- 100-litrainen, kalastona intiaaninsulkia, punatetroja, taistelukalauros, albiino- ja leopardimonnisia (3 + 2) sekä partamonni.
Suodattimena EHEIM aquaball 2210, valaistus 2 x 18W.
Kasveja "keskiverrosti", sittemmin karsittu reilummalla kädellä. Hiekkapohja, lannoituksena saviturvenappuloita ja PMDD (n. 7ml/vko).
Vedenvaihto ~40% altaan vedestä per viikko.
- 64-litrainen, uusi kutuallas.
Hiekat + vedet ja käynnistys tapahtunut tämän viikon alussa - lisäsin vanhassa altaassa kypsyneen suodattimen (Sera L150) altaaseen. Sisustuksen hoitaa kepukka ja pieni kasvitiheikkö. Asukkeina kierteisiä.
Vesiarvoja ei tällä hetkellä valitettavasti ole mahdollista selvittää sillä testit sanoivat itsensä irti pari viikkoa sitten ja olen totaalisen peeaa.
Valitettavan usein on tälle palstalle ikävää asiaa - tässä tulee taas..
Alkuviikosta isossa altaassani menehtyi leopardimonninen. Huomasin iltapäivällä raukan makaavan kyljellään pohjalla. Siellä se sitten oli ja pysyi kunnes menehtyi, hieman koitti välillä räpiköidä johonkin suuntaan muttei jaksanut kovin kauaa. Evät olivat huomattavan repaleiset ja niin ovat kyllä parin muunkin monnisen, tämä herätti ajatuksen josko altaassa jylläisi evärutto. Oireluettelon johdosta säikähdin josko kyseessä olisi kuitenkin ollut emäs- tai happomyrkytys, joten vaihdoin samantein noin puolet altaan vedestä. Olin vaihtanut edellisenä päivänä myöskin puolet, mutta koska yläkerran hanastamme tulee parin päivän seisottamisen jälkeen huomattavan punertavaa vettä (kuparia?), ajattelin että sitä on saattanut joutua altaaseen. Yleensä pyrin valuttamaan vettä hetken aikaa jotta se kirkastuu, mutta enpä osannut itseäni siitä vakuuttaa että vesi olisi ollut täysin passelia akvaarioon.
Toinen mielessä käynyt kuoleman aiheuttaja on pakastesurvarit, joita tarjoilin toista kertaa myöskin alkuviikosta ilman että sulatin kuutiota ennen tarjoilua. Mietin josko niiden kautta olisi joutunut kalan ruuansulatuselimistöön jotain epäsopivaa.. Tiedä siitäkään nyt sitten. Muut ovat voineet hyvin, lukuunottamatta seuraavaa.
Toissapäivänä sitten laitoin poikasaltaaseen punatetra- ja leopardimonnisparin. Yön odottelun jälkeen tulin siihen tulokseen että punatetrojen kutu on alkanut, ja siirsin leopardimonniset takaisin isoon altaaseen. Tetrat olivat ERITTÄIN haaleita ja stressaantuneiden oloisia, mutta toisen (=viime) yön aikana kutu sitten kuitenkin tapahtui. Siirsin kalat takaisin isoon altaaseen. Urostetra toipui koettelemuksesta hyvin mutta naaras lakkasi syömästä, vaikka ruokaa oli kahdesti tarjolla. Noin tunti sitten kyseinen kala alkoi kohoamaan kylki edellä pintaan, ja huomasin parin mätipallonkin putoavan kalan sisältä
Viimeiseksi vielä kysymys tästä lopettamistapahtumasta (joka kouraisee vieläkin vatsaa kun ajattelen): Leikkasin kalan "siitä mihin ensimmäisenä osuin" kuitenkin tähdäten silmän taakse. Osuin suurinpiirtein kidusten kohdalle. Kalan kidukset jäivät aukeilemaan vielä hetkeksi, mietinkin että lähtiköhän nirri kerralla vai kärsikö kala mahdollisesti vielä enemmän hetken aikaa
Olen myös huomannut kahdella punatetralla (toinen tämä vastikään lopetettu) omituisen "alahuulen" väpätyksen, joka vain jatkuu ja jatkuu. Onkos kukaan ikinä ollut todistamassa tällaista?
Varsin karu loppu ensimmäiselle kudetuskokeilulle. Toivottavasti löytyy joku järkeenkäyvä selitys edellä selittämilleni tapahtumille jotta loppuu tämä iänikuinen arvailu..
Lisättäköön vielä jonkin aikaa pohtimani kysymys, nimittäin ottaakos EELA vielä kaloja tutkittavaksi?




