Upea ulkosuodatin

[UffeS]

Jokos vielä

En ole ehtinyt asian hyväks vielä tekemään yhtään mitään. Oon menny täs viime viikot tuli hännän alla. Hyvä ku oon vedenvaihdot ehtiny suorittamaan. Josko täs seuraavan huollon yhteydessä ehtis laittaan hommat kuntoon.
Tarttis ainaki heittää ne hiilet sielt mäkeen ja laittaa jbl:n sintomec tilalle. Ainakaan silminnähtävästi ei pumppausteho ole muuttunut mihinkään ja laite on edelleen täysin äänetön.

[kasiko]

Minäkin jännittyneenä seuraan, olisko hyvä ja halpa (!) ulkosuodatin tulossa markkinoille

[Teemu Salonen]

Nyt kävi hassusti ja testi otti ja kusi alleen. Muuten homma toimi ihan ok, mutta kämppä palo ja suodatin suli ihan muodottomaksi:(
Kun taas saan kämpän ja akvaarion rullaamaan, aloitan testin alusta. Siihen asti: malttia:)

[kami82]

Nyt kävi hassusti ja testi otti ja kusi alleen. Muuten homma toimi ihan ok, mutta kämppä palo ja suodatin suli ihan muodottomaksi:(
Kun taas saan kämpän ja akvaarion rullaamaan, aloitan testin alusta. Siihen asti: malttia:)

Voi kauheaa! Onko kaikki muuten ok?

[Maaliskyy]

Otan osaa. Minua on aina kiinnostanut mitä akvaarioille tapahtuu tulipalossa. Voisitko valottaa asiaa, aika harvalla on varmaan asiasta minkänlaista kokemusta?

[joppe]

Veikkaisin että akvaario pamahtaa tulipalossa. Eli lasissa olevat jännitykset lämmön vaikutuksesta poksauttavat lasit hajalle. Toinen vaihtoehto voisi olla jos lämpö on riittävän tasaista niin se alkaa sulaa ja muuttaa muotoaan kunnes menee niin veteläksi,että vesi tulee ulos. Tosin altaassa oleva vesi jäähdyttää lasia joten voi olla,että se kestää lämpöä jonkin aikaa mutta ennenpitkää vaihtoehto yksi tai kaksi on edessä.

[Jouko]

Veikkaisin että akvaario pamahtaa tulipalossa. Eli lasissa olevat jännitykset lämmön vaikutuksesta poksauttavat lasit hajalle. Toinen vaihtoehto voisi olla jos lämpö on riittävän tasaista niin se alkaa sulaa ja muuttaa muotoaan kunnes menee niin veteläksi,että vesi tulee ulos. Tosin altaassa oleva vesi jäähdyttää lasia joten voi olla,että se kestää lämpöä jonkin aikaa mutta ennenpitkää vaihtoehto yksi tai kaksi on edessä.

Kokeileppa Joppe joskus keittää vettä kiehuvaksi pahvimukissa avotulella, vaikka kynttilän päällä.

Veikkaan että niin kauan kun altaassa on vettä, lasi ei sula.

[joppe]

Kokeiltu on. Pahvilla ja tuohella nyt ainakin. Sen vuoksi lisäsin tuon jäähdytyspointin.Tosin teoria ja käytäntö ei aina mene samalla kaavalla. Lämpö haihduttaa myös vettä altaasta ja jossakin vaiheessa pinta alenee. Todennäköisesti jossakin vaiheessa altaaseen jäävä vesi ei enää riitä jäähdyttämään lasien yläosia(siis jos silikonit ei sula) Ja tuo poksahdus lienee todennäköisempää. Sitäkin on koitettu. Siis lasin lämmittämistä. Poksahti ennenkuin alkoi sulamaan. Tosin akvaarion käytäytymistä tulipalossa en ole kokeillut joten arviot tapahtumista on puhtaasti "spekulaatiota stetsonista".

[JJVi]

Olipas mielenkiintoinen keskustu tuosta nostokorkeudesta. Koska teollisuusputkistojen prujut ovat olleet hukassa jossain kaapinpohjalla jo kymmenen vuotta ja kaavakirjatkin siivottu kirjahyllystä, täytyypi ihan vain muistella...

Eli molemmat teoriat ovat periaatteessa oikein. Akvaarion vedenpinnan tasalle asti isosta putkesta on etua koska virtausvastus on pienempi. Mutta painovoimahan hoiti homman tähän ja varsinainen pumpun työ on hoitaa loput.

Ihan kuten hydraulipumppukin, akvaarion pumppu pystyy tuotamaan tietyn voiman. Jos oletetaan vaikka, että tuo voima olisi 0.2N. Eli jos putken päähän laitettaisiin tiiviisti ja kitkattomasti 20gr paino, vesipatsas pystyisi nostamaan sitä.

No jos letkun halkaisija on vaikkapa 6mm, niin tuon 20gr vesipatsaan korkeudeksi tulisi h=0.2N/(pii*6mm^2*1000N/m^3) ->8.8cm. Jos taasen letkun halkaisija olisi 12mm, niin vesipatsaan korkeus olisi h=0.2N/(pii*12mm^2*1000N/m^3) =>2.2cm. Tuon vesipatsaan korkeus on verrattavissa juuri siihen nostokorkeuteen.

Mutta asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen, koska putken halkaisija vaikuttaa veden virtausominaisuuksiin. Letkun koko pitäisi optimoida kyseisen tilanteen mukaan. Eli kun tarvitaan suurta nostokorkeutta->pienempi putki ja kun nostokorkeus on pieni suhteessa pumpun maksimi nostokorkeusteen ja tavoitellaan maksimi virtausta niin suurempi putki. Lisäksi pumpuissa on eroja, pumppu voidaan suunnitella tuottamaan suuren tuoton (kuten esimerkiksi eheimin compact), jolla on kuitenkin pieni nostokorkeus. Eli pieni moottori ja suuret lavat. Tai sitten siten, että myös nostokorkeutta löytyy (isompi moottori ja suhteessa pienemmät lavat (kuten eheimin "ne oikeat" akvaariopumput)

[JJVi]

Oletin että keskustelu nostokorkeudesta vielä jatkuisi, joten hieman olen pettynyt keskustelun loppumiseen...

[Teemu Salonen]

Toisessa akvaariossa raijat oli saanu armeliaan lopun. Allas paukahtanu palasiksi ja kalat luultavasti paistuneet sekunneissa hengiltä. Toisen akvaarioon kiekkokalaraihnalla ja partiksella ei käyny niin hyvä tuuri. Akvaario oli vielä seuraavana päivänä ehjä, mutta tyhjä vedestä. Kaikki sisällä epämäärästä mönjää. Olivat siis raukat kiehuneet sinne hengiltä:(
Tuo raija-akvaario oli lähes palopesäkkeen vieressä ja kiekko toisella puolen huonetta.

[111na]

Oletin että keskustelu nostokorkeudesta vielä jatkuisi, joten hieman olen pettynyt keskustelun loppumiseen...

Tuo oli tarpeellinen selvitys. On teho ja vääntö pumpuissakin.

[JKE]

Nostatan tätä henkiin. Pumppausteholaskelmat eivät kiinnosta, vaan sen sijaan kiinnostaisivat käytännön kokemukset Unimaxin ulkosuodattimista. Erityisesti mielenkiintoa herättää kahden isoimman mallin toimivuus. Noissa kun näkyy olevan kaksi imuletkua, kuten esim. Eheimin 2080:ssa. Vetääkö vertoja Eheimeille?