Akvaariokalojen geenimuuntelu (ja geenimuuntelu yleensäkin)

[Rakel]

Tangentilla tästä. Ostaisitko geenimuunneltuja akvaariokaloja? Miksi?

Geenimuuntelu yleensäkin tuntuu olevan aihe joka herättää ihmisissä vahvoja mielipiteita puolesta ja vastaan, joten olisi mielenkiintoista kuulla tälle palstalle eksyneiden akvaarioharrastajien mielipiteitä asiasta. Minulla on tietyllä tapaa oma lehmä ojassa, teen työtä geenimuunneltujen organismien parissa ja viimeaikoina on ollut paljon puhettaa geenimuuntelun etiikasta ja geenimuunteluun liittyvistä mielipiteistä.

Ps. Jos geenimuunteluun liittyvät tekniset asiat kiinnostavat, kyselkää ihmeessä, vastailen parhaani mukaan

[jarvij]

En ostaisi enkä huolisi muutenkaan. Luonnonmuotoinen ja värinen kala sen olla pitää. Valitettavasti sellaisia kaloja ei saa juuri muutoin kuin luonnosta pyytämällä.

Sitten voi itse viljellä jatkossa omiksi tarpeiksi. Lisänä voi saada täysin terveitä kaloja, kun näkee viljelyssä jonkin verran vaivaa.
Vrt. DATZ 11/2006 s. 40-42

[-Alix-]

Jaa. Hankala tuo on kun ei yleensä tiedä on kalan muunnos luonnollinen mutaatio vai ihmisen sorkkimista. Varmaan vielä nykyään suurin osa kalojen muunteluista on spontaaneja mutaatioita joita on lähdetty jalostamaan, vai esiintyykö suurissa määrin ihan "leikkaa-liimaa-istuta" -geenimuuntelua? Epäilen että näitä olisi mitenkään yleisesti (tietenkin pimeässä loistavat seeprakalat ovat ihmisen käsin tehty, mutta missä skaalassa tehdään akvaariokaloille varsinaista geenimuuntelua?).

Jos puhutaan pitkälle jalostetuista ja geenimuunnelluista tuotteista niin niitähän on jo arkemme täynnä. Viljat näyttävät pellolla aivan erilaisilta kuin silloin kun möyrin siellä penskana, niihin on lisätty eri kasvien geenejä ja ne ovat jalostettu mahdollisimman lyhytkasvuisiksi. Leipien hiivoissa on geenimuunneltuja pöpöjä jne jne.

Mutta kun puhutaan lemmikeistä niin geenimuuntelu on hiukan arvelluttava asia jos jalostetaan kultakalan ja piraijan risteymä keinotekoisin menetelmin ja katsotaan elääkö se vai ei. Toisaalta, jos geenimuunnoksen kautta kalat immunisoituisivat tubia vastaan niin se olisi kiva juttu. Kovin on kaksipiippuinen juttu, vähän niinkuin eläinkokeet - "turhat" (=meikit sun muut) ovat paha juttu "hyvät" (=lääkkeet yms) ovat sallittavissa Mene ja tiedä ja ota siitä selvää.

[paul]

Itse pidän luonnollisuudesta kaikissa asioissa.

Akvaarion haluan saada mahdollisimman luonnollisen näköiseksi sekä sisustukseltaan, että kaloiltaan.

[Rakel]

Jaa. Hankala tuo on kun ei yleensä tiedä on kalan muunnos luonnollinen mutaatio vai ihmisen sorkkimista. Varmaan vielä nykyään suurin osa kalojen muunteluista on spontaaneja mutaatioita joita on lähdetty jalostamaan, vai esiintyykö suurissa määrin ihan "leikkaa-liimaa-istuta" -geenimuuntelua? Epäilen että näitä olisi mitenkään yleisesti (tietenkin pimeässä loistavat seeprakalat ovat ihmisen käsin tehty, mutta missä skaalassa tehdään akvaariokaloille varsinaista geenimuuntelua?).

Suomessa ei käsittääkseni vielä myydä geenimuunneltuja akvaariokaloja, ainakaan laillisesti. Otan asiasta selvää kunhan tilaisuus ilmenee. "Leikkaa-liimaa"-muuntelua tehdään kaloille (ja varsinkin seeprakaloille) hyvinkin laajassa mittakaavassa ympäri maailman, mutta muuntelun tarkoitus on tutkia geenien toimintaa (ja niiden aiheuttamia sairauksia mm. ihmisissä). Akvaariokaloiksi tarkoitettuja muunneltuja kaloja on näköjään kaupan, mikä oli minulle itseasiassa yllätys. Suomeen kyseisiä elukoita ei siis saa tuoda ilman mittavaa luparuljanssia jos sittenkään.

