Juuri kuoriutuneet lehtisvaavit + kysymyksiä?

[toukopouko]

Nyt on munat kuoriutuneet ja osissa hännät sätkii vielä. Tällä hetkellä poikaset ovat 25 litrasessa 8-kulmaisessa korkeassa altaassa. Vauvat ovat niiiiiiiiin pieniä että ne juuri ja juuri silmällä erottaa, eli millä vaihdan vettä niin ettei ne liiskaannu imuun (eli letku jonka päässä 2 kerrosta sukkahousua) tai jos ilmastusletkulla imu, niin täys mahdottomuus nähdä, meneekö pikku "siittiöt" letkuun vai ei? Ja silti joka tekstissä painotetaan vedenvaihtojen puolesta joita luin.

Toinen kysymys on, että alanko nyt heti heittelemään niille nuita kuoriutuneita artemioita ja kananmunankeltuaista vai elävätkö nyt ensin jollain muulla "lehtivauvavarastolla"?

Kolmas kysse: akvassa aika kova ilmastus, onko se hyväksi vai huonoksi, pitäisikö vähän pienentää, koska poikaset vai hulmuaa vedenkierrossa mukana, iso osa roikkuu kiinni myös laseissa? Eli vähäinen ilmastus vai tuollainen reilu tässä vaiheessa?

Kertokaa muuta tärkeää jos tulee mieleen, mitä en välttämättä hoksinu edes kysyä. Kiitos ja kumarrus

[Puruluu]

Heips. Meillä menossa toinen poikaslauma, asuvat vanhempiensa kera omassa akvassa ja tänään lähtivät lehdeltä liikkeelle - isukki vielä yrittää epätoivoisesti kerätä karkureita suuhunsa ja puhallella lehdelle takaisin, mutta toivottomalta vaikuttaa eli liikkeellä ollaan. Tossa akvassa on normaali sisäsuodatin, aika pienellä nyt tosin, raitanuoliaiset siirretty tietty toiseen altaaseen. Edelliset lapsoset pärjäsivät ilman ruokintaa kunnes lähtivät kunnolla liikkeelle (uivat isukin ympärillä kuin taistelulentue) ja sen jälkeen ruokittu seran mikropan-jauheella kunnes olivat pienoislehtiksiä ja söivät jo pakastettua ällömatoakin - siihen on kyllä vielä aikaa! Edellisistä kasvoi akvakauppaan kolmisenkymmentä terhakkaa lehtistä, nyt kun suurennuslasilla tiirailen niin näyttää että enemmän... mutta eiväthän kaikki ehkä kasva isoiksi. Onnea ja menestystä kasvatukselle, meillä vanhemmat paimensivat vaavelit aina toiseen puoleen akvaa missä siivottiin mutta jos ovat itsekseen, puhdistus onnistuu tarkkaavaisuudella - ei siellä mitenkään huippusiistiä kai tarvitse olla ennenkuin näkyvät paremmin, eikö voisi vain kauhalla tms vaihtaa vettä kun pohja pysyy puhtaana pitkään? idä ajan tasalla!

[Maaliskyy]

Poikasia aletaan ruokkia, kun ne lähtevät uimaan. Siihen saakka ei ruokaa tarvi antaa, eikä vettäkään luultavimmin vielä kovasti vaihtaa.

Pistä jo heti artemiaa kuoriutumaan ja pakasta ennen poikasten uimaan lähtöä kuoriutuva -pakastetulla on helppoa ruokkia poikasia myöhemmin. Minulta voit noutaa mikromatoympin mikäli on asiaa Ylöjärven suuntaan -en ole itse ruokkinut lehtarinpoikasia mikromadoilla koska niitä ei minulla vielä silloin ollut, mutta mikromadot näyttävät siltä että voisivat kovastikin maittaa lehtiksenpojille, onko kellään kokemuksia? Älä suotta sottaa vettä kananmunakeltuaisella, poikaset voivat syödä artemiaa heti uimaan lähdettyään.

[toukopouko]

No voihan hitsipilli. Menin nimittäin jo sitten laittamaan sitä keltuaista kun ei tullut vastauksia. Nyt sitä on siellä akvan pohjalla.

Eilen tein vedenvaihdon ilmastusletkulla pinnasta mutta mikä nyt neuvoksi tuohon keltuaistilanteeseen pohjalla koska siellä ne "sätkyttimetkin" ovat.

Voi itkun itku

Kiitokset vastauksista ja vielä jos saisi nyt vähän kriisiapua.

[cabl804s]

Onko joku erityinen syy miksi olet erottanut emot poikasista ? Ainakin ymmärsin noin tekstistäsi.

Ruokintaanhan se ei juurikaan vaikuta mutta meillä ainakin emot ottivat poikasia aika ajoin aina suuhun, vielä isonakin ja sitten sylkäisivät ne pois.. onko kyseessä kalojen oma suihkusysteemi ?

