Täällä keskustelu on vapaata, kunhan homma pysyy hyvän maun ja käytöksen rajoissa ja keskustelu jotenkin koskettaa akvaarioita. Muu yleinen keskustelu -> ""Off-Topic" ja äänestykset"-ryhmään.
Kopioin tämän seuraavan tekstin pätkän suoraan Lahden Faunataren kalojen kotiuttamisohjeesta: jos vesi pussissa näyttää puhtaalta ja kalat eivät ole olleet kuljetuksessa useita tunteja, voit kaataa kalat vesineen akvaarioon, muussa tapauksessa siirrä kalat pussista haavilla akvaarioon. Monnisten (corydoras) kuljetusvettä ei pidä kaataa akvaarioon.
Jäi ihmetyttämään tämä viimeinen lause, että mikä niissä monnisissa on, että kuljetusvettä ei voi kaataa akvaarioon vaikka muiden kalojen veden voi ?
Minä olen kuljettanut monniset aina samassa muovipussissa kuin muut kalat Kuinka vaarallista se myrkky on?Onko se vaarallista monniselle itselleen?Entä kannattaako samassa muovipussissa kuljettaa useampaa monnista kerrallan?
AASIANMUTAKALA kirjoitti:Minä olen kuljettanut monniset aina samassa muovipussissa kuin muut kalat Kuinka vaarallista se myrkky on?Onko se vaarallista monniselle itselleen?Entä kannattaako samassa muovipussissa kuljettaa useampaa monnista kerrallan?
Ei ole toisille monnisille, luin jostain aiheesta täältä. Vain muille kaloille.
Ite haavin ne kanssa yleensä sieltä pussista, mutta tänään laitoin harrastajalta ostamani tulisukaravut vesineen akvaarioon, kun en ole vielä ehtinyt ostaa haavia
Tieteellisesti ei ole todistettu, mistä on kysymys. Mutta jopa eri, esim. kuparimonninen voi kuolla esim. täplämonnisen erittämään myrkkyyn. Syytä, eikä myrkkyä ole tietääkseni saatu selville. Kokemukset kautta maailman ovat osoittaneet vain sen, että näin voi käydä. Joten, jokainen monnislaji omaan pussiinsa.
Jos kuljetus ei ole kestänyt kauan ja akvaario on kypsä niin allas ei mene kyykkyyn pienestä ylimääräisestä "kakkimäärästä". Jos kalat ovat olleet useita tunteja matkalla niin vettä ei kannata kauheasti päästää altaaseen, turhaan sitä sillä myrkyllä saastuttaa. Kaikki on myös suhteellista, iso kuljetuspussillinen pahasti likaantunutta vettä tekee varmasti suurempaa hallaa 60-litraisessa altaassa kuin 500-litraisessa.
Monniset ovat myrkyllisiä. Eri lajit pakataan omiin pusseihin eikä muita kaloja samaan pussiin. Myrkky ihan oikeasti tappaa toisia lajeja. Monnisen myrkky voi olla jopa omalle lajille haitaksi tarpeeksi suurissa määrissä ja pitkässä altistumisajassa.
Tuosta veden kippauksesta altaaseen pyritään neuvomaan tapauskohtaisesti, juurikin sen perusteella että kuinka puhdasta myyntialtaiden vesi on (samana päivänä vaihdettu vai ei), kuinka paljon populaa pussissa on, pitkäkö kuljetusmatka jne jne. Muutaman kerran olen nähnyt millaiseksi corydorasten kuljetusvesi voi mennä kun ne tukusta saapuvat kauppaan, ilme oli mallia . Vesi on läpinäkymätömän kellertävän harmaata, ihan kuin maito-vesiseosta. Kaikki monniset tosin elossa mutta jokseenkin huonossa fiiliksessä. Sen jälkeen olen omien kalojenikin kanssa pelatessa muistanut pitää corydoraat omissa pusseissaan muutoissa yms .
1-2-3 sydäntä särkyy , vielä löytyy se joka ehjänä säilyy
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
eikö ne sitten akvaariossa eritä sitä myrkkyä? vai tuleeko sitä niin vähän?
ittelläni vaa sellanen ongelma,että haavi on niin "iso" ettei mahu sinne kuljetuspussiin ni olen kaatanu kaikki kalat vesien kanssa tonne altaaseen.
Mitenkäs tän monnisten kotiuttamisen vois tehä muuten ku haavimalla tai kaatamalla veden sinne altaaseen?
kalamiäs kirjoitti:Mitenkäs tän monnisten kotiuttamisen vois tehä muuten ku haavimalla tai kaatamalla veden sinne altaaseen?