Jos puhutaan pitkälle jalostetuista ja geenimuunnelluista tuotteista niin niitähän on jo arkemme täynnä. Viljat näyttävät pellolla aivan erilaisilta kuin silloin kun möyrin siellä penskana, niihin on lisätty eri kasvien geenejä ja ne ovat jalostettu mahdollisimman lyhytkasvuisiksi. Leipien hiivoissa on geenimuunneltuja pöpöjä jne jne.

Eipä muuten ole arkemme täynnä, ainakaan kovin monen Viljat näyttävät erilaisilta, mutta se ei johdu geenimuuntelusta, vaan ihan perinteisestä jalostuksesta. Suomessa ei viljellä geenimuunneltuja kasveja, kukkia ja muutamaa kenttäkoetta lukuunottamatta. Leipähiivasta en ole varma (veikkaisin että ei ole muunneltua), mutta ainakaan muunneltua oluthiivaa Suomessa ei käytetä.

Mutta kun puhutaan lemmikeistä niin geenimuuntelu on hiukan arvelluttava asia jos jalostetaan kultakalan ja piraijan risteymä keinotekoisin menetelmin ja katsotaan elääkö se vai ei. Toisaalta, jos geenimuunnoksen kautta kalat immunisoituisivat tubia vastaan niin se olisi kiva juttu. Kovin on kaksipiippuinen juttu, vähän niinkuin eläinkokeet - "turhat" (=meikit sun muut) ovat paha juttu "hyvät" (=lääkkeet yms) ovat sallittavissa Mene ja tiedä ja ota siitä selvää.

Veikkaisin että eläisi, mutta eri asia on se että miten se risteymä määriteltäisiin. Kultakalan ja piraijan geeneistä niin suuri osa on kuitenkin samoja. Riittääkö yksi geeni, joka esimerkiksi muuttaa kultakalan värityksen piraijan väritykseksi, tekemään kultakalasta kultakala-piraijan?

[-Alix-]

Eipä muuten ole arkemme täynnä, ainakaan kovin monen Viljat näyttävät erilaisilta, mutta se ei johdu geenimuuntelusta, vaan ihan perinteisestä jalostuksesta. Suomessa ei viljellä geenimuunneltuja kasveja, kukkia ja muutamaa kenttäkoetta lukuunottamatta. Leipähiivasta en ole varma (veikkaisin että ei ole muunneltua), mutta ainakaan muunneltua oluthiivaa Suomessa ei käytetä.

No on sitä enemmän kuin mitä osaamme arvata. Suomeen ostetaan hiivaa ja erilaisia leivän kuohkeuttamisaineita tanskasta, missä ko aineiden tehoa on geenimanipulaatiolla tehostettu. Viljojakin käsitellään, lisätään vaikka minkä muiden kasvien geenejä jotta kestäisivät kylmyyttä yms paremmin. En tiedä kuinka paljon näitä käytetään, mutta enemmän kuin kuvitellaan. Ja vaikka niitä ei suomessa käytettäisi niin kaikki syömämme vilja ei ole suomalaista. Pääpointtini on siis se, että luulemme ettei mitään geenimanipuloitua löydy elämästämme, mutta kyllä sitä vaan löytyy sieltä sun täältä.

Toisena ajatuksena tulee se, että onko sitten pieni pakkasenkestogeeni vehnässä niin paljon kummallisempi juttu kuin ihan jalostamalla aikaansaadut supertehokkaat tosimatalat jättijyväiset lajikkeet joita meillä nyt viljellään. Sekään ei ole mielestäni kovinkaan luonnollista.

Mutta kun puhutaan lemmikeistä niin geenimuuntelu on hiukan arvelluttava asia jos jalostetaan kultakalan ja piraijan risteymä keinotekoisin menetelmin ja katsotaan elääkö se vai ei. Toisaalta, jos geenimuunnoksen kautta kalat immunisoituisivat tubia vastaan niin se olisi kiva juttu. Kovin on kaksipiippuinen juttu, vähän niinkuin eläinkokeet - "turhat" (=meikit sun muut) ovat paha juttu "hyvät" (=lääkkeet yms) ovat sallittavissa Mene ja tiedä ja ota siitä selvää.

