Kääpiönuoliaisista (Y. sidthimunki)

[Kaizu]

Nyt kun näitä ilmeisesti aitoja kääpiönuoliaisia on ollut kaupan, niin monellakos näitä nyt on altaissaan ja millaisella parvikoolla?

Mitenkä ovat pärjänneet muiden kalojen kanssa, ovatko esim. nousseet kyljille tai tehneet muuta ikävää?

[Mari Kurki]

Mulla on 15 yksilön parvi itselläni. Seurana on pitsitatioita, pariskunta kääpiöahvenia ja parvi hohtorasboroita. Minkäänsorttisia ikäviä taipumiksia en ainakaan tuolla kokoonpanolla ole havainnut, täytyy seurata entistä tarkemmin kunhan tuohon altaaseen murisijarihmat muuttavat.

[Mika]

Mulla on 15 yksilön parvi itselläni. Seurana on pitsitatioita, pariskunta kääpiöahvenia ja parvi hohtorasboroita. Minkäänsorttisia ikäviä taipumiksia en ainakaan tuolla kokoonpanolla ole havainnut, täytyy seurata entistä tarkemmin kunhan tuohon altaaseen murisijarihmat muuttavat.

Miksi pidät näitä luonnossa erittäin uhanalaisia kaloja muiden pitkäsiiman syöteiksi kelpaavien kanssa? Lajiakvaario onmielestäni parhain paikka hoitaa näin arvokkaita kaloja-en tarkoita tässä rahallista arvoa.
http://www.bssw-online.de/pages/schachb ... merle.html
ja käännettynä vinkkejä kudettamiseen

Balzverhalten of the Schachbrettschmerle - Botia sidthimunki of Stefan Reitel, Hamburg In the summer 1993 I bought sieve myself Botia sidthimunki. They inhabit since then 240 1-Aquarium as well as Salmlern and Panzerwelsen, which are filled with Hamburg tap water (pH 7.4, 7 °KH, 12 °GH, 560µS conductivity) and heated on 25 °C. The aquarium is strongly bepflanzt and equipped with two large roots. From the seven animals died unfortunately two after approximately two years at the same time. I could not determine the cause of death.

My Botia sidthimunki swam as juvenile animals in the swarm lively by the basin. They became calmer and to be usually with increasing age under the roots. They prefer in particular the places, where they can to be appropriate for protection on the wood and have at the same time by the root from above. Four animals prefer the left, a male animal (in the following: Male M1) the right root. My B. sidthimunki are unfortunately quite shy. They are fed with frost fodder (Artemia, Cyclops and black mosquito larvae) and trockenfutter. Botia sidthimunki photo: Gerhard Ott

In the late summer/early autumn 1995 or 1996 - for lack of recordings I do not know the date any longer - I could observe the B. sidthimunki with an interesting behavior: Two animals swam together in the free water usually parallel to each other in the circle and touched themselves mutually with the muzzle at the body, in particular behind the head. The female animal had a clear Laichansatz. The male animal was clearly slimmer. Both animals lost nearly the whole black design sample and the body colouring became brighter. This fading of the dark colors was substantially stronger with the male animal than with the female.