Osaakohan emoitta kasvaneet poikaset isona itse hoitaa jälkikasvuaan kun malli puuttuu tyystin..

[pikku-barbi]

Mun mielestä teit täysin oikein kun erotit poikaset vanhemmistaan, jos aiot ne isoiksi kasvattaa. Se ei onnistu muuten noiden kanssa. Lehtikset voivat esim. alkaa kutea parin viikon päästä edellisestä kudusta ja siinä vaiheessa - jos edellisiä poikasia on vielä samassa akvaariossa- menevät vanhemmilleen ruuaksi. Oman kokemuksen mukaan hoitivat poikasia tasan siihen asti, kun alkoivat suunnitella uutta kutua. Eli vaikka eivät olisi itse syöneet niitä, muut kalat tekivät niin, koska poikaset jäivät vartioimatta. Ja kun myöhemmin laitoin poikaset takaisin isoon akvaarioon niin ne ajoivat omat poikasensa kaikki samaan nurkkaan koska kokivat ne uhkana. Vaikka ne olivatkin vasta juuri ja juuri luovutusikäisiä. Eli näiden tapauksessa - ehkä jatkuvan kutuinnon takia- ei poikasia voi kauaksi aikaa jättää kuoriutumisen jälkeen.

Lehtikalat ovat yksilöitä. Kaikki eivät hoida poikasiaan edes uintikuntoon asti. Ehkä niitä poikasia voisi koittaa pitempään pitää vanhempiensa kanssa, jos olisi erillinen kutuakvaario tai lajiallas. Hmm, tuskin ne poikaset muistavat, että kuinka niitä on munina tai juuri kuoriuduttuaan hoidettu. Eikös nämä asiat tule kaloilla ihan vaistomaisesti. Ei ihminenkään muista mitään ensimmäisistä elinpäivistään tai siitä kun oli kohdussa. Ja kaloillahan on paljon vahvemmat vaistot kuin ihmisellä. En mä usko, että niiden tarvitsee esimerkkiä nähdä.

[Maaliskyy]

No ei muuta kuin altaan pohjaa ilmastusletkulla imuroimaan, ei poikaset saa maata pilaantuvan ruuan keskellä kun ei ole emoja pöllyyttämässä niitä suussan ja siirtämässä niitä paikasta toiseen. Kuoriutumisesta menee muutama päivä siihen että lähtevät uimaan, ja poikaset uivat siis pienenä "pilvenä", se ei jää sinulta huomaamatta. Voit myös siirtää poikaset pipetillä puhtaaseen altaaseen jossa on sopivaa (samanlaista ja samanlämpöistä) vettä.

Osaakohan emoitta kasvaneet poikaset isona itse hoitaa jälkikasvuaan kun malli puuttuu tyystin..

Eiköhän tuo ole vaistotoiminto, eikä niinkään opittua.

[pikku-barbi]

Ai niin, siis itse ruokin kalasia sillä keltuaisella ja jbl:n tomumaisella poikasruualla jossa seassa kuivattua artemiaa. Mulla jäi artemiaviljelmät väliin kun poikaset tuli niin yllättäen aikoinaan. Voihan sen veden imaista eka johonkin saaviin ja sit vasta viemäriin niin saa pikkuset vielä pelastettua, jos jioku tulee vahingossa mukaan.

[toukopouko]

Ookoo, näin on nyt tehty ja seurataan tilannetta. Siis pohja impattu, vauvat imaistu takaisin puhtaaseen altaaseen.

[cabl804s]

Tuo emojen tärkeys oli vain mun oma mielipide..

Meillä ainakin suurimmat poikasmäärät ovat kasvaneet aikuisiksi asti vanhempiensa kanssa ( reilu 200 poikasen parvet ) , ilman vanhempiaan olleet ( olosuhteiden pakosta muutaman kerran) poikueet ovat olleet sitten häviävän pienet ( muutama kymmenen, jos sitäkään ) , poikaset vain yksinkertaisesti kuolivat / katosivat..

[Maaliskyy]

Meillä ainakin suurimmat poikasmäärät ovat kasvaneet aikuisiksi asti vanhempiensa kanssa (reilu 200 poikasen parvet), ilman vanhempiaan olleet (olosuhteiden pakosta muutaman kerran) poikueet ovat olleet sitten häviävän pienet (muutama kymmenen, jos sitäkään), poikaset vain yksinkertaisesti kuolivat / katosivat..

No jos haluaa harjoitella lehtikalojen kasvatusta, muutaman kymmenenkin poikasen kasvattamisessa hyväkuntoisiksi, rivakasti kasvaneiksi useamman sentin kokoisiksi yksilöiksi on keskivertoharrastajalle enemmän kuin tarpeeksi tekemistä Miten paljon vettä vaatiikaan reilu 200 poikasen kasvattaminen ja lihottaminen myyntikokoon?