Veikkaisin että eläisi, mutta eri asia on se että miten se risteymä määriteltäisiin. Kultakalan ja piraijan geeneistä niin suuri osa on kuitenkin samoja. Riittääkö yksi geeni, joka esimerkiksi muuttaa kultakalan värityksen piraijan väritykseksi, tekemään kultakalasta kultakala-piraijan?

Niin, nämä ovat niitä hyvin hankalia linjavetojuttuja...

Eli mitä tulee akvaariokaloihin niin ne ovat geenimuuntelemattomia, mutta se ei tarjoita etteikö jalostus olisi mennyt hiukan turhan pitkälle. Mutta ihminen on turhamainen eläin.

[prboy]

Tangentilla tästä. Ostaisitko geenimuunneltuja akvaariokaloja? Miksi?

Geenimuuntelu yleensäkin tuntuu olevan aihe joka herättää ihmisissä vahvoja mielipiteita puolesta ja vastaan, joten olisi mielenkiintoista kuulla tälle palstalle eksyneiden akvaarioharrastajien mielipiteitä asiasta. Minulla on tietyllä tapaa oma lehmä ojassa, teen työtä geenimuunneltujen organismien parissa ja viimeaikoina on ollut paljon puhettaa geenimuuntelun etiikasta ja geenimuunteluun liittyvistä mielipiteistä.

Ps. Jos geenimuunteluun liittyvät tekniset asiat kiinnostavat, kyselkää ihmeessä, vastailen parhaani mukaan

Jep, geenimuuntelu saa yleensä aikaan hysteerisen pelokkaan reaktion ihmisissä. Samaan aikaan kuitenkin hyväksytään kaikki mahdolliset vippaskonstit tavanomaisen sattumanvaraisen jalostuksen yhteydessä.

Akvaariokalojen suhteen hyväksyn ainoastaan sellaisen jalostuksen, joka parantaa lisääntyvyyttä tai sopeutumista akvaario-olosuhteissa. Kaikki muu on totaalisen tarpeetonta. Maailmassa on ilman jalostustakin enemmän upeita ja erinomaisen hyvin akvaariossa hoidettavaksi soveltuvia kalalajeja kuin kymmenenkään akvaristia ehtii elinaikanaan hoitaa.

Kannattaa myös muistaa, että ei nykyisiä kalajalostusmuotoja ole aina (tuskin edes useimmiten) saatu aikaan vain sattumaan aikaan saamiin mutaatioihin perustuvalla valinnalla. Takana säteilytyksiä, lämpötilamanipulaatioita, kemiallisia aineita, kuten hormooneja jne. Niihin nähden jonkin täsmägeenin siirtäminen voisi olla kaloille jopa helpotus.

[killitys]

Geenumuuntelun mahdolliset negatiiviset vaikutukset kohdistuvat joko eliöön itseensä tai sen ympäristöön.

Sitä, miten geenimuuntelu vaikuttaa muuntelun kohteena olevaan eliön elämänlaatuun, voi olla hankala arvioida. Vaikutukset eivät kuitenkaan periaatteessa eroa tavallisen jalostuksen seurauksista. Lisäksi voi olla, että esimerkiksi "fluoresoivan geenin" siirtäminen ei välttämättä vaikuta yhtään mitään, kun taas perinteisen jalostuksen seurauksena golfpallon muotoiseksi muuttunut eläin voi kärsiä monenlaisista ongelmista.

Toinen mahdollinen riski geenimuuntelun kohdalla on, että muunneltu organismi tai geeni karkaa luontoon. Viljelykasvien kohdalla tämä on osoittautunut mahdolliseksi. Kuitenkin myös akvaariokaloja on päästetty luontoon, ja ne ovat näin levinneet uusille alueille ja muuttaneetkin alkuperäistä lajistoa. Olin eräässä seminaarissa kuuntelemassa esitelmää tutkimuksesta, jossa yritettiin selvittää, kuinka todennäköisesti juuri fluoresoivat seeprakalat pääsisivät valloilleen ja syrjäyttäisivät tavalliset luonnossa. Onneksi vaikuttaa siltä, että luonnon seeprakalat eivät ole kovin ihastuneita loistavista lajitovereistaan, vaan pyrkivät mieluummin lisääntymään tavallisten yksilöiden kanssa. Toivottavasti sen sijaan pedot napsivat mieluummin geeniörkkejä kuin luonnonvärisiä. Tutkija kuitenkin muistaakseni heitti epäilyksen tämän toiveen ylle kysymällä: "Would you eat green chicken?"

