Helsingin vesijohtovesi

[ospeanmu]

Semmosta olen tässä miettinyt että minkälaista tää Helsingin seudun vesijohtovesi on? Tarvitseeko täälläpäin käyttää vedenparannusainetta kun vaihtaa vettä, vai teenkö vaihdot ilman parannusaineita? Olen kuullut että tuolla Joensuussa päin on ainakin hyvät vesijohtovedet, että onnistuu vedenvaihto ilman parannusaineitakin. Kiitos etukäteen vastauksista!

[Sami]

semmosta olen tässä miettinyt että minkälaista tää helsingin seudun vesijohtovesi on? Tarvitseeko täälläpäin käyttää vedenparannusainetta kun vaihtaa vettä, vai teenkö vaihdot ilman parannusaineita? Olen kuullut että tuolla joensuussa päin on ainakin hyvät vesijohtovedet, että onnistuu vedenvaihto ilman parannusaineitakin kiitos etukäteen vastauksista!

Helsingissä vesijohtoveteen lisätään veteen klooria ja ammoniakkia, jotka reagoisessaan muodostavat erilaisia klooriamiineja.
Nämä sidotut klooriyhdisteet eivät juurikaan poistu vedestä itsestään, vaan niiden poistamiseksi aminoryhmän ja kloorin välinen sidos on rikottava, jonka jälkeen vapaa kloori voidaan sitoa.

Tätä varten veteen on hyvä lisätä vedenparannusainetta, joka tehoaa nimenomaan klooriamiineihin. Pelkkää vapaata klooria sitovat vedenparannusaineet eivät riitä.

Helsingin Vesi tiedotti asiasta täällä keskustelupalstalla joitain vuosia sitten. Keskustelu löytyy täältä.

[titi*]

Pistänpä tähän perään.. Onko jollain tietoa Vantaan vesijohtovedestä?

[Sami]

Pistänpä tähän perään.. Onko jollain tietoa Vantaan vesijohtovedestä?

Vantaa on noin 90%:isesti Helsingin veden varassa, pohjoisosissa on joitakin pohjavedenottamoita.

Eli tuosta voinee päätellä, että samat tiedot pätee myös Vantaalla.

Täällä hieman päivitetympää tietoa Helsingin vedestä vuodelta 2005.
Nuo tiedot eivät tosin välttämättä täsmää sen kanssa, millaista vettä hanasta tulee (ammoniumtyppi hapettuu bakteerien avulla -> pH laskee, NO₂ ja NO₃ nousee), eikä siinä näy alueellisia mittaustuloksia esim. kloorin osalta.

[RistoE]

Tuo vedenparannus on helposti hoidettu osuus.
Suurempi arvoitus aloittelijalle onkin nuo muut arvot eli millä ihmeellä saa samanaikaisesti laskettua pH:ta ja nostettua kovuutta??

Laittaisko pH/KH miinusta ja pH/KH plussaa, molempia saman verran?

[hx]

Laittaisko pH/KH miinusta ja pH/KH plussaa, molempia saman verran?

Akvaariokauppiaat tulevat tappelemaan keskenään saadakseen sinut asiakkaakseen.

[Sami]

Tuo vedenparannus on helposti hoidettu osuus.
Suurempi arvoitus aloittelijalle onkin nuo muut arvot eli millä ihmeellä saa samanaikaisesti laskettua pH:ta ja nostettua kovuutta??

Laittaisko pH/KH miinusta ja pH/KH plussaa, molempia saman verran?

Jukka Järvi on koonnut sivuilleen kattavan paketin akvaariohin liittyvästä kemiasta ja monista muista asioista. Kannattaa lukea läpi.

Lyhyesti tuohon arvoitukseesi. Veden happamuus (pH) ja kokonaiskovuus (GH) eivät ole kytköksissä toisiinsa. Ensimmäinen ilmoittaa veteen liuenneiden happamien H₃O⁺ -ionien määrän ja jälkimmäinen tiettyjen maa-alkalimetalli-ionien (lähinnä kalsiumin ja magnesiumin) määrän. pH:ta saat laskettua lisäämällä veteen jotain happoa (esim. rikkihappoa) ja kovuutta saat nostettua lisäämällä veteen kipsiä (magnesiumsulfaattia).

