mennä omiin oloihinsa.

Melkein koko Helsingin akvaarioliikkeet käyty läpi, eikä ruostekirjoahvenia missään.Olisiko kukaan nähnyt, että saatais tälle leskiherralle seuraa?

Martipa1:lle, että meillä on myös nuoliainen onnistunut pelottelemaan, sekä meidät että vieraatkin. Joko heittätyvät kuolleena seljälleen tai sitten tunkevat itsensä johonkin kannon koloon, joka näyttää siltä että on siellä jumissa ja heittänyt henkensäkkin jo. .Pari kertaa on täytynyt pyrstöstä kutitella ja johan tulee kalaan eloa

[martipa1]

Toipumisia murheesta kalaherralle ja omistajalle . Meidän Kalle pötköili pinnalla pintakasvien päällä muutaman tunnin ja oli ollut pinnalla haukkomassa happea edellisinä parina päivänä ja mietittiin onko keräämässä pinnalta ruokaa vai hapen haussa. Vasta kun meni selälleen säikähdettiin ja laitettiin vedet ja ilmapumppu. Aika vekkuli kyllä on kurkkimaan linnastaan, jossa joskus viettää koko päivänkin ja muutenkin vilistelee välillä karkuun katsojia ja välillä kerjää etulasilla ruokaa.
Ps. Kiinnostava tuokin Jokelamaniakin kokemus.

[kirsikkabarbi]

Voi..
Meillä oli samanlainen tapaus kirsikkabarbilla, mutta ei tarvinnut lopettaa, ui vieläkin tyytyväisenä.