Eli: Ostin käytetyn 120l akvaarion ja se pitäisi saada pikkuhiljaa toimintakuntoon..
Olen lueskellut ympäri internettiä kaiken maailman akvaariosivuja, mutta muutama asia vielä mietityttää..
Mitä kaikkia aineita ja tarvikkeita tarvitsen kypsytys vaiheessa? Aikaa on odottaa..
Kuinka paljon soraa menee tuon kokoiseen akvaarioon?
Onko lämmitin pakollinen vai riippuuko sinne muuttavista kaloista?
Haluan ottaa selvää kaikesta etteivät kalani makaa evät pystyssä akvaariossani joku kaunis päivä
titi* kirjoitti:Eli: Ostin käytetyn 120l akvaarion ja se pitäisi saada pikkuhiljaa toimintakuntoon..
Olen lueskellut ympäri internettiä kaiken maailman akvaariosivuja, mutta muutama asia vielä mietityttää..
Mitä kaikkia aineita ja tarvikkeita tarvitsen kypsytys vaiheessa? Aikaa on odottaa..
Kuinka paljon soraa menee tuon kokoiseen akvaarioon?
Onko lämmitin pakollinen vai riippuuko sinne muuttavista kaloista?
Haluan ottaa selvää kaikesta etteivät kalani makaa evät pystyssä akvaariossani joku kaunis päivä
Vedenparannusainetta, jos vesijohtoveteesi on lisätty klooria. Muuten ei välttämättä tarvita. Kypsytykseen voit apuna käyttää Tetran SafeStart nimistä ainetta joka nopeuttaa kypsytysprosessia. Sisältää hyödyllisiä bakteereita. Hiekkaan olisi hyvä perustamisvaiheessa lisätä pohjaravinne kasveille esim. TetraPlant CompleteSubstrate.
Miksi sora? Käviskös hienohiekka? Sitä kun saisi Biltemasta 6-7 euroa säkki ja yhdellä säkillä aika pitkälle pärjäät. Jos kuitenkin soraan päädyt niin yksi säkillinen riittää vallan mainiosti.
Minusta lämmitin on hyvä olla varolta. Eihän tuo maksa Saksasta ostettuna kuin 15 euron luokkaa joten ei iso investointi.
Millainen suodatus altaan mukana tulee ja valaistus?
Valo on loisteputkilamppu. F30W/827 lukee lampun kyljessä. Joudun sen luultavasti vaihtamaan kun on sen verran vanha ja loppuunkäytetty. Toimisiko joku muu vahvuus mahdollisesti paremmin?
Suodatin on Eheim merkkinen. Mallista tai suodatustehosta ei ole mitään tietoa. Sitä olen uusimassa kun tällä mukana tulleella kuulemma pärjää, mutta voi yhtäkkiä myös lopettaa toimimisen... ...
Löysinkin tuolta keskusteluiden lomasta kohdan, jossa puhuttiin hiekan ja soran huonoista- sekä hyvistä puolista ja tulin siihen tulokseen, että hiekka voisi sittenkin olla parempaa. Kuulemani mukaan se vaan pöllyää niin pahasti, että sora olisi siksi parempaa??
Itse en ole kyllä huomannut että Bilteman hiekka olisi pahemmin pölissyt. Jos se sitä tekisi niin silloin altaassa tulisi olla todella kova vedenkierto. En ole kertaakaan kyseistä hiekkaa pessyt, kun olen sitä käyttöön ottanut. Ehkä jotkut muut laadut mitä rautakaupasta saa pölyävät enemmän.
Jos altaaseesi haluat kasvillisuutta niin melkeinpä 2-putkinen valaisin olisi hyvä olla, mutta yhdelläkin putkella pärjää. Kannattaa ainakin valonheijastin lisätä lamppuun. Itselläni on Aquastar putket, mutta jokainen ottaa sellaisen putken akvaarioonsa kuin haluaa. Muistaakseni noista lampuista oli olemassa testikin netissä...
Lämpötila riippuu täysin altaasi kalastosta. Joten senkin vuoksi suosittelen lämmittimen ostoa.