Karbonaattikovuus (KH) ilmaisee veteen liuenneiden karbonaatti- ja bikarbonaatti-ionien määrän. Tämä liittyy veden kykyyn vastustaa pH:n muutoksia, eli puskurointikykyyn. Karbonaattikovuuden merkityksen ymmärtämiseksi kannattaa lueskella nuo mainitsemani sivut huolella läpi ja ehkä hankkia käsiinsä lukion kemiankirjoja, jos aikoo tehdä monimutkaisempia temppuja sen kanssa. Karkeasti voidaan sanoa, että jos aiot nostaa KH:ta, nousee pH siinä ohessa. Kuitenkin oikeassa suhteessa lisäämällä happoa saavutat halutut olosuhteet.

[RistoE]

No juu, toki tuo miinus / plussa oli humööriä, mukana ripaus aloittelijan itseironiaa.

Järvenkin sivuja olen lukenut, kuin myös lukemattomia muita sivuja ja pikkuhiljaa on teoria auennut. Useimmilla sivuilla, oli se sivut sitten ruudulla tai kirjoissa, käsitellään nämä asiat kuitenkin erikseen, siksi tuo samanaikaisuus askarruttaa.

Koitan priorisoida tuon pH:n ja tulossa onkin hiilarinlevitys. Samalla hoituu pahasti alakantissa oleva CO2-arvo ja ehkäpä osa muuttuisi hiilihapoksikin.
Hirvittää vaan tuo puskurointi, ettei muutokset ole liian nopeita.

Parikin kertaa on tullut mieleen, että miksi ei kalakanta ole vaikka miljoonakaloja...

[Sami]

No juu, toki tuo miinus / plussa oli humööriä, mukana ripaus aloittelijan itseironiaa.

Järvenkin sivuja olen lukenut, kuin myös lukemattomia muita sivuja ja pikkuhiljaa on teoria auennut. Useimmilla sivuilla, oli se sivut sitten ruudulla tai kirjoissa, käsitellään nämä asiat kuitenkin erikseen, siksi tuo samanaikaisuus askarruttaa.

Jep, tästä syystä valveutuneet kemisti-akvaristit eivät mielellään puhu karbonaattikovuudesta vaan pikemminkin alkaliniteetistä tai puskurointikyvystä.

Koitan priorisoida tuon pH:n ja tulossa onkin hiilarinlevitys. Samalla hoituu pahasti alakantissa oleva CO2-arvo ja ehkäpä osa muuttuisi hiilihapoksikin.
Hirvittää vaan tuo puskurointi, ettei muutokset ole liian nopeita.

Itse asiassa lähes kaikki veteen liukeneva CO₂ muuttuu hiilihapoksi. Veden vallitsevasta pH:sta riippuu sitten kuinka suuri osa hiilihaposta (H₂CO₃) muuttuu edelleen vetykarbonaatti-ioneiksi (HCO₃⁺) ja karbonaatti-ioneiksi (CO₃²⁺). Reaktio on happo-emäs-tasapainoreaktio.
pH:n ollessa n. 7 on vetykarbonaatti-ionien (emäs) ja hiilihapon (happo) tasapaino kallellaan vetykarbonaatti-ionien suuntaan, kun taas happamammassa pH:ssa tasapaino on hiilihapon puolella.

Lisäämällä vetykarbonaatti-ioneja (esim. ruokasoodaa) saadaan tasapainoa muutettua siten, että vetykarbonaattia on niin paljon enemmän kuin hiilihappoa, jolloin vetykarbonaattia alkaa muuttua karbonaatiksi ja pH nousee.

Täältä (pdf tiedosto - voi latautua hieman pidempään) voi lueskella lisää ja löytyy myös laskukaavat, joiden avulla voit laskea pH:n muutoksen happo- tai emäslisäyksen jälkeen.