Saako sammutinpullosta rakennettua CO2 pulloa akvaariokäyttö
Valvoja: Moderaattorit
Saako sammutinpullosta rakennettua CO2 pulloa akvaariokäyttö
Minulta löytyisi tuollainen tavallinen sammutuspullo ja ajattelin josko siitä saisin rakennetuksi akvaarioon hiilarisysteemin jotta kasvit pärjäisivät paremmin. Olen koittanut lukea aiempia topicceja aiheesta mutta en varsinaisesti löytänyt vastausta.
onnistuuko tuollainen?
mitä tarvitsee hankki?
mistä hankinnat voi tehdä ok seudulla
onnistuuko tuollainen?
mitä tarvitsee hankki?
mistä hankinnat voi tehdä ok seudulla
Ihan on painetta näissä hiilidioksidi systeemeissä käytettävissä säiliöissäkin. Siksi kait niissä paineenalentimia käytetäänkinKissanhiekka kirjoitti:No mikäs siinä jos haluaa jäädyttää akvaarionsa ja saada vedet pois akvaariosta, kun siinä pullossa on sitä painettakin ... eli ei kannata kokeilla

Näyttää aika vaikealta systeemiltä toteuttaa, mites käytännössä. Paljonko tulee maksamaan jos pullon vie johonkin firmaan jossa tekevät sen. vai kannattaako kokemattoman itse ryhtyä tuumasta toimeen 
onko sammutuspullot erilaisia keskenään, oma pullo taitaa olla ihan normi vaahtosammutin pullo eikä hiilidioksidi sammutin. onko väliä. pullo on nyt tyhjä

onko sammutuspullot erilaisia keskenään, oma pullo taitaa olla ihan normi vaahtosammutin pullo eikä hiilidioksidi sammutin. onko väliä. pullo on nyt tyhjä
Parempi vaihtoehto on ostaa pullo sammutinhuollosta niin tekevät muutostyöt pulloon valmiiksi jotta sen saa täytettyä jatkossakin.hokkis kirjoitti:Näyttää aika vaikealta systeemiltä toteuttaa, mites käytännössä. Paljonko tulee maksamaan jos pullon vie johonkin firmaan jossa tekevät sen. vai kannattaako kokemattoman itse ryhtyä tuumasta toimeen
onko sammutuspullot erilaisia keskenään, oma pullo taitaa olla ihan normi vaahtosammutin pullo eikä hiilidioksidi sammutin. onko väliä. pullo on nyt tyhjä
Eli laittavat suojan pullon kaulanympärille mikä estää kaulan katkeamisen jos pullo kaatuu. Sekä maalaavat pullon harmaaksi (Co2 väri) että lisäävät siihen tuon hanan (ei paineen alenninta sen joutuu itse hankkimaan).
Tuolainen valmispullo hanoineen maksoi Vallilan sammutinhuolossa 60€ ja koko oli 2kg.
Altaat 530L+300L+250L+250L+180L+128L
-
- Senior Member
- Viestit: 731
- Liittynyt: 17:12, 30.01.2002
- Akvaarioseurat: TAS ry, HAS ry ja Ciklidistit ry
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
hokkis kirjoitti:Näyttää aika vaikealta systeemiltä toteuttaa, mites käytännössä.
Ei ole vaikea. Ks. Aponogeton 2/06, josta löytyy juttu omasta installaatiostani.
Minulla odottaa verstaalla 6kg hiilaripullo mig-hitsauskoneen jatkona. Kunhan saan tuon ison altaan pystyyn ja vaimon puhuttua ympäri niin loppuu hitsaushommat ja pullo kiikutetaan altaan viereen
Sammutinhuolloissa on yleensä myytävänä monenkokoisia valmiita hiilidioksidi pulloja vaikka akvaario tai hitsaus harrastuksiin.

Sammutinhuolloissa on yleensä myytävänä monenkokoisia valmiita hiilidioksidi pulloja vaikka akvaario tai hitsaus harrastuksiin.
Tili tuli, tili meni, kalat välistä sen veti...
Mulla on kanssa joku kympin pullo migissä kiinni ja ajattelin duunata tuohon tetran kertakäyttöpulloon täyttömahdollisuuden tuosta isosta pullosta. Eli pullon pohjaan kairataan reikä ja siihen vaikka paineilma nippa.
Onko kellään visioita millaisia paineita noissa tetran tai vastaavissa pellitörpöissä käytetään? Ihan vaan turvallisuus syistä en viitsi tuoda sitä isoa hiilaripulloa olohuoneeseen ja testata pikkupullon paineenkestoa käytännössä räjäyttämällä sitä.
Olen aina ollut siinä kuvitelmassa jotta co2 tunnusväri ei ole harmaa vaan punainen.Korjatkaa joka osaa.
Onko kellään visioita millaisia paineita noissa tetran tai vastaavissa pellitörpöissä käytetään? Ihan vaan turvallisuus syistä en viitsi tuoda sitä isoa hiilaripulloa olohuoneeseen ja testata pikkupullon paineenkestoa käytännössä räjäyttämällä sitä.