[JKE]

En tiedä kuinka paljon näitä käytetään, mutta enemmän kuin kuvitellaan. Ja vaikka niitä ei suomessa käytettäisi niin kaikki syömämme vilja ei ole suomalaista. Pääpointtini on siis se, että luulemme ettei mitään geenimanipuloitua löydy elämästämme, mutta kyllä sitä vaan löytyy sieltä sun täältä.

EU:ssa säädellään hyvin tarkasti muuntogeenisten elintarvikkeiden/rehujen tuonnista, valmistuksesta sekä jäljitettävyydestä. Uskaltaisin väittää, että hyvin harvassa on tapaukset, joissa kuluttaja pistelee napaansa muuntegeenistä tuotetta, ilman että siitä olisi saanut selvyyden ilman suurempaa salapoliisityötä.

[Adrianna]

Vuonna 1999 Suomen tullilaboratorio tutki 72 näytettä maahantuodusta soijasta ja maissista, joista 30 osoittautui geenimuunnelluiksi. Osa testatuista elintarvikkeista oli menossa tuotantoeläinten rehuksi ja osa suoraan ihmisravinnoksi [10]. Suuri osa Suomen elintarvikejalosteista sisältää soijaa tai maissia jossain muodossa. Yleisimpinä mainittakoon soijalesitiini (E322), maissitärkkelys ja kasviöljyt.

Tietolähteen luotettavuuden saa jokainen arvioida itse, kyseessä ei ole kuitenkaan asiaan puolueettomasti suhtautuva järjestö.

[frank]

Niin epäilen , että geenimuunneltuja ja hormoonilla "kehitettyjä" kaloja ja kalanruokaa on markkinoilla vaikka kuinka.

On todella helppo hankkia esim. kasvuhormooneja Suomenmaasta.

Hyväksyn muuntelemisen, ihmiskunnan on pakko kehittyä.

[Rakel]

No on sitä enemmän kuin mitä osaamme arvata. Suomeen ostetaan hiivaa ja erilaisia leivän kuohkeuttamisaineita tanskasta, missä ko aineiden tehoa on geenimanipulaatiolla tehostettu. Viljojakin käsitellään, lisätään vaikka minkä muiden kasvien geenejä jotta kestäisivät kylmyyttä yms paremmin. En tiedä kuinka paljon näitä käytetään, mutta enemmän kuin kuvitellaan. Ja vaikka niitä ei suomessa käytettäisi niin kaikki syömämme vilja ei ole suomalaista. Pääpointtini on siis se, että luulemme ettei mitään geenimanipuloitua löydy elämästämme, mutta kyllä sitä vaan löytyy sieltä sun täältä.

Suomessa elintarvikkeet joissa on yli 0,9 % geenimuunneltua materaalia on merkittävä. Eli muunneltua materiaalia voi käsittääkseni olla elintarvikkeissa, kunhan muunnellun materialiin osuus on tuota rajaa pienempi. Tähän kun yhdistetään se, että Yhdysvalloissa iso osa esimerkiksi soijasta on muunneltua, voisin arvella että joissain tuotteissa on muunneltua materiaalia. Eli oikeassa varmaan olet.

EU:ssa säädellään hyvin tarkasti muuntogeenisten elintarvikkeiden/rehujen tuonnista, valmistuksesta sekä jäljitettävyydestä. Uskaltaisin väittää, että hyvin harvassa on tapaukset, joissa kuluttaja pistelee napaansa muuntegeenistä tuotetta, ilman että siitä olisi saanut selvyyden ilman suurempaa salapoliisityötä.

Tämäkin totta. Muuntogeenistä materiaalia voi olla tuotteissa, mutta sen havaitseminen/aluperän jäljittäminen onkin sitten toinen juttu. Jos otetaan hypoteettinen tapaus jossa geenimuunneltua organismia on käytetty tuotteen valmistuksessa:
* On geenimuunneltu soija, joka kestää paremmin kylmää, joten sitä voidaan viljellä Yhdysvaltojen pohjoisosissa. Kylmänkestävyys ei vaikuta soijan rasvojen tuotantoon millään lailla.
* Soijasato kerätään, ja siitä eristetään lesitiiniä (rasva) jota käytetään sulkaapatukoiden valmistuksessa.
* Koska lesitiini on rasva, ja puhdistusprosessi on tarkka, eli lesitiinin seassa ole yhtään geneettistä materiaalia eikä yhtään proteiinia

Voidaanko sanoa että suklaapatukat olisivat "geenimuunneltuja", vaikka niissä ei ole yhtään geneettistä materiaalia, tai geneettisestä materiaalista syntynyttä proteiinia? Vaikka muunnellusta soijasta saatua lesitiiniä olisi maustettu sokerilla ja truutattu sitten patukan sisus täyteen, sanotaan vaikka 50% painosta olisi lesitiiniä?