Onko suodatin ulkosuodatin vai sisäsuodatin?
Jos haluat rakennella niin esim. J.Järven ohjeiden mukainen mattosuodatin olisi tuon kokoisessa hyvä. Muuten jokin pienempi Eheimin ulkosuodatin esim. Classic 2213 tai 2215.
Suodatin on sisäsuodatin. Tuolta pussin pohjalta löytyi näköjään lämpömittarikin..
Miljoonakaloja olen ainakin ajatellut. Täytyypä ottaa selvää mitkä kalat viihtyvät samoissa vesioloissa.. En pidä platyistä, enkä monesta muustakaan kalasta ulkonäöllisesti, joten taitaa tulla tenkkapoo kaloja hankkiessa Pelkkiä miljoonakaloja akvaario täynnä sitten
Osaatko sanoa ulkomuistista minkälainen lämpötila miljoonakaloilla täytyy olla?
Ensiksi hyvän altaan toimivuuden suhteen kannattaa valita esim. partamonni tai sukarapuja, jotka syövät levää. Mutta myös hyvä suodatus on tärkeää. Samaten valaistus. Ne kun laittaa kuntoon niin siitä on hyvä jatkaa.
Tuon kokoiseen purkkiin sopivia kaloja on paljon riippuen siitä millaisista kaloista pitää. Kirjastosta ja netistä löytyy kattavat aineistot mitkä kalat sopivat millaiseen ympäristöön ja mitkä kalat sopivat minkä kalan kanssa samaan altaaseen.
Miljoonakaloista voi joku toinen kommentoida, jolla on enemmän tietoa heistä.
Pehmeässä vedessä menisi Poecilia wingei, hohtomiljoonakala. Virtausta, iso porukka ja viileähköä vettä.
1-2-3 sydäntä särkyy , vielä löytyy se joka ehjänä säilyy
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
Vielä semmoinen kysymys kun taistelukala uros on yksi kauneimpia akvaariokaloja joita tiedän, että mitkä muut kalat menevät sen kanssa samassa akvaariossa? Miljoonakalat?
Taistelukalasta olen aina haaveillut, mutta tiedän sen olevan tempperamenttinen yksilö...
Miljoonakalat eivät sovi, erilaisten vesivaatimusten ja evien nyppimisen takia.
Mutta esim kardinaali ja rubiinitetrat sopivat ja kiilakyljet sekä useat rasboralajit
80, 100, 136 ja 230 litraiset, 5 kissaa ja mies, täydellistä
titi* kirjoitti:Vielä semmoinen kysymys kun taistelukala uros on yksi kauneimpia akvaariokaloja joita tiedän, että mitkä muut kalat menevät sen kanssa samassa akvaariossa? Miljoonakalat?
Taistelukalasta olen aina haaveillut, mutta tiedän sen olevan tempperamenttinen yksilö...
Jos joku osaa vastata.
Miljoonakalaa ja taistelukalaa ei voi yhdistää, sillä vesiarvot ovat erit.
Suurimpana syynä miljoonakalojen liehuvat pyrstöt jonka vuoksi taistelukala voi luulla sitä toiseksi taistelukala koiraaksi ja tappaa sen.
Muuten taistelukala on rauhallinen muita kaloja kohtaan.
Malawi - hietikko-biotoppi
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
titi* kirjoitti:Taistelukalasta olen aina haaveillut, mutta tiedän sen olevan tempperamenttinen yksilö...
Hihih, sitähän et voi tietää etukäteen .
Itse hankin juuri 3:n tytön seuraksi metriseen pyttyyn komean punaisen huntupyrstöpojan, taistelukaloja ovatten siis. Ajattelin että se taitaa olla aika jämäkkä persoona kun oli liikkeen altaassakin niin topakkana heti lasilla tuijottamassa ja ärhenteli altaan muille kaloille (intiaaninsulkia taisivat olla). Kotona laitoin sen 30l boksiin ja tytön sekaan tutustumaan. Lemmen kipinöiden sijasta sinkoilikin jotain ihan muuta, tyttö höykytti poikaa huolella . Nyt likat & taistopoika ovat samassa altaass porukalla, poika-parka on nk. nussu joka antaa tyttöjen viedä itseään kuin litran mittaa . Eli ei ne aina mitään raivopäitä ole .