Olen aina ollut siinä kuvitelmassa jotta co2 tunnusväri ei ole harmaa vaan punainen.Korjatkaa joka osaa.
Kyllä co2 väri on harmaa. Pullonhan saat täyttettyä samasta venttiilistä mistä se tyhjeneekin. Täytösmääräksi saa puolet pullon paineesta ilman erillistä pumppua. Periaatteessa co2sammutinkin toimii "kaasupullona" kun sen kääntää ylösalaisin ja kaasupullo toimii vastaavasti tulipalonsammuttimena kun kääntää venttiilin alaspäin...eli pitää taas pulloa väärinpäin.
Tili tuli, tili meni, kalat välistä sen veti...
Hiilidioksidia pulloon...
Pullojahan on monenlaisia ja tämä saattaakin sekoittaa pienen akvaristin pään.
Ehkäpä jako voidaan tehdä karkeasti kahteen osaan. Korkeapaineiset ns. ”ammattikäyttöön” valmistetut painelaitteet (kaasusäiliö) ja pienpaineiset ”hupi- ja kuluttajalaitteet”, pelti- ja alumiinirasiat. Näiden lisäksi voidaan vielä erottaa käymisprosessin tuloksena hiilidioksidikaasua tuottavat käymisastiat. Näiden paine pitäisi joka tapauksessa pysyä ilmanpainetta vastaavana, joten paineellisesta pullosta on aika turha puhua näissä tapauksissa.
Korkeapaineisessa paineastiassa kaasu on tyhjennyttä pulloa lukuun ottamatta osittain kaasumaisessa muodossa, osittain nesteytyneenä (kuten esimerkiksi nestekaasupullo). Hiilidioksidin nesteytyminen reilussa noin 50 bar paineessa (auton renkaassa esim. 2 bar paine => paine on 25-kertainen) selittää pullon tilavuutta ja painetta huomattavasti suuremman sisällön määrän.
Korkeapaineiset painelaitteet on varustettu ylipainekalvoin (ns. burst disc) jotka purkavat mahdollisen vaarallisen ylipaineen (tyypillisesti 190bar tai 250 bar) pois pullosta. Hiilidioksidi on tyypillisesti kaasuuntunut kokonaan pullossa noin 60…65°C lämpötilassa. Tämä tahtoo sanoa että kuumana, aurinkoisena kesäpäivänä ei kannata säilyttää korkeapaineista hiilidioksidipulloa auringonpaisteessa olevassa autossa.
Pienpaineiset laitteet ovat ns. aerosoli purkkeja joissa paine on tyypillisesti reilusti alle 10 bar. Näissä paineastioissa kaasu voi esiintyä vain kaasumaisessa muodossa. Tästä syystä niiden sisältämä kaasumäärä on varsin vaatimaton.
Tässä ketjussa puhuttiin perinteisen jauhesammuttimen (tuskin nyt vaahtosammutinkaan :-) käyttämisestä kaasun varastosäiliönä. Tämä säiliötyppi ei oikeastaan mitenkään sovi tähän käyttöön. Tällaisten jauhesammutin pullojen koeistuspaineet ovat 20…30 bar luokkaa, joka jää reilusti hiilidioksidin höyrynpaineen alle (57.3 bar 20°C) ja tekee pullosta myös tätä kautta vaarallisen ja arvaamattoman. Hengenvaarallinen viritelmä!
Kertakäyttöisten pullojen (pelti- ja alumiinirasiat) täyttäminen uudelleen on myös hengenvaarallista toimintaa. Jos ei nyt ihan henki ole vaarassa, niin ainakin silmät ja keho. Nämä rasiat on todellakin suunniteltu kertakäyttöisiksi. Näiden pullojen rakenne ei ole tehty kestämään jatkuvaa ja toistuvaa paineistamista maksimiin täyttöpaineeseensa.
Kuten tässä ketjussakin on jo todettu, hanki laitteet asiantuntijoilta jotka osaavat sovittaa oikeat osat paikoilleen ja tuntevat laitteiden tekniikan.
Kaasusäiliöiden värityksestä. Hiilidioksidipullon kaulaväri on harmaa. Teollisen pullon runkoväri on ”tumman harmaa” ja lääkkeellisen ”sini-vihreä”. Pelkästään sammutinkäytössä olevan hiilidioksidipullon ”huomioväri” on punainen (kuten sammuttimien yleensäkin). Pullon käyttötarkoituksesta huolimatta on siis hiilidioksidin kaulaväri aina harmaa. Tähän voidaan lisätä kaasun erikoistyyppiä kuvaava väriraita (elintarvikelaatu, korkea puhtausaste, merkkihaju,…)
Suosittelenkin kääntymään asiantuntijoiden puoleen tietoa vaativissa asioissa.