Toisena ajatuksena tulee se, että onko sitten pieni pakkasenkestogeeni vehnässä niin paljon kummallisempi juttu kuin ihan jalostamalla aikaansaadut supertehokkaat tosimatalat jättijyväiset lajikkeet joita meillä nyt viljellään. Sekään ei ole mielestäni kovinkaan luonnollista.

Ei olekaan, ja karmaisevia esimerkkejä "perinteisestä" jalostuksesta löytyy pilvin pimein. Akvaarioharrastajille tutumpia lienevät kultakalat. Ja kuten sanoit, joissain tapauksissa mennään turhan pitkälle.

Toinen mahdollinen riski geenimuuntelun kohdalla on, että muunneltu organismi tai geeni karkaa luontoon. Viljelykasvien kohdalla tämä on osoittautunut mahdolliseksi. Kuitenkin myös akvaariokaloja on päästetty luontoon, ja ne ovat näin levinneet uusille alueille ja muuttaneetkin alkuperäistä lajistoa. Olin eräässä seminaarissa kuuntelemassa esitelmää tutkimuksesta, jossa yritettiin selvittää, kuinka todennäköisesti juuri fluoresoivat seeprakalat pääsisivät valloilleen ja syrjäyttäisivät tavalliset luonnossa. Onneksi vaikuttaa siltä, että luonnon seeprakalat eivät ole kovin ihastuneita loistavista lajitovereistaan, vaan pyrkivät mieluummin lisääntymään tavallisten yksilöiden kanssa. Toivottavasti sen sijaan pedot napsivat mieluummin geeniörkkejä kuin luonnonvärisiä. Tutkija kuitenkin muistaakseni heitti epäilyksen tämän toiveen ylle kysymällä: "Would you eat green chicken?"

Muunneltujen organismien "karkaaminen" luontoon ei mielestäni ole kovinkaan suuri riski, mutta se ei tarkoita sitä että riskiä ei pitäisi ottaa huomioon. Suurin osa muunneltavista lajeista on kuitenkin sellaisia, joilla on jo takanaan pitkä jalostushistoria eivätkä ne selviä luonnossa ilman ihmisen toimitaa, hyvänä esimerkkinä viljat. Pelloilla viljelty vehnä ei siitä pellolta leviä kotinurmikoille koska se ei pärjää kilpailussa muille lajeille. Kuitenkin, jos vehnään lisätään vaikkapa tuholaistenkestävyyteen liittyviä geenejä, voi olla että lajin kilpailuasema paranee, ja leviäminen tulee mahdolliseksi. Tämän takia kaikkia geenimuunneltuja lajeja testataan, testataan ja testataan ennenkuin niitä ryhdytään käyttämään "yleisesti".

Lajeihin siirrettyjen geenien leviämistä on kuitenkin tarkasteltava hieman eri näkökulmasta. Jos muunnellulla eliöllä on luonnonvaraisia sukulaisia joiden kanssa se voi risteytyä on olemassa riski siitä että muunneltuun eliöön tehdyt muutokset leviävät luonnonpopulaatioihin, varsinkin jos ne liittyvät kilpailukyvyn parantamiseen. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että tähän mennessä eri eliöihin siirretyt geenit ovat peräisin luonnosta, eli ne eivät ole keinotekoisia DNA-pätkiä, vaan niitä löytyy hyvinkin laajalti luonnosta jo valmiiksi. Ne vain "napataan" sieltä missä niitä esiintyy valmiiksi, ja siirretään eliöön jossa niitä ei esiinny. Näin karkeasti, osa geenimuuntelusta liittyy kuitenkin eliöiden omien geenien toiminnan tehostamiseen tai vaimentamiseen.

Tulipas monsteripostaus

[killitys]

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että tähän mennessä eri eliöihin siirretyt geenit ovat peräisin luonnosta, eli ne eivät ole keinotekoisia DNA-pätkiä, vaan niitä löytyy hyvinkin laajalti luonnosta jo valmiiksi

Tämähän ei tarkoita sitä, että ne väärään paikkaan joutuessaan eivät voisi aiheuttaa vahinkoa.

