^Kyllä siihen sitten on hyvä tehdä tämä vanha kunnon liivate-hiiva-sokeri-vesi seos, niin silloin kestää hyvin. Kannattaa vilkaista viime vuoden vikaa Aponogetonia (s.13). linkki
Miten kauan yleensä kestää, että käyminen alkaa?
Vuorokausi nyt odoteltu, täällä olleiden ohjeiden (Lauran akvaariosivut) mukaan tehty, vettä, sokeria, liivatejauhetta ja kuivahiivaa. Korkki tiivistetty silikoonilla, tarkistettu vedessä ettei vuoda, pullo ollut lämpimässa akvaariolampun päällä, mutta ei mielestäni pahemmin kupli, ja liivate kerros näyttää aika paksulta (n.10 cm) siinä päällimmäisenä.
Kuinka kauan kannattaa vielä odotella?
No nyt on mennyt jotain jossain pieleen. Liivatteella on tarkoitus hyydyttää se koko pullon sisältö tasaisesti, siis että koko pullon sisältö on kiinteää massaa. Muuten liivatteella ei ole juuri seoksessa virkaa, tai no toimii se hiivasolujen ravintona mutta ei siis tee sitä mitä sen on tarkoitus tehdä.
Liivatehyytelö kiljupulloonhan valmistetaan näin.
Liivatelehdistä; laita lehdet likoamaan kupilliseen kylmää vettä. Pistä kattilaan haluamasi määrä vettä ja sokeria. Kuumenna kiehumispisteeseen. Nosta pois hellalta. Nosta liivatelehdet yksitellen kylmävesikulhosta kuumaan sokeriliemeen (jonne ne sulavat) ja sekoita varovasti. Pullota (yhä kuumana) pestyihin 1.5 litran muovisiin pulloihin. Nosta jääkaappiin (tai pihalle kylmään) hyytymään.
Liivatejauheesta: Pistä kattilaan haluamasi määrä vettä ja sokeria. Kuumenna kiehumispisteeseen. Nosta pois hellalta. Sekoita haluamasi määrä liivatejauhetta pienissä erissä kuumaan sokeriliemeen ja sekoita varovasti. Pullota (yhä kuumana) pestyihin 1.5 litran muovisiin pulloihin. Nosta jääkaappiin (tai pihalle) hyytymään.
Liivatetta ei saa missään vaiheessa keittää, eikä hyytelöä häiritä sen hyytymisen aikana. Tähän menee useita tunteja, joten kiljupullo valmistetaan viimeistään käyttöönottoa edeltävänä päivänä. Sitten se otetaan lämpöiseen, hiiva sekoitetaan tilkkaan lämmintä (saa olla aika kuumaa) vettä, ja kaadetaan hyytelön päälle.
Ihan tein liivatejauheella tuolla tavalla sekoittaen kiehahtaneeseen veteen ja kaadoin pulloon, mutta en ravistanut sitä enää yhtään, joten liivate jäi siihen päällimmäiseksi, (pitäisikö muka hyytyä koko sisältö, vaikkei ole sekoittanut?) oli hyytymässä n.7 h, jonka jälkeen lämmittelin pulloa varovasti lämpimässa vedessä, kunnes sisältö oli vähän lämmennyt ja lisäsin 42 asteisessa vedessä hiivan siihen päälle.
Kannattaisiko vielä yrittää lämmitellä pulloa?
Liivate ei ole kunnolla "sulanut" eli liuennut riittävän tasaisesti veteen jos se hyytyessään erottuu tuolla tavalla. Jauhe ei toimi mielestäni yhtä hyvin kuin lehdet, sen saa laittaa kuumempaan veteen ja sekoittaa kauemmin.
Voithan yrittää lisätä pulloon vaikka vähän uutta hiivaa tilkassa sokerilientä ja nostaa sen lämpimämpään paikkaan, mikäli mahdollista. Seos kuplii jos se käy. Jos se kuplii terhakkaasti eikä pullosta siltikään tule levittimeen hiilidioksidia, jossain on vuoto.
Jos pullon kanssa on edelleen ongelmia, koeta liivatteetonta vähäsokerisempaa pulloa aluksi. Litra vettä, desi sokeria, vähän hiivaa, ja katso lähteekö pelittämään. Itse olen heittänyt sekaan vielä pari teelusikkaa maitojauhetta, tai säästänyt edellisestä pullosta pohjalle kertyneet kuolleet solut.
Palatakseni vielä noihin lehtiksen kotisivuihin. Ihan kivat ohjeet on hiilarilevittimen tekoon, mutta yksi lause on mielestäni harhaanjohtava.
Jos haluaa varmistaa sen, ettei käymislitku pääse silikoniletkua pitkin altaaseen, kannattaa ostaa akvaariokaupasta takaiskuventtiili ja liittä se silikoniletkun varrelle
Eli edelleen palataan siihen takaiskuventtiiliin Jos venttiili laitetana niin päin, että litku ei pääse altaaseen, niin luonnollisesti myöskään hiilidioksidi ei altaaseen pääse. Näinollen siis altaasta vesi taas pääseekin pulloon.
Tein uudet litkut ilman liivatetta ja lisäsin tilalle ruokasoodaa, niin nyt onnistuin saamaan käymisen alkuun ja vielä aika nopeastikin, kun pullot olivat lämpimässä.