Occasionally the animals sank on the soil reason, goennten themselves a short ruhepause and already continued the described behavior. During these events the Botia could be disturbed sidthimunki - contrary to their other shyness - not by my presence. I rated this behavior as Balzverhalten. Unfortunately no Laichabgabe took place. In August or September 1997 I could observe this behavior again. However only once and again without Ablaichen. I turned to Gerhard Ott, which communicated to me that he experienced the described behavior of B. sidthimunki several times.
Its judgement concerns it clearly Balzverhalten, because with Dr. Juergen Schmidt even abgelaicht the Botia sidthimunki after and with such a behavior. Unfortunately the eggs were eaten by the remaining co-inhabitants 800 1-Aquariums. It is conceivable that also after the Balzverhalten observed by Ott and me a later undiscovered Ablaichen took place. On 28 July 1998 I could briefly after 50 1-Wasserwechsel (tap water kept at a moderate temperature, the water temperature in the basin lay before and after the water change with approx.. 26,5 °C) further interesting behaviors of B. sidthimunki observe: The male M1 - how described above - palely and parallel head put at head beside the smallest female (W1), who rested on a piece of root and showed an easy Laichansatz. When both animals touched themselves, they began suddenly to tremble with their bodies. This trembling repeated itself after short tracing. Finally however M1 discharged of it and began - again in normal colouring -, which tried other females (W2 and W3) to pursue and to affect these with the muzzle at the head and belly. W2, the second largest female, likewise with easy Laichansatz, extracted itself from these approximation attempts by escape. W3, the largest animal of my Botia sidthimunki with very strong Laichansatz, hunted M1 by attacks. Short time lost W1 the dark colouring later and became then from the larger two males (M2), that so far none, Stimulierungsversuche" undertaken, with that muzzle had affected as described. After it the aquarium lighting steered via a time switch clock went out briefly and I sat in the dark one. After I had switched the living room lighting on, the Botia was not to be unfortunately discovered sidthimunki no more. Ott (1992, 1995) could by imitation of "Hochwasserbedingungen" a gonad maturing among other things with the Schmerle Nemacheilus selangoricus obtain and guess/advise to begin the following factors for the achievement of a gonad maturing with Schmerlen: Dropping ones pH value, falling conductivity, slow rise of the water level as well as the simulation of rainfalls in the aquarium. I assume due to the clear Laichansaetze with my B. sidthimunki that these measures are not necessary for the Ablaichstimulation with Botia sidthimunki for the gonad maturing, possibly however.

[Kaizu]

Lajiakvaario onmielestäni parhain paikka hoitaa näin arvokkaita kaloja-en tarkoita tässä rahallista arvoa.
http://www.bssw-online.de/pages/schachb ... merle.html
ja käännettynä vinkkejä kudettamiseen

Onko tuo maksullinen artikkeli? Kun ei linkki toimi...

[Mika]

Ei ole ja ei näköjään toimi.Kai siinä on jotain koodisälää mukana.
http://www.bssw-online.de/ sieltä report ja eri vuosikertoja.Tämä oli vuonna 1998.Saksalainen barben-schmerlen-samler-welse yhdistys/kerho. Suomeksi barbit,nuoliaiset,tetrat ja monnit.

[Mari Kurki]

Miksi pidät näitä luonnossa erittäin uhanalaisia kaloja muiden pitkäsiiman syöteiksi kelpaavien kanssa?

Hmm... mielenkiintoinen katsantotapa.
Pidän noita seura-akvaariossa, koskapa eivät ole ainoita mielenkiintoisia kaloja joita on, eikä tila anna myöden pitää lajiakvaarioita. Enkä kyllä näe tästä tavastani kaloille koituvan haittaakaan.

[Mika]

Näitä tuntuu tällä hetkellä olevan Helsingissä lähes jokaisessa liikkeessä. Onko näitä pystytty viljelemään jossain päin maailmaa enemmänkin vai luonnostako nämä uhanalaiset yksilöt tulevat?

[Kaizu]

Näitä tuntuu tällä hetkellä olevan Helsingissä lähes jokaisessa liikkeessä. Onko näitä pystytty viljelemään jossain päin maailmaa enemmänkin vai luonnostako nämä uhanalaiset yksilöt tulevat?

Ainakin itse jäin käsitykseen että ovat viljeltyjä. En sitten tiedä onko jenkkimarkkinat ja euroopan markkinat jo kyllästettyjä kun tännekin on noita saatu tuotua.

[Jakulaari]

Pakko hehkua, minulla on noita sidejä nyt neljä kappaletta karanteenissa viipottamassa. Kovin ovat parvihakuisia tyyppejä, eli kaikki mitä tehdään tehdään porukalla. Vielä pitäisi jostain löytää ainakin kymmenen lisää näitä, ni olisi sitten oikeampi parvi. Tarkoituksena olisi aikaa myöden perustaa oma laji-akvaario näille toistaiseksi saavat kumminkin jakaa tuon 250 l altaan Kardinaalitetrojen, partiksen ja perhoskirjoahven-vanhuksen kanssa. Jahka nyt ensin kasvavat niin isoiksi että uskallan siirtää ne tuonne pää-altaaseen, näytytävät vielä niin pikkuisilta että saattavat tunkea itsensä ulkosuodattimen ritiliköstä läpi...