Heinillä ainakin tuo risteytyminen on suuri riski. Oliko se rönsyrölli vai joku toinen golfkenttäruoho jonka rikkakasvimyrkkyjen sietoa on lisätty geenimuuntelulla ja karkaaminen tapahtui?

[Rakel]

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että tähän mennessä eri eliöihin siirretyt geenit ovat peräisin luonnosta, eli ne eivät ole keinotekoisia DNA-pätkiä, vaan niitä löytyy hyvinkin laajalti luonnosta jo valmiiksi

Tämähän ei tarkoita sitä, että ne väärään paikkaan joutuessaan eivät voisi aiheuttaa vahinkoa.

En sitä tarkoittanutkaan, vaan yritin valaista sitä, että ne siirrettävät geenit sinällään eivät ole mitään "luonnotonta". Ja ne eivät "tartu" sen enempää kuin geenit yleensäkään.

Heinillä ainakin tuo risteytyminen on suuri riski. Oliko se rönsyrölli vai joku toinen golfkenttäruoho jonka rikkakasvimyrkkyjen sietoa on lisätty geenimuuntelulla ja karkaaminen tapahtui?

Jep. Nopealla googletuksella löytyi allaoleva pätkä.

Jay Reichman and colleagues at the US Environmental Protection Agency's labs in Corvallis, Oregon, identified nine escapees out of 20,400 plants of various grass varieties sampled within a 4.8-kilometre radius of the site where the bentgrass is being cultivated, the most distant 3.8 kilometres away. The team showed that the GM grass has spread both by pollinating non-GM plants to form hybrids, and by seed movement.

Eli tutkimuksissa löytyi 20 400 tutkitun kasvin joukosta 9 geenimuunneltua, joista kauimmainen 3,8 kilometrin päästä golfkentältä jossa GM-ruohoa käytetttiin. Kasvi oli levinnyt sekä omien siemeniensä kautta, että risteytymällä luonnonkantojen kanssa.

Kyseinen kasvi on kuitenkin minun mielestäni esimerkki muunnellusta kasvista joka ei pidemmänpäälle pärjää kilpailussa, koska se tuottaa kemikaalia, joka auttaa sitä kestämään Roundup-nimistä rikkaruohomyrkkyä. Luonnossa tätä myrkkyä ei esiinny -> kasvi tuhlaa resurssejaan valmistamalla suojamolekyyliä -> kasvin kilpakumppanit pärjäävät paremmin -> kasvi katoaa luonnosta. Kuitenkin, se että leviämistä tapahtuu lisää ihmisten epäluuloja, ja mielestäni oikeutetusti.

Mutta mielestäni jotain Rounduppia kestävän golfkentälle tarkoitetun ruohon tuottaminen on vaan yksinkertaisesti niin turhaa että ärsyttää. Muunnellun lajikkeen aikaansaamiseen menee hirveästi aikaa, rahaa ja työvoimaa jotka olisi voitu käyttää (minun mielestäni) miljoona kertaa paremmin jossain muussa projektissa. Kasvin tuottanut firma ei kuitenkaan mieti kuin sitä että paljonko rahaa kassaan kilahtaa, ja golffajat nyt sattuvat olemaan rikkaampia kuin esimerkiksi rokotteiden puutteesta kärsivät afrikkalaiset. Maailmassa on virhe

[JohannaR]

Hieman ohi aiheesta, mutta itse tutkin siirtogeenin periytymistä kauran ja hukkakauran hybrideissä.
Hukkakura on siis haitallisin rikkakasvi kaurapelloilla, se muistuttaa suuresti kauraa mutta varistaa siemenensä. Aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu, että kaura ja hukkakaura pystyvät risteytymään ja tuottamaan elinkykyisiä jälkeläisiä.
Nyt näyttää siltä, että myös kauraan siirretyt geenit, tässä tapauksessa herbisidiresistenssigeeni (antaa kauralle kestävyyden rikkakasvimyrkkyjä vastaan) siirtyy jälkeläistössä eteenpäin.
Tämä antaakin hieman ajateltavaa sen suhteen, kuinka järkevää on siirtää tälläisiä herbisidiresistenssigeenejä viljelykasveisin, vaikka niillä aluksi saataisiinkin tuhottua rikkakasvit.

[killitys]

OT jatkuu - sori: Mutta voiko "hukkakuraa" edes torjua myrkyllä, joka ei tuhoa samalla myös viljaa? Eli onko hukkakauran resistenssistä jotain haittaa?