Hienosti kasvit alkoivat kuplimaan, yksi vesisaniainen tuotti happikuplia ihan jonona.
Minulla on nyt pari pulloa käymässä, toinen pienen Aquaball suodattimen diffussorin kautta ja toinen pienen ilmastinkiven kautta.
Aluksi kokeilin levittää Eheim powerlinen kautta, mutta imu oli niin raju, että 5 l lähdevesipullo alkoi painumaan lyttyyn.
Toivottavasti nämä kaksi pulloa riittää 464 litraisessa, vaikka kasveja onkin aika runsaasti.
Jos haluaa varmistaa sen, ettei käymislitku pääse silikoniletkua pitkin altaaseen, kannattaa ostaa akvaariokaupasta takaiskuventtiili ja liittä se silikoniletkun varrelle
Eli edelleen palataan siihen takaiskuventtiiliin Jos venttiili laitetana niin päin, että litku ei pääse altaaseen, niin luonnollisesti myöskään hiilidioksidi ei altaaseen pääse. Näinollen siis altaasta vesi taas pääseekin pulloon.
Tämä takaiskuventtiili onkin sitä varten, että vesi ei pääse täyttämään kiljupulloa. Jos kiljupullo täyttyisi esim. lappoilmiöllä olisi luvassa lopulta kiljusekoittuminen silikoniletkua pitkin. Toinen ongelma on se, että kiljupullo täyttyy vedellä ja kiljupullon saumat alkavat päästää vettä lattialle.
Jos haluaa varmistaa sen, ettei käymislitku pääse silikoniletkua pitkin altaaseen, kannattaa ostaa akvaariokaupasta takaiskuventtiili ja liittä se silikoniletkun varrelle
Eli edelleen palataan siihen takaiskuventtiiliin Jos venttiili laitetana niin päin, että litku ei pääse altaaseen, niin luonnollisesti myöskään hiilidioksidi ei altaaseen pääse. Näinollen siis altaasta vesi taas pääseekin pulloon.
Tämä takaiskuventtiili onkin sitä varten, että vesi ei pääse täyttämään kiljupulloa. Jos kiljupullo täyttyisi esim. lappoilmiöllä olisi luvassa lopulta kiljusekoittuminen silikoniletkua pitkin. Toinen ongelma on se, että kiljupullo täyttyy vedellä ja kiljupullon saumat alkavat päästää vettä lattialle.
Siis juu, kyllä minä tiedän että takaiskuventtiili on sitä barten että akvaariovesi ei pääsisi sine kiljupulloon. Mutta kotisivuillasi oleva tekstinpätkä, minkä lainasin, tarkoittaa taas että kiljulitku ei pääsisi altaaseen.
Ettei käymislitku pääse silikoniletkua pitkin altaaseen
lehtis kirjoitti:Ok, ajattelin itse asian näin päin eli: akvaarionvettä ei pääse kiljupulloon-> kiljupullosta ei pääse seikoittunut neste takaisin päinkään.
Niin näin minäkin sen ajattelen, mutta eikös kotisivuillasi oleva teksti anna ymmärtää juuri päinvastoin?
lehtis kirjoitti:Ok, ok. Pitää muuttaa tekstiä kunhan kerkiän.
Joo muutahan, muutoin joku tosiaan menee laittamaan sen venttiilin väärin päin, ja hiilarit (ja kiljut) ei pääse altaaseen mutta altaasta vesi pääsee kiljupulloon
Sai melkein vääntää rautalankamallin että ymmärretään mitä tarkoitetaan
Jos käyttää useita rinnakkaisia käymispulloja samaan levittimeen, kannattaa jokainen varustaa takiskuventtiilillä.
Tällöin voi pulloja vaihtaa "lennossa", koska paine ei pääse karkuun systeemissä.
doriani kirjoitti:Joo muutahan, muutoin joku tosiaan menee laittamaan sen venttiilin väärin päin, ja hiilarit (ja kiljut) ei pääse altaaseen mutta altaasta vesi pääsee kiljupulloon
Tai oikeammin siinä varmaan taitaa käydä niin, että jos hiilidioksidi ei pääse pullosta pois, pullo räjähtää. Ja kun vielä se Tärkeä työhaastattelu sattuu murphyn lain mukaan seuraavalle päivälle on siinä selittämistä kun koko mies/nainen haisee kiljulle.
Hamsterini synnytti 10 poikasta. Kun aamulla menin katsomaan, emo oli syönyt niistä kaksi. No hemmetti - minäkin vedin pari!
Itsekin mietin tuota kuivahiivaa. Tuskin siinä lienee muuta eroa, kuin että kuivahiiva tarvitsee lämpimämmän ympäristön (paketin kyljen mukaan 42 astetta)?
tuniunelo kirjoitti:Itsekin mietin tuota kuivahiivaa. Tuskin siinä lienee muuta eroa, kuin että kuivahiiva tarvitsee lämpimämmän ympäristön (paketin kyljen mukaan 42 astetta)?
Kyseessä on nk. herätyslämpö, eli kuivahiiva virkoaa kasvuun parhaiten jos sen liuottaa alkuvaiheessa tilkkaan hieman kädenlämpöistä kuumempaa nestettä. Jatkossa kuivahiiva ei tarvitse sen korkeampaa lämpötilaa kuin tuorehiivakaan, samaa tavaraahan se on.