Hyvin parvisidonnainen tetralaji?

[doriani]

Kyselyikä päällä pahasti

Elikkäs jos 300-litraiseen tulee robertsintetroja X määrä, kääpiörihmahaaremi, pohjalle jotakin ahventa plus ehkä jotakin muuta (monni, monnisia, tms) niin sekaan varmaan mahtuisi vielä keskiveden parvikala. Robertsintetrat on vähän "hiljaisempaa sakkia" joten toiseksi parveksi haluaisn parvisidonnaisen kalan, joka uisi mahdollisimman paljon kohtuutiiviissä parvessa.

Vesiarvot tulee olemaan pehmeä vesi, ph alta seiskan, lämpötila noin 26-27 astetta. Kasveja kohtuu paljon.

[Poppeli]

Miten olisi safiiritetra? Itse tykkään kovasti ja uivat parvessa. Lämpötilakin olisi hyvä.

[millia]

Punapäätetrat pysyy erinomaisen hyvin nipussa.

ps. Fishbasen mukaan robertsintetra on korutetran synonyymi.

Edit: Lainaus Akvaristin numerosta 1/2006 - Hyvin suurella selkäevällä varustettuja kaloja on myyty mm. nimellä H. robertsi, mutta Weitzman ja Palmer toetavat yksiselitteisesti kyseessä olevan H. bentosin.

[doriani]

Jees, ja robertsintetra on yhtä kuin sirppitetra Itse vaan en osaa kutsua kalaa muulla nimellä kun tuon robertsin olen ekan kerran kuullut

[millia]

Vaikeaa se on alkaa kutsua partista täpläpartamonniksi ja sanoa leväsukarapu kun tekis mieli sanoa leväkatkarapu. Virallisen nimen käyttö olisi kuitenkin ihan hyödyllistä, niin kaikki tiedetään mistä puhutaan.

Roberstintetra = sirppitetra = korutetra ja tuo viimeinen litaniassa on se virallinen nimi.

[doriani]

Vaikeaa se on alkaa kutsua partista täpläpartamonniksi ja sanoa leväsukarapu kun tekis mieli sanoa leväkatkarapu. Virallisen nimen käyttö olisi kuitenkin ihan hyödyllistä, niin kaikki tiedetään mistä puhutaan.

Roberstintetra = sirppitetra = korutetra ja tuo viimeinen litaniassa on se virallinen nimi.

Robertsintetran tieteellinen (vai mikä virallinen nimi onkaan) nimi on Hyphessobrycon "robertsi" ja korutetran Hyphessobrycon bentosi. miten voi samalla lajilla olla kaksi tieteellistä nimeä, jos ne on samat lajit? Vai onko lajit "yhdistetty" jossakin vaiheessa ja toinen tieteellinen nimi jätetty pois käytöstä?

[Kovu]

Minulla on sinineontetroja, jotka tosiaankin tuntuvat elävän periaatteella 'kaveria ei jätetä'. Niitä katsellessa tulee mieleenne kaikki huippuhienot Avaran Luonnon kalaparvet, jotka uivat tiiviissä parvessa. Pieniä, värikkäitä ja mielenkiintoisia fisuja.

[millia]

Robertsintetran tieteellinen (vai mikä virallinen nimi onkaan) nimi on Hyphessobrycon "robertsi" ja korutetran Hyphessobrycon bentosi. miten voi samalla lajilla olla kaksi tieteellistä nimeä, jos ne on samat lajit? Vai onko lajit "yhdistetty" jossakin vaiheessa ja toinen tieteellinen nimi jätetty pois käytöstä?

Edit: Lainaus Akvaristin numerosta 1/2006 - Hyvin suurella selkäevällä varustettuja kaloja on myyty mm. nimellä H. robertsi, mutta Weitzman ja Palmer toetavat yksiselitteisesti kyseessä olevan H. bentosin.