[Drooms]

Onko nykyäänkin harvinainen näky akvaariokaupassa?

[Jakulaari]

En osaa sanoa, melko hinnakkaiuta ovat ainakin (n: 12 euroa pyrstö). Ensi viikolla on tarkoitus tehdä kysely kierrosta akva kauppoihin jos jostain löytyy...

[wiidu]

7 yksilön parvi ollut nyt pari kuukautta ja hyvin on toiminut. Monnisten silmät yms. jääny rauhaan. Parveilevat usein leväbarbien kanssa (?!?) Omasta mielestäni parvi näyttää kooltaan sopivalta, mutta sen nyt näkee sitten hakeeko niitä sen 3-5 lisää joskus.

Tampereelta ainakin viherkalasta pitäisi löytyä.

[liisa14]

Juu, sama ilmiö täälläkin: parveilevat leväbarbien kanssa. Tosin leväbarbit suhtautuvat lähinnä hölmistyneinä tähän parveiluun.

Itselläni oli aluksi 5 kpl:n parvi (Helsingin Akvaariokeskuksesta) mutta sittemmin täydensin vielä 5 kpl lisää. Näyttää toimivan paremmin. Joukossa on yksi kilahtanut riitapukari, joka isoilee kardinaalitetroille. Muuten ei minkäänlaisia ongelmia.

Niin, ja hyvin eloisia ovat. Mieheni nimitti parvea aluksi "päänsärkykaloiksi". Arvatkaa miksi

[Jakulaari]

Juu, nyttemmin on meilläkin noita se 12 kpl. Siirsin kaikki isoon altaaseen kun karanteeniin alkoi muodosua nitriittipiikkiä, enkä näin kipeänä jaksanut kokoajan vettä vaihtaa... Oikein virkeiltä vaikuttavat.

Onkos muilla kokemusta noiden kotilon syönti ominaisuuksista? Meillä ainakin kovasti noita kasviksia nuohoavat, tiedä sitten mitä hyvää sieltä löytävät. Lisäksi postitorvikotilot tuntuvat vähentyneen, kun ennen niitä sai liiskata ahvenen ruuaksi 3-5 kpl päivässä niin nyt hädin tuskin yhden löytää jostain. Vai olenkohan liiskaillut ne kadoksiin?

[Fisumamma]

Kyselisin muiden kokemuksia kääpiönuoliaisista. Ymmärtääkseni näiden kudetus akvaariossa on jokseenkin mahdotonta ilman hormoneja. Minulla oli kymmenen parvessa viime keväänä kaksi _todella_ möhömahaista yksilöä, aivan valtavaa. Muut tavallisemman oloisia, sutjakampia yksilöitä. Nyt yllättäen huomasin että paksut nuoliaiset olivat kaventuneet lähes muiden kaltaisiksi ja tuli mieleen että ovatko voineet kutea, ovatko naaraita? Tai voivatko vain laskea mahdollisen mädin pois muutoin, jos nyt ylipäänsä oli kysymys edes mädistä? Pari kertaa olen päässyt vedenvaihdon jälkeen toteamaan kääpiönuoliasten hauskaa käytöstä, mitä olen pitänyt jonkinlaisena kutukäytöksenä, korjatkaa jos olen väärässä! Kaikki kymmenen ovat kiertäneet parin tunnin ajan ympäri allasta suurinpiirtein laseja nuollen, eli nurkasta nurkkaan, ja kieppuneet tiukassa muodostelmassa toistensa ympäri. Onko muilla tapahtunut vastaavaa? Kääpiönuoliaiset ovat olleet altaassani puolitoista vuotta, allas on kooltaan 375l.

[Maisu]

Kylläpä löytyi nostalgisia juttuja kun haki hakusanalla kääpiönuoliai*.