[Puruluu]

Siinäpä se - edellisistä kasvoi reilu 30 meillä myymäläkokoon, tukkumyyjä oli liikkeessä käydessään kehunut että mistäs noin hienoja ja PULLEITA lehtisvauvoja olette saaneet ja nyt tuolla 150 ltr altaassa leijailee iskän ja äiskän kanssa noin... ööö... legioona terhakoita lehtisvauvoja, joten niiden ruokkiminen ja kasvattaminen tulee olemaan haaste jos kaikki isoiksi selviävät. Hyvin hoitivat edelliset, ei mitään merkkejä kutemisesta tai syömingeistä, joten luotan nytkin siihen että kaikki suuhun kauempaa laumasta pelastetut puhalletaan takaisin parveen. Rankkaa puuhaa näyttää taas olevan, lapsoset pysyy yhtä huonosti hallussa kuin kissalla poikaset ja noita on sentään monikymmenkertainen määrä... Mutta kiva seurata.

[toukopouko]

Jaahas, nyt tämä pariskunta pusaa jo kolmatta kutuansa uudesta vuodesta lähtien. Koitin jakaa akvan suodatinmatolla ja ne "onnelliset vanhemmat" ovat nyt siellä vaaviensa kanssa.

Ensimmäinen kutu meni ilmeisesti plekojen suihin, altaasta löytyy myös iiiiiisomahainen juovaokamonni, jonka nimi on muuten Toukopouko. Tämä on saattanut olla myös osasyyllinen munien "haihtumiseen" silloin ekalla kerralla. Uroksella oli myös kärhämän jälkiä jonkin sortin evärysystä jota oli käyty munia suojellakseen.

Tokan kudun minä sitten nappasinkin kantoineen talteen ja poikasia näyttäisi olevan tulossa noin ehkä 50-60 kipaletta. Tästähän olenkin jo piiskaa raadilta saanut, mutta ei se menoa haittaa.... sillä

600 litraisessa rupesivat eilen mrs Gold ja mr Black vääntämään kutua ja nyt siellä on anubiaksen lehti täynnä munia tiiviinä mattona. Olen eristänyt nämä toiseen päähän tuota akvaa peitinlasilla ja hapetin porskuttaa.... mutta

mitäs vielä, kun tulin kotiin tänään niin tämä kutupari joka on jo kaksi kutua tänä vuonna vääntänyt, oli nakkassut kolmannen suodatinputkeen..

Että lehtistä pukkaa ja miksi niitä sitten säästelen ja pelastelen? Siksi että tämä on mielestäni mielenkiintoista ja kivaa. Ottajiakin löytyy joten mix ei..

[Kaizu]

Hyvä että olet päätynyt antaa vanhempienkin hoitaa pienokaisiaan, katsele ja ihmettele miten näppärästi se niiltä käy. Meilläkin yksi kiekkopariskunta kuti tasaisesti 2-3 viikon välein ja 10-15 kerran jälkeen alkoi onnistumaan jo niin pitkälle, että poikaset selvisivät uimakykyisiksi asti.

Eli kyllä ne kalatkin oppivat sen poikasten hoivaamisen ja mädin vahtimisen kerta kerralta paremmin, ongelmana on useimmiten vain akvaarion ulkopuolisten olioiden malttamattomuus.

[toukopouko]

Kävipä tuossa mr Blackin ja mrs Goldin eka kudussa niin että homeessa oli koko satsi 1.5 vrk:n kuluttua. Emo rassu koitti nyppiä hellävaroen niitä homeisia pois, mutta eipä tainnut olla oikein tekniikka ekakertalaisella hallussa koska noin 50:s nyppäisy tuotti vasta tulosta, eli ei saanut niitä "nokittua" millään irti, yritystä oli. Näimpä se sitten hyvinkin reippaaseen tahtiin pääsi homehtumaan koko läjä. Äiti ressu

No ehkä tuo oli sitten hyvää oppia kokemattomille vanhemmille, vaikka vähän pahalta tuokin tuntuu, että kun voisi auttaa muttei auta. Ehkä tuo on nyt taas sitä "inhimillistä" ajattelua mitä kalat eivät omaa

Onko kukaan muuten kudettanut puhdasta kultaa ja mustaa keskenään? Jos on niin minkä näköisiä niistä tuli? Olisi mielenkiintoista tietää....

Uutta kutua odotellessa

[cabl804s]

Minä olen kudettanut ( kalat tosin itse olivat valinneet toisensa ! ) puhtaan kultaisen lehtikalan ( naaras )sekä täysmustan uroksen ( uros ).

Kultaisia oli muitakin altaassa silloin mutta naarasta kiinnosti kovasti tuo musta...

Poikaset olivat pääosin kirjavia, joillakin päässä oranssin punaista..kuin koi väritykseltään. Muutama täys kulta / ja mustakin tuli.

Olisin kuvitellut värien olevan lähinnä yksivärisiä mutta kirjavina ovat kai lähinnä marmoria väritykseltään.