Ehkäpä jako voidaan tehdä karkeasti kahteen osaan. Korkeapaineiset ns. ”ammattikäyttöön” valmistetut painelaitteet (kaasusäiliö) ja pienpaineiset ”hupi- ja kuluttajalaitteet”, pelti- ja alumiinirasiat. Näiden lisäksi voidaan vielä erottaa käymisprosessin tuloksena hiilidioksidikaasua tuottavat käymisastiat. Näiden paine pitäisi joka tapauksessa pysyä ilmanpainetta vastaavana, joten paineellisesta pullosta on aika turha puhua näissä tapauksissa.
Korkeapaineisessa paineastiassa kaasu on tyhjennyttä pulloa lukuun ottamatta osittain kaasumaisessa muodossa, osittain nesteytyneenä (kuten esimerkiksi nestekaasupullo). Hiilidioksidin nesteytyminen reilussa noin 50 bar paineessa (auton renkaassa esim. 2 bar paine => paine on 25-kertainen) selittää pullon tilavuutta ja painetta huomattavasti suuremman sisällön määrän.
Korkeapaineiset painelaitteet on varustettu ylipainekalvoin (ns. burst disc) jotka purkavat mahdollisen vaarallisen ylipaineen (tyypillisesti 190bar tai 250 bar) pois pullosta. Hiilidioksidi on tyypillisesti kaasuuntunut kokonaan pullossa noin 60…65°C lämpötilassa. Tämä tahtoo sanoa että kuumana, aurinkoisena kesäpäivänä ei kannata säilyttää korkeapaineista hiilidioksidipulloa auringonpaisteessa olevassa autossa.
Pienpaineiset laitteet ovat ns. aerosoli purkkeja joissa paine on tyypillisesti reilusti alle 10 bar. Näissä paineastioissa kaasu voi esiintyä vain kaasumaisessa muodossa. Tästä syystä niiden sisältämä kaasumäärä on varsin vaatimaton.
Tässä ketjussa puhuttiin perinteisen jauhesammuttimen (tuskin nyt vaahtosammutinkaan :-) käyttämisestä kaasun varastosäiliönä. Tämä säiliötyppi ei oikeastaan mitenkään sovi tähän käyttöön. Tällaisten jauhesammutin pullojen koeistuspaineet ovat 20…30 bar luokkaa, joka jää reilusti hiilidioksidin höyrynpaineen alle (57.3 bar 20°C) ja tekee pullosta myös tätä kautta vaarallisen ja arvaamattoman. Hengenvaarallinen viritelmä!
Kertakäyttöisten pullojen (pelti- ja alumiinirasiat) täyttäminen uudelleen on myös hengenvaarallista toimintaa. Jos ei nyt ihan henki ole vaarassa, niin ainakin silmät ja keho. Nämä rasiat on todellakin suunniteltu kertakäyttöisiksi. Näiden pullojen rakenne ei ole tehty kestämään jatkuvaa ja toistuvaa paineistamista maksimiin täyttöpaineeseensa.
Kuten tässä ketjussakin on jo todettu, hanki laitteet asiantuntijoilta jotka osaavat sovittaa oikeat osat paikoilleen ja tuntevat laitteiden tekniikan.
Kaasusäiliöiden värityksestä. Hiilidioksidipullon kaulaväri on harmaa. Teollisen pullon runkoväri on ”tumman harmaa” ja lääkkeellisen ”sini-vihreä”. Pelkästään sammutinkäytössä olevan hiilidioksidipullon ”huomioväri” on punainen (kuten sammuttimien yleensäkin). Pullon käyttötarkoituksesta huolimatta on siis hiilidioksidin kaulaväri aina harmaa. Tähän voidaan lisätä kaasun erikoistyyppiä kuvaava väriraita (elintarvikelaatu, korkea puhtausaste, merkkihaju,…)
Suosittelenkin kääntymään asiantuntijoiden puoleen tietoa vaativissa asioissa.
-
- Junior Member
- Viestit: 64
- Liittynyt: 00:56, 20.10.2014
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo
Re: Saako sammutinpullosta rakennettua CO2 pulloa akvaariokä
Vallilan MAKO-sammutinhuollossa JBL:n puolen kilon pullon täyttö maksoi kympin. Lupasivat tarkastaa (pullo koeponnistetaan, leimataan ja maalataan uudelleen) ja täyttää minun vanhan 3kg pullon seitsämällä kympillä. Tuon kokoluokan (3-6kg) täysiä pulloja sai sieltä ostaa n. satasella. Pulloa ostaessa kannattaa mainita käyttötarkoitus, sillä akvaariokäytössä pullossa ei pidä olla nousuputkea (tai muuten pulloa joutuu käyttämään ylösalaisin) kun taas sammutinkäytössä tai täytettäessä CO2-aseiden säiliöitä, se tarvitaan.
Mainittakoon vielä, että palvelu oli erittäin ystävällistä ja avuliasta.
Mainittakoon vielä, että palvelu oli erittäin ystävällistä ja avuliasta.