Tietääkseni ainakin yksi todistettu kutu olisi raportoitu ja siinä kalojen ikä oli huomattavan korkea noin pienelle sintille, viisi tai kuusi vuotta tai sitä luokkaa. En löytänyt juttua ja kuulinkin sen "ihan jokunen vuosi" sitten. Pidän kuitenkin muistiani tässä asiassa luotettavana sillä noihin aikoihin itselläni oli 13 kpl kääpiö- ja 6 kpl mustajuovanuoliaisia.

Hormoneista; joskushan vaikeiden kalojen kudetukseen riittää kun käytetään helpommin kutevaa lajia samassa altaassa erittämässä veteen hormoneja. Ettei sinullakin olisi jokin toinen laji kutenut ensin?

[Fisumamma]

...
Ettei sinullakin olisi jokin toinen laji kutenut ensin?

Voi olla, ainakin altaassa on pikkuparvi kiilakylkiä ... mielenkiintoista! Oliko se lukemasi juttu suomenkielinen, muistatko?

[Maisu]

Oliko se lukemasi juttu suomenkielinen, muistatko?

Tuota noin, olen 99% varma että tuosta lähinnä puhuttiin suullisesti niihin aikoihin kun HAS toi sen erään labyrinttikalakasvattajan (Eric? Saksasta??) Suomeen esitelmöimään. Minulla on sellainen hyvin vahva muistikuva että olemme olleet kokousjatkoilla Kampissa ja Jaakkolan Jouni on kertonut tuosta.

[janma]

Mitenkäs kääpiönuoliainen suhtautuu muiden kalojen poikasiin, kutuun ja sukarapuihin, eli maistuuko?

[prboy]

Kääpiönuoliaisen maine vaikesti kudetettavana perustui luonnonkaloihin. Kaikki nykyisin myytävät kalat ovat viljeltyjä. Tällaisten kalojen jälkeläiset ovat poikkeuksetta olleet huomattavasti helpommin viljeltäviä kuin luonnosta tuodut. En pitäisi olleenkaan ihmeenä, vaikka kääpiönuoliset hyvinkin innostuisivat kutemaan suomalaisissakin akvaarioissa.

[janma]

Mitenkäs kääpiönuoliainen suhtautuu muiden kalojen poikasiin, kutuun ja sukarapuihin, eli maistuuko?

Toistetaan sama kysymys ja lisätään että onko ketään pitänyt näitä imunuoliaisten kanssa, Gastromyzon & Sewellia.

[bj]

Mulle pitäis paikalliseen kauppaan tulla ens viikolla kääpiönuoliaisia 10 kpl.

Varjon uuden kirjan mukaan viljelyyn vois vaikuttaa suuret vedenvaihdot ja tukeva ruokinta. Tietääkö joku joitain lisäkonsteja? Onko kellään onnistuneita viljelyjä, jos ovat nykyään helpommin kutevia?

[uggi]

Toistetaan sama kysymys ja lisätään että onko ketään pitänyt näitä imunuoliaisten kanssa, Gastromyzon & Sewellia.

Mulla oli pisteimunuoliaisten kanssa, hyvin tulivat toimeen keskenään. Ovat kyllä Beaufortioita, mutta imunuoliaisia nyt kuitenkin.

[janma]

Hyvä tietää mutta onko Beaufortiat kuinka reviiritietoisia, eli pitävätkö puoliansa? Montako Kääpiönuoliaista samassa altaassa on imujen kanssa?

[uggi]

Mulla oli 128-litraisessa kolme beaufortiaa ja 12 kääpiönuoliaista. Beaufortiat muuttivat sittemmin uuteen kotiin viileämpään veteen, kun selvisi että mitä lajia oikeasti ovat. Ostin ne viherimunuoliaisina alunperin. Ei ne mulla ihmeemmin reviirejään puolustaneet, aika rauhallisia olivat. Pientä kähinää joskus ruokinta-aikaan. Nyt samassa kipossa kääpiönuoliaisten kaverina on 6 piikkisilmää.