Palikkaohjeet kypsyttämiseen

[tok]

Onko nuo J.Järven palikkaohjeissa (http://aquahoito.info/suomi/kypsytys/palikka.php) mainitsemat määrät 100% ammoniumia? Eli siis 30% laitetaan kolminkertainen määrä.

Ja yksikkö mh lienee väärin kirjoitettu mg?

[jarvij]

Kiitos palautteestasi.
Todellakin mh on väärin kirjoitettu mg.
Ammoniumia laitetaan mg/l. Sitten onkin jo eri asia, onko kyseessä hirvensarvisuola vai ammoniakki. Kummassakin laskennallinen mg/l.

Korjasin tuota sivua.

[tok]

Todellakin mh on väärin kirjoitettu mg.
Ammoniumia laitetaan mg/l. Sitten onkin jo eri asia, onko kyseessä hirvensarvisuola vai ammoniakki. Kummassakin laskennallinen mg/l.

Kiitos korjauksesta. Meni (kai?) ammonium ja ammoniakkiliuos sekaisin. Siis 30% ammoniakkiliuos sisältää 30% ammoniumia? Näinkö on?

[Maaliskyy]

Palikkaohje saisi kylläkin olla tyyliin montako teelusikkaa hirvensarvisuolaa/10% ammoniumliuosta/100 litraa, mieluusti vielä esimerkit laskettuna tavallisimmille akvaariotilavuuksille taulukossa. Laskennalliset ammoniumit ja milligrammat eivät ole vielä kovinkaan rautalangasta väännettyjä

[111na]

Palikkaohje saisi kylläkin olla tyyliin montako teelusikkaa hirvensarvisuolaa/10% ammoniumliuosta/100 litraa, mieluusti vielä esimerkit laskettuna tavallisimmille akvaariotilavuuksille taulukossa. Laskennalliset ammoniumit ja milligrammat eivät ole vielä kovinkaan rautalangasta väännettyjä

1 maustemitallinen hirvensarvensuolaa (noin 1g) sadan litran akvaarioon (siinä on vettä jotakin 75-80 l) tuo tarpeeksi tarkasti 5mg/l ammoniumpitoisuuden. Teelusikka ei ole niin tarkka, ja siinä sama annos jauhetta on noin 1/3 tl. Tarkka määrä on 1,35g jauhetta sataan vesilitraan, josta tulee siis tuo 5mg/l ammoniumpitoisuudeksi.

Maustemitallisen saa jaettua tekemällä siitä viivan ja silmämääräisesti jakamalla siitä osiin. Jos ei ole kissoja tms. talossa, tuo viiva voi olla vaikka kansilasin päällä, josta tarpeen mukaan tipauttelee sitä veteen. Toinen tapa on laittaa se vaikka litran vesipulloon, josta desilitran mitalla sitten annostelee.

[jarvij]

En koe mielekkääksi kypsyttää koko akvaariota, kun kuitenkin typpibakteerit elävät pääosin suodattimessa ja pohjamateriaalissa. Riittää siis hyvin 20 litraa vettä. Mullankin kanssa sotkettaessa sitä tarvittaisiin hyvin vähän. Kaupallisista valmisteista puhumattakaan (sikäli kuin ne toimivat).

Aluksi voi siis kypsyttää suodattimen ja hiekan tulevassa karanteeniastiassa.

Kun tuo kypsytys on ohi, voi suodattimen siiträä vaikka millaiseen akvaarioon ja levittää kypsän pohjamateriaalin uuden hiekan/soran pinnalle. Uusi suurikin akvaario olisi heti valmis ja kypsä. Kasvitkin voisi istuttaa heti.

[111na]

Oletan mainitun 'mielekkyyden' johtuvan ainoastaan kalliin ympin tarpeesta. Mihin perustuu se, että vajaasti täytetty akvaario tarvitsisi vähemmän ymppiä? Typpibakteerit eivät kasva vapaassa vedessä vaan alustalleen ja ympinkin typpibakteerit ovat kiinnittyneinä jonkinlaiseen kiinneaineeseen, hiukkasiin. Näin ainakin mullassa, jonka hiukkaset leviävät suodattimeen ja hiekalle nopeasti. Suodatin ja hiekka ovat samankokoisia oli vettä päällä sitten kuinka vaan.

Mullan lisäämisestä on tarkempaa juttua tällä sivulla.

Jos on vaikka perinteinen matto, pitää tietysti akvaarion olla täynnä.

[jarvij]

Mielekkyys johtuu vaikkapa siitä että "akvaarion" voi kypsyttää'' täyteen iskuun vaikka se olisi vielä kaupassa. Siis kun kypsyttää vain osan hiekkaa/soraa ja suodattimen valmiiksi.

Kun akvaario sitten tulee kotiin se käynnistetään samantien ja istutetaan kasvit. Niiden jonkin aikaa juurruttua rauhassa tuodaan kalasto.