Kun olet lisäillyt sinne pussiin tarpeeksi sitä tulevan altaan vettä, kippaa pussi kaloineen vaikka ämpäriin. Ja sitten poimit kalat sieltä haavilla. Älä päästä kalakaupan vettä omaan altaaseesi, yäks
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri 125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei 120l: L. oncinus, P. wingei
Erikseen haaviminen laatikosta ei ole tarpeellista, jos toimit varovaisesti ja sinulla on riittävän iso haavi:
Kun olet totuttanut kalat veteen, laita akvaariovettä ämpäriin (varmuuden vuoksi) ja kaada pussin sisältö vesineen kaloineen haavin läpi ämpärin sisällä (ei päällä, jotta mahdollisesti tipahtava kala ei kopsahda lattialle). Tällöin vesi valuu ämpäriin, mutta kalat jäävät haaviin.
Tämä vaatii toki sen verran suuren haavin, että kaikki pussissa olleet kalat mahtuvat siihen hyvin. Muuten voi käydä ikävästi pussin tyhjennysvaiheessa tai nostaessasi haavia ämpäristä. Mieluiten tätä konstia kannattaa käyttää siis vain yhden-kahden kalan tapauksessa.
Toivottavasti se karanteeniakvaario ei ole ohjeista unohtunut.
Ikävää olisi saada vaikka pilkkutauti uusien kalojen mukana.
Pilkkutauti ei yleensä ole näkyvillä, vaan vaikkapa kiduskannen alla tai jonkin evän tyvessä. Siirtostressi ja siitä se lähtee....
Viimeksi hoitelin hommat niin, että ensin totutin kalat tulevaan veteen täyttämällä sitä pussia akvaariosta päin, sitten laitoin akvaariovettä puhtaaseen ämpäriin ja haavasin fisut kuljetuspussista sinne ämpäriin (ja kuljetusvesi viemäriin). Lopuksi vein ämpärin altaaseen ja annoin kalojen uida akvaarioon.
Seuraavalla kerralla taidan kokeilla niin päin, että laitan akvaariovettä ämpäriin ja totuttelun jälkeen annan fisujen uida ämpäriin kuljetusvesineen. Sitten haavitan ne sieltä ämpäristä altaaseen. Helpompi haavittaa isosta ämpäristä kuin pienestä pussista, ainakin jos on paljon populaa (vai olenko vain arka, kun pelkään runnovani fisuja sillä haavilla).
Kenellehän se siirto muuten on suurempi stressi, kaloille vai kalojen uudelle omistajalle ...
takaisin akvaarioiden pariin muutaman vuoden tauon jälkeen
Jaaba kirjoitti:Erikseen haaviminen laatikosta ei ole tarpeellista, jos toimit varovaisesti ja sinulla on riittävän iso haavi:
Kun olet totuttanut kalat veteen, laita akvaariovettä ämpäriin (varmuuden vuoksi) ja kaada pussin sisältö vesineen kaloineen haavin läpi ämpärin sisällä (ei päällä, jotta mahdollisesti tipahtava kala ei kopsahda lattialle). Tällöin vesi valuu ämpäriin, mutta kalat jäävät haaviin.
Tämä vaatii toki sen verran suuren haavin, että kaikki pussissa olleet kalat mahtuvat siihen hyvin. Muuten voi käydä ikävästi pussin tyhjennysvaiheessa tai nostaessasi haavia ämpäristä. Mieluiten tätä konstia kannattaa käyttää siis vain yhden-kahden kalan tapauksessa.
Meille on laitettu kaikki kalat näin altaaseen. Ei tarvitse haavia erikseen ämpäristä tm. kun laittaa havin ämpärin päälle ja kaataa veden kaloineen suoraan haaviin. Meillä haavi on kohtuu pieni, mutta hyvin on pelannut. Kalatkin on olleet pieniä parvikaloja. Viimeksi kippasin 20 keltabarbia kerralla haaviin, ja vikkelästi akvaan. Ei ole kovin suuri haavi, varmaan noin 15cm leveä. Hyvin onnistuu kaataminen, kun laittaa pussin suun ihan haaviin kiinni ja kaataa nopeasti.
Samoin on meilläkin aina toimittu, kun tuossa jo Jaaba ja Tittis kirjoittivatkin.
En näe mitään syytä, miksi niitä kaloja pitäisi erikseen kaadella ämpäreistä ja laatikoista toisiin ja haavia ees taas.
Mitä vähemmän haavimisia ja kaateluita, sitä vähemmän mahdollisia kolhujakin, johan sen sanoo järkikin.
Ja kyse nyt mun tapauksessa oli pienistä (alle 15cm) kaloista, ei mistään oskareista, joten siihen ei tarvitse tarttua.