[Rakel]

OT jatkuu - sori: Mutta voiko "hukkakuraa" edes torjua myrkyllä, joka ei tuhoa samalla myös viljaa? Eli onko hukkakauran resistenssistä jotain haittaa?

Sillä että tavalliseen kauraan siirretään geeni, joka tekee sen vastustuskykyiseksi tietyille rikkaruohomyrkyille tavoitellaan juuri sitä, että kaura pysyy hengissä ja muuta kasvit (mukaan lukien hukkakaura) eivät. Siksipä jos tämä geeni siirtyy myös hukkakauraan, menetetään hyöty jota tavoiteltiin, eli vaikka kylvettäisiin hirveästi rikkaruohomyrkkyä, hukkakaura ei kuole ennenkuin tavallinenkin kaura.

Tämä voi johtaa "asevarustelukierteeseen", eli siirretään yhä uusia ja uusia resistenssigeenejä kauraan, ne toimivat vähän aikaa kunnes leviävät hukkakauraan, ja joudutaan etsimään taas uusi siirrettävä geeni, joka toimii vähän aikaa jne. Tilanne on periaatteessa samankaltainen kun antibioottien ja bakteerien kanssa.

Ja kuten JohannaR sanoi, geeninsiirtojen järkevyyttä pitkällä tähtäimellä kannattaa pohtia tarkkaan. Itse näkisin että rikkaruohomyrkkyjen sietoa parantavia geenejä kannattaa siirtää lajeihin, jotka eivät risteydy luonnonlajien kanssa. Kun otetaan huomioon viljelykasvien jalostushistoria, tällaisten lajien löytäminen voi olla yllättävän vaikeaa.

[killitys]

Itse näkisin että rikkaruohomyrkkyjen sietoa parantavia geenejä kannattaa siirtää lajeihin, jotka eivät risteydy luonnonlajien kanssa.

Ja viljelykasvien rikkaruohomyrkkyjen sietoa halutaan lisätään syystä että?

Viljelyssä halutaan käyttää entistä enemmän myrkkyjä. Seurauksena muut eliöt kärsivät entistä enemmän viljelystä. Toisin sanoen myrkynsiedon lisääminen on jo lähtökohtaisesti ympäristön kannalta haitallista. Itseasiassa paras mitä muun luonnon kannalta voisi tapahtua on myrkynsietogeenin karkaaminen rikkakasveihin. Tämän seurauksena viljelyssä täytyisi ottaa käyttöön muita, mahdollisesti ympäristöystävällisempiä torjuntakeinoja.

[Rakel]

Kakkoselta tulee muuten juuri nyt (la 11.11. klo 14:08) geenimuunteluun liittyvää ohjelmaa. Suomenkieliset tekstitykset saa tekstiteeveen sivulta 779 jos ei ruotsi taivu

[crisse_83]

Tämän seurauksena viljelyssä täytyisi ottaa käyttöön muita, mahdollisesti ympäristöystävällisempiä torjuntakeinoja.

Ainut vain että milloin ihminen on vaihtanut järeistä "aseista" kevyempiin vielä raskaamman kaluston sijaan ?

[killitys]

Ainut vain että milloin ihminen on vaihtanut järeistä "aseista" kevyempiin vielä raskaamman kaluston sijaan ?

No jaa... onhan atomipommeistakin siirrytty täsmäpommeihin.

Mutta siis tuo myrkkyresistenssigeenin karkaaminen luontoon ei ole se varsinainen ympäristöongelma. Se on ainoastaan todiste siitä, että siirretyt geenit voivat karata.

Varsinainen ongelma on se, että halutaan kehittää kasvi, joka kestää sellaista myrkkyä, jota muu luonto ei kestä. Jonkinlainen vastine neutronipommille?

[Spot]

Hyväksyn geenimuuntelun vaikkapa sitten viljakasveissa, jos kyseessä ois taudinkestävyyden parantaminen, vaikkapa näin esimerkiksi. Mutta kukas se sitten valvoo/ valvois ettei pelloilla alkais kasvamaa mansikkamaissia, aika kaukaa haettu, mutta mutta...
Siis kuitenkin niin, että vaikka se kaurakin näyttäisi ja maistuisi kauralle, vielä muuntelun jälkeenkin...