Eikös tuo perinteinen matto ole aika ruma? Toiseksi se on hyvin hankala, kun kaloja pitää lääkitä. Olen kehittänyt uudemmaan version, joka kaikilta olennaisilta osin vastaa perinteistä. On vain pienempi ja helpompi piilottaa. Kehitys kehittyy.

Uudempaa mattosuodatinversiota voi kypsyttää kyljellään. Se on helppo tarvittaessa ottaa pois ja panna kypsytettynä vaikka toimivaan akvaarioon.

Akvaarion laseissa oleva typpibakteerimäärä on varsin marginaalinen. Kyllä suodattimen ja pohjan pinnan bakteeristo riittää varsin hyvin. Tässäkin voi kokeilla, jos akvaariossa ei vielä ole kaloja. Lisätään 1 mg/l ammoniumia kypsään täytettyyn akvaarioon ja jos se menee vuorokaudessa nitriitiksi niin asia on sillä selvä.

[111na]

Perinteinen matto kätkeytyy kaikkein parhaiten ja sen toiminta on paras ja varmimmin huoltoa kaipaamaton.

Olin lisäämässä jatkoa edelliseen, (en vielä lukenut kunnolla uusintasi):

Tulee kyllä mieleen että vähempi vesimäärä ja täten suurempi hyvä suodatusala vesimäärää kohden vaikuttanee siten että typpiarvot muuttuvat nopeammin. Eli ammonium- ja nitriittipitoisuus muuttuu nopeammin, kun suodatustehoa on suhteessa enemmän. En näe tällä merkitystä itse prosessin tehokkuuteen, mutta kylläkin mielekkäiden ammoniumlisäysten ohjeistukseen. Kaikki lisäyshän joutuu menemään 'saman nielun' (typpibakteerit) kautta.

[jarvij]

Mielekkäät ammoniumlisäykset, joita käytän jatkuvasti, sillä kypsytys niillä on hyvin nopeaa ovat täällä:
http://www.aquahoito.info/suomi/kypsytys/palikka.php
Myös "holtittomilla" onnistuu loistavasti:
http://www.aquahoito.info/suomi/kypsytys/holtiton.php

Sen sijaan että kypsyttäisin vaikka 500 litraisen akvaarion, kypsytän vain suodattimet siihen pienessä paljussa. Edes multaa ei tarvitsisi kuin muutaman senttilitran, jos sotkua haluaa.

[111na]

Lasilistoilla paikoillaan pysyvän maton saa myös tarvittaessa nostettua pois.

Koejärjestelyssäsi näyttää olevan tehokas mattosuodatin pienessä akvaariossa, ja vieläpä vain 20 litrassa vettä, joten tilanne ei vastaa tavallisista kypsytystä. Happeakin luulisi riittävän hienosti 'myrskyssä vesilasissa'. Suodattimen kypsytykseen siinä on varmasti tehokas menetelmä, en epäile yhtään.

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=36582

[Maaliskyy]

"Perinteinen" mattohan voi olla myös lieriö, pisara, kuutio tai keinotekoisen kiven muotoon veistelty, kaikki siirrettävissä ja erillään kypsytettävissä kuten tuo sisäsuodatin. En oikein näe eroa näiden välillä, matto kuin matto.

[111na]

Huoltovapaus ja kirkasvesitila, johon voi nähdä ja tarpeen mukaan sitäkin (ja pumppua) huoltaa, ottamatta mattoa pois. Esim lieriöksi taivutettu menee helpommin tukkoon ja tästä on paljon juttua, kokemuksia luettavissa täällä. Kai ne kaikki ovat kokeilun arvoisia, mutta mielestäni kiinteä matto vie myös vähiten tilaa noin niinkuin silmälle. Se on mahdollisimman litteästi sijoitettu.

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=80014 Palikkaohjeet kypsytykseen, toisenlaiset
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 67#3698467 Sopivista ammoniumin lisäyksistä on väännetty peistä keskusteluissa kyllästymiseen asti. Tosiasia on ettei määrillä ja lisäysten tiheydellä ole lopulta niin paljoa merkitystä kalojen turvallisen istuttamisen kannalta kuin muilla olosuhteilla. Perustana on että akvaario on ns. suljettu järjestelmä - bakteeriston lajien ja määrän sopeutumiskyky ja akvaarion biologinen taipumus aina kohti tasapainotilaa kaikkeen siihen laitettuun ja siitä pois otettuun nähden.

[jarvij]

Missään tapauksessa en tekisi lieriöksi taivutettua, koska sen sisäpuoliset solut ovat lähes tukossa jo kättelyssä.

Omassa versiossani mattoa ei taivuteta, siksi se ei tukkiudu sen helpommin kuin perinteinenkään. On helppo poistaa ja puhdistaa, mikäli siihen joskus tarvetta tulisi. Pitkällään voidaan naamioida vaikka "kiveksi", ja istuttaa täyteen kasveja.