Useimmilla kalalajille on olemassa monta tieteellistä nimeä, mutta yksi niistä vain on virallinen. Nimi muuttuu jos huomataan, että eipäs kuulukkaan tämä laji tuohon sukuun, vaan tuohon toiseen. Tai sitten huomataan, että tämähän on itse asiassa sama laji kuin tuo toinen joten jätetään sen ensin ristityn nimi voimaan. Monelle lajille on myös monta suomenkielistä nimeä, mutta niistäkin kannattaa käyttää vain sitä virallista. Lajeille on lätkitty aika huoletta uusia hienoja nimiä jos ulkomuoto vähänkään eroaa perusmallista. On cosbyrihmakalaa, kultalehtikalaa ja koralliseeprakalaa. Ei ole reilua sellainen, kun joku voi sitten kuvitella että se on sen lajin oikea nimi ja ihmettelee että jopas on harvinainen laji tullut löydettyä kun ei mistään lähteestä löydy siitä tietoa.

[plenty]

Alkuperäiseen kysymykseen ääni myös täältä punapäätetroille (tai romminokille, ihan miten vaan ). Pysyvät erinomaisesti porukassa ja omat erittäin näyttäviä varsinkin kun vähän kasvavat. Sopisivat mielestäni hyvin yhteen noiden mainitsemiesi kavereiden kanssa ja toisivat puikulatetrat myös edustetuiksi altaaseesi.

Punanenuja

[eliinaa_]

Romminokille myös ääni täältä! Itse omistin noita semmoisen pikkuparven, mutta nyt enää yksi jäljellä ja hirveä hinku ostaa lisää. Todella kauniita ja parvisidonnaisia kaloja. Suosittelen.

[Maaliskyy]

Erittäin hyvin parvessa pysyvä on myös hehkutetra, Hyphessobrycon amandae. Mitä suurempi parvi sitä parempi, ja ihan mielettömän hyvän näköisiä.

[NannaKoo]

Moi!
Punapäätetrat pysyivät minullakin kivasti yhdessä parvessa. Suosittelen kuitenkin tummaa pohjaa, koska minulla ainakin pohjamateriaalin vaihdon yhteydessä (punainen sora vaaleaan hiekkaan) muuttuivat aroiksi ja sairasteleviksi. Silloin en tajunnut missä vika, vasta jälkikäteen hoksasin, että käänne huonompaan tapahtui hiekkaan siirtymisen jälkeen. Pintakasvien lisäys helpotti jäljelle jääneiden hermoilua, ja nyt olen menossa Kivikoplaan hakemaan mustaa saumaushiekkaa uuteen tankkiini, jota olen tässä yli kaksi vuotta väsäillyt

Punapäät taidan silti varmuuden vuoksi jättää kauppaan tästä eteenpäin
-Nanna

[eliinaa_]

Ostin nyt 5kpl lisää punapäitä, mutta kovin kovin arkoja ovat. Asuvat 70-litrasessa. Ehkä rauhottuvat, jahka kotiutuvat ja saavat lisää seuraa. Ajattelin kasvattaa parven 15-päiseksi - on varmasti näyttävän näköinen!

[Wyrda]

Ostin nyt 5kpl lisää punapäitä, mutta kovin kovin arkoja ovat. Asuvat 70-litrasessa. Ehkä rauhottuvat, jahka kotiutuvat ja saavat lisää seuraa. Ajattelin kasvattaa parven 15-päiseksi - on varmasti näyttävän näköinen!

Eikös tuo ole pieni punapäälle? Ts. usein suositellaan 80-100 litraista vähimmmäiskooksi pienelle (10 kpl) parvelle.

[7330]

Eipä tuo nyt kauhean iso kala kuitenkaan ole, 5-senttinen. Jos tuo Elinaa_n allas on vähintään 65-70 cm pitkä, kyllä sinne tuollainen 6-8 punapään parvi mahtuu asustamaan.

Omat 9 punapäätäni (no joo, vähän tynkäparvi) asuttavat 317-litraista ja kieltämättä ovat kiitettävän parviuskollisia. Lisäksi maineestaan huolimatta ovat tuntuneet olevan todella kestäviä ja terveitä kaloja, lukuunottamatta sitä, että miltei joka kerta uusia ostettuani yksi tulokkaista on kuollut ilman näkyvää syytä. Vanhimmat parvessani ovat varmaankin iältään neljän vuoden paikkeilla.