Niin ja niistä akvaariokaloista. Mun mielestä niitä lajeja on jo ihan riittävästi, en näe hyvää syytä lähteä risteyttelemään kaloja, ainakaan silkan ulkonäön takia... saatikka geenimuunteluun

[mollylady]

Niin ja niistä akvaariokaloista. Mun mielestä niitä lajeja on jo ihan riittävästi, en näe hyvää syytä lähteä risteyttelemään kaloja, ainakaan silkan ulkonäön takia... saatikka geenimuunteluun

No mitäpä tässä maailmassa ei tehtäisi ulkonäön takia.

Ja onhan noi liehueväiset megavärikkäät taistot sun muutkin aikas risteytettyjä ja kenellä nyt ei taistoa olisi (ainakin ollut joskus), joten ehkä aika turha väittää vastaan ja liputtaa 'jalostamisen' vastutajien puolesta.

Eihän nyt toki kaikki 'jalostus' ole pahasta, jolleivät ne esim. heikennä yksilön mahdollisuuksia selviytyä todellisessa elämässä ja aiheuta turhaa kärsimystä, esim. käytössä hajoavat vaivalloiset liian suuret huntuevät tai suoranaiset ruumiilliset viat, kuten Pallomollit tässä.

Onhan koiriakin jalostettu iät sun ajat ja onhan niillä tauteja ja ongelmia paljon enemmän kuin jolleivät olisi niin jalostettuja. Mutta ei tämä koske kaikkia rotuja. Niillä on enemmän 'rotusairauksia', jotka johtuvatkin sitten niistä ominaisuuksista, mitä kyseiselle rodulle on jalostettu. Esim. liian lyhyet jalat ja pitkä selkä -> selkävaivoja, lyhyt kaula -> kuorsaamista, luppakorvat -> korvatulehduksia, 'ruttukuonot' -> iho-ongelmia jne.
Eri asia, mitä näistä jalostuksista sitten ihminen pitää 'huonona' ja mikä on vain 'söpöä'. Ei sudella ole luppakorvia ja silmien päälle kasautuvaa ruttuista iho kerrosta.

Pointtini siis taisi olla (paasusta ja vuodatusta - pitäisikö ruveta papiksi - olisin hyvä saarnanainen ), että 'jalostu' ts. tiettyjen yksilöiden risteyttäminen keskenään toivotun lopputuloksen aikaansaamiseksi on ok ja sitä on tehty ja tullaan tekemään jatkossakin, suotavaa vain olisi, ettei se heikentäisi näiden jälkeläisten ominaisuuksia. Luonnossa jalostetut kalat eivät välttämättä pärjäisi, mutta kunhan nyt pärjäisivät edes akvaariossa.
Myös geenimuuntelun lasken samaan sarjaan. Ei se välttämätöntä ole, eikä turhia 'kokeita' mielestäni tarvitsisi eläimillä tehdä, mutta minähän en päätäkkään siitä.

Mitens muuten sellainen asia, kun luin vähän aika sitten Hesarista, että suomalaiset nikotinistit olisivat tietämättään poltelleet geenimuunneltua (=riippuvuutta enemmän aiheuttavaa=) tupakkia. Eikös tuo sitten ole kiellettyä? Ja mahtaakohan näitä 'ihmiskokeita' tapahtua sitten enemmänkin tietämättämme... Vai koskeeko se vain tupakoitsijota ja alkoholin juojia tms. että niillä voidaan tehdä noita kokeita, kun eihän niistä niin väliä...?

[mollylady]

Höhhöh. Aina mä onnistun paasaamaan, niin, että ihmisten mielenkiinto kuolee - aiheesta riippumatta. Voihan kökkö, olisin mä halunnut saada jotain kommenttia mun puoliunessa lauotuista mielipiteistä.
Jatkakaa nyt hyvät ihmiset vaan keskustelua, älkääkä välittäkö mun hörhöilyistä.

-hiljaisuus ei taida kuulua mun hyveisiin-

[aquamarina]

Itse ostaisin kaloja, jotka eivät sairastuisi esim. tubiin eli sairauksia vastaan muunneltuja, mutta en muuten muunneltuja. Geenimuunneltuja ruokia voisin syödä, tuskin se minua tappais ettei perunat ei saa perunaruttoa tai kestävät coloradonkuoriaisia. Minuun saisi myös työntää jotain geenejä, ettei tarttis noita kalliita purnukoita ostella eli rypistymisen esto geeniä, ikuista elämää en usko tarvitsevani, mutta nuo silmäkulmiin ilmestyvät juonteet häiritsee.