Olennaista on vain oikea mitoitus. Mitä kirkasvesitilaan tulee niin Deterskään ei sitä ohutmattoversiossa pidä tarpeellisena.
http://www.deters-ing.de/Filtertechnik/Platzspar.htm

[111na]

Detersin ohutmatto näyttää hyvältä, jos halutaan minimoida tilankäyttö äärimmilleen. Sittenhän sen näkisi miten läpi työntyvä aktiiviliete käyttäytyy noissa käytävissä ja tuleeko tästä pitemmän päälle jotain huoltotarvetta. Lietteestä näkisi myös sitä, kuinka hyvin imun tasaisuus on onnistui.

[jarvij]

Oma versioni on vieläkin pienempi, koska siinä hyödynnetään sekä kaikki neljä sivua että pohja. Panemalla tuon koteloon, saadaan samalla roskia keräävä mekaaninen suodatin.

[111na]

Eri versiot aina kuitenkin toimivat eri lailla niin, että jokin ominaisuus toisissa vastavuoroisesti menetetään. Koteloitu suuri biologinen suodatin muuttuu arveluttavaksi pommiksi sähkökatkoksessa, kun happi kotelon sisällä loppuu. Kaikilta sivuilta imevä suodatin ei muutu oikeasti pienemmäksi, vaan sen voi nähdä myös melkomoisena möhkäleenä, kun joka puolella pitää olla myös vähän tilaa.

[jarvij]

Riippuu täysin koteloinnista. Sen kun ei tule olla umpinainen, vaan roskia keräävä.
Miksi kaikesta pitää tehdä vaikeaa. Ei ymmärrä.

[111na]

Vaikeaa? Ei kai! Kerro toki lisää. Itse olet tietoisuuteeni tuonut pönttöjen ja muiden koteloiden haitat. Ymmärrän kyllä että reikien kohdalla virtaus kasvaa eli imu paranee. Mutta mikä olisi sitten sopiva reikien määrä kotelossa, jotta saataisiin kompromissi kotelon avoimuuden ja tiiviyden välillä? Jos reikiä on liikaa, tuskin merkittävästi roskankeruu paranee koteloimattomaan verraten.

[jarvij]

Joitakin suurehkoja reikiä kotelon sivuille. Vesihän kiertää kuitenkin sekä kotelossa että akvaariossa varsin samassa tilassa. Ei ole mitään erillistä koteloa. Vrt. ulkosuodatin letkujen päässä.

Kovin suuria roskia ei ole tarpeen kerätä, vaan vain vapaassa vedessä liikkuva tauhka. Koteloon jouduttuaan pienikin imu kyllä sen pitää siellä.
Tämäkään ei siis vaikeaa.

[Maaliskyy]

Minä olisin tässä välissä halukas kuulemaan kuinka monta vuotta lieriömattosuodattimet ovat teillä sitten kestäneet, ennenkuin ovat menneet tukkoon? Itselläni ei ole vielä pitkäaikaiskokemuksia, sillä vanhimmat eivät ole olleet käytössä vielä kahta vuottakaan. Tukkeutumisesta puhutaan, itse en ole sellaista vielä onneksi nähnyt.

Lieriömatossa on mielestäni monenlaisia tässä topicissa mainittuja etuja, biologisen sisäsuodattimen siirrettävyys, ei tuki altaasta yhtään kulmaa eikä nurkkaa, helppo huolto sillä pumppu vapaasti irrotettavissa, perinteisen maton naamioitavuus kasveilla: http://kuvablogi.com/nayta/247455/

[111na]

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=27709

Kokeile hakua pisar* (myös lieriö* ja sylint*) ja kirjoittajaksi siihen Tiitu.

[jarvij]

Lieriömatto vie varmasti suuremman tilan kuin: http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/sisasuod.php
Lisäksi se taitanee tarvita ainakin pohjan, jos siirrettäväksi on tarkoitettu.
Muutoin nuo lienevät samanarvoisia.

Tuolta linkin "äänestyksestä" puuttuu tämä uusin versio kokonaan.
Sillä typillä teen nuo kypsytyskokeet. Se on hyvin helppo aina välillä desinfioida vetyperoksidilla tai Virkon S:llä.

[Maaliskyy]

Niin, lieriömatto vie tilaa, mutta toisaalta perinteinen matto vie aina. Nuo monet hyvät puolet kuitenkin kompensoivat. Pohjahan täytyy toki olla, ei se muuten siirrettävänä toimi.

[jarvij]

Niin, lieriömatto vie tilaa, mutta toisaalta perinteinen matto vie aina. Nuo monet hyvät puolet kuitenkin kompensoivat. Pohjahan täytyy toki olla, ei se muuten siirrettävänä toimi.

Tämä on jokseenkin yhtä helppo tehdä, mutta olennaisesti pienempi: http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/sisasuod.php
Menee jopa pitkälleen taakse pohjalle.