1-2-3 sydäntä särkyy , vielä löytyy se joka ehjänä säilyy
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
Eivätkö akvaarion seinät leväty ajan kuluessa? Miten ne puhdistetaan vai imevätkö monnit ne puhtaiksi?
Onko magneettipuhdistin mistään kotoisin? Missä toinen osa on akvaarion sisällä ja toinen ulkopuolella ja sitä liikutellaan...
Voi mitä kysymyksiä... Oikeen hävettää, mutta minkäs teet
Ai niin, olen kokenut käteväksi myös sellainen pienen pesusienen, minkä toinen puoli on karkea ja toinen 'normaali' pesusieni. Sillä karkealla pinnalla saa lasit hyvin puhtaaksi
titi* kirjoitti:Tulipa tuossa mieleeni taas kysymys...
Eivätkö akvaarion seinät leväty ajan kuluessa? Miten ne puhdistetaan vai imevätkö monnit ne puhtaiksi?
Onko magneettipuhdistin mistään kotoisin? Missä toinen osa on akvaarion sisällä ja toinen ulkopuolella ja sitä liikutellaan...
Voi mitä kysymyksiä... Oikeen hävettää, mutta minkäs teet
Kyllä se magneettipuhdistin on ainakin minulla toiminut, sitten vielä jotain imumonneja tai omenakotiloita niin kyllä ne levät siitä lähtee.
Meillä levien imutteluun on hankittu talkkarit eli partikset, ruskeita ja albiinoja löytyy ja noita sukarapujakin on yhdessä altaassa partiksen lisäksi. Hyvin harvoin tarvitsee itse puhdistella. Jos on tarvetta, käytän hammasharjaa, pienet jämät saa sillä mukavasti pois.
Suosittelen pitkävartista leväraappaa, jonka toisessa päässä on kasvien istutustikku. Sillä saa levät laseista niitä naarmuttamatta (toisin kuin magneetilla) ja käsiä kastelematta (toisin kuin luottokortilla tms.). Lisäksi istutustikkupäälle on tuhat ja sata muutakin käyttöä. Kasvien istutukseen se ei ole kauhean kätevä, mutta muuten kyllä sitäkin parempi apuväline herkkäihoiselle akvaristille, joka haluaa pitää kädet kuivana!
Leväraapan lisäksi katinkultamonnit ovat erinomaisia leväpoliiseja.
Titi Onneksi olkoon akvaarion puolesta , mullakin on tuo 120 litranen
akvaario saatiin isosiskolta käytettynä joululahjaksi. Myö ostettiin sinne neontetroja platyja miljoonakaloja sekä kaksi partaimumonnia Villen ja Vallen . En kyllä tiijä ovatko ukko ja akka vai ukko ja ukko vai peräti akka ja akka mutta pitää kysyy huomenna kun me mennään ostamaan loput kalat akvaan. Aateltiin ostaa vielä neontetroja miliksiä platyja sekä pohjalle jotain pieniä monneja pohjaa puhdistamaan.
miljoonakala84 kirjoitti:Titi Onneksi olkoon akvaarion puolesta , mullakin on tuo 120 litranen
akvaario saatiin isosiskolta käytettynä joululahjaksi. Myö ostettiin sinne neontetroja platyja miljoonakaloja sekä kaksi partaimumonnia Villen ja Vallen . En kyllä tiijä ovatko ukko ja akka vai ukko ja ukko vai peräti akka ja akka mutta pitää kysyy huomenna kun me mennään ostamaan loput kalat akvaan. Aateltiin ostaa vielä neontetroja miliksiä platyja sekä pohjalle jotain pieniä monneja pohjaa puhdistamaan.
miljoonakala84, miksi teet juuri päinvastoin (eli väärin) kuin sinua on täällä neuvottu?
Miksi pitää olla muiden kaltainen, kun heitä on jo niin paljon?