Minun Neolamprologus multifaciatukset

[ninuska]

Kalat sitten tulivat eilen. 6 kotilonkuorta asukkaineen. Enimmillään olen laskenut 16 eri kokoista kalaa, taisi tulla kerralla kunnon satsi. Aika rohkeita ovat uudessa kodissaan, tosin pysyvät pohjan tuntumassa, ylemmät vesikerrokset on "turhia" . Juhlahumun keskellä kalojen tarkkailu on jäänyt vähemmälle, mutta jospa tässä äitienpäivän ratoksi äitikin ehtisi istua alas akvaarion eteen . Vekkulin näköisiä otuksia.

[Helgaliini]

Minäkin olen päättänyt pistää pienen Tanganjika altaan pystyyn ja asukkaiksi seeprakotiloahvenia. Nyt parhaillaan kuumeinen akvaarionetsintä käynnissä...ei millään malttaisi odottaa, että pääsee pikkukavereille kotia laittamaan. Kateudesta vihreänä Laittakaahan kuvia omista kotilokutijoiden asumuksistanne haaveilijalle iloksi!

[Taju]

Nostelenpa tätä aihetta:

Tässä jo puolisen vuotta sitten eka kerran innostuin seeprakotiloahvenista, mutta päätin vähän himmata innostusta. Koska kuitenkin näen näistä kaloista unia edelleen, ajattelin kesemmällä perustaa 43l pyttyyn (josta jo vannoin hankkiutuvani lopullisesti eroon... ) seeprakotiloahvenaltaan.

Mistä te ihmiset hankitte noita kaloja, ja mitä olette maksaneet niistä/pyrstö? Kaikkea muuta tarvittavaa näyttäisi saavan Turussa Uudesta Akvaariosta, mutta itse kalaksia en tahdo bongata mistään.

[Mustavaris]

Uusi akvaario tilaa Tanganjika-ahvenia pyydettäessä. Multien hinta on muistaakseni siinä kympin tietämillä - kysynyt olen joskus, kun Tanganjika-innostus heräsi. Kohta on kaloja tännekin tulossa . Helsingissä NL-Aqua myy tanganjikalaisia, ja multien hinta näyttäisi olevan 6,50/kpl. Lähettävät kaloja minne tahansa Suomeen. Myös harrastajilta tällä palstalla kannattaa kysyä, koska multit lisääntyvät helposti ja niitä on varmasti saatavana aina joskus. Muistaakseni joku niitä myikin vähän aikaa sitten, joten kannattaa varmaan etsiä myydään-palstaltakin.

[Taju]

Kiitoksia tiedosta! Sitten olisi vielä kiva tietää, kuinka monta nuita uskaltaisi tuohon rapiat 40l pyttyyn asuttaa?

[Zissou]

Pakko heittää tähän laina tuolta cichlid-forum.comin artikkelista:

Yksilön on nähty purevan pientä krokodiilia pyrstöstä, kun tämä tuli liian lähelle tämän kalan kotia.

Aika veijareita!


Muoks: kopiraitin takia alkuperäinen pois ja vain vapaa käännös.

[Taju]

Hui!

Ja kyseessähän oli maailman pienin tunnettu kirjoahven..? Kuinkas tuon kotia siivotaan niin ettei joka nakissa ole affena kiinni?

[ninuska]

Kun pistät kätesi altaaseen, kaikki kalat häviävät näkyvistä. Saat siivota tyhjää allasta . Jokainen fisu menee omaan kotiloonsa kunnes tilanne rauhoittuu.

[Taju]

En tiedä pitäisikö suhtautua kohteliaisuutena vai loukkauksena siihen, että meikäläiset ovat noiden kalojen mielestä pelottavampia kuin krokotiili...

[Zissou]

Tuossa on minun altaasta kuva

Saakos kysyä, kun askarruttaa:
Jos tuo on lajiakvaario ja nämä eivät ole levänsyöjiä(?), eikä pohjakaloja tms. ole, eikä oikein kasvejakaan imuttamassa ravinteita, niin miten levänhallinta? Tuo näyttää kuitenkin aika siistiltä.

[Taju]

Sama askarrutta minuakin... Ja kuis hiekanmöyhintä? Hoitavatko kalat itse homman niin hyvin, ettei kierteisiä tarvita? Vai selviävätkö kierteiset noissa vesiarvoissa edes? Ne söisivät kyllä leviäkin...

[ninuska]

Minulla on pari pientä anubiasta altaassa, mutta piilevää pukkaa laseihin. Kierteiset pärjää ihan hyvin, isompi tanganjika on ollut melkein vuoden pystyssä, eikä ole ollut ongelmia. Aina silloin tällöin joku kierteinen vaeltelee laseissa . Nyt on tuossa kotiloahvenaltaassakin kierteiset, kun niitä oli siinä ennestään (oli malawien vauvala aikaisemmin).

[Taju]

Great! Nimittäin yksi syy siihen, että olin jo aikeissa heittää vesilintua tuolla pienellä altaalla oli se, että se on koko ajan leväinvaasiossa. Siellä kun on paha pitää kotiloja tai rapuja, koska käpiöpallot kiskovat ne kitusiinsa, ja tuon kokoisessa pytyssä levää syövät kalat ovat aika rajalla. Eli se on win-win situation, kun kääppärit pääsevät isompaan, helpompihoitoseen altaaseen ja saavat kavereita, ja kotiloahvenet saavat kavereiksi kierteisiä hiekkaa möyhimaan ja leviä mussuttamaan.

[brumm]

Olen myös ajatellut hankkia noita kotiloahvenia mutta en yhtään ymmärrä sähköjohtavuutta enkä suolojen osaa niitten akvaariossa? kertoisiko joku minkä takia ne pitää tietää (hoitaa kuntoon) eli minkälainen osa niillä on kalojen hyvinvoinnin kannalta..
tuli vähän sekava...

[arasila]

Olen myös ajatellut hankkia noita kotiloahvenia mutta en yhtään ymmärrä sähköjohtavuutta enkä suolojen osaa niitten akvaariossa? kertoisiko joku minkä takia ne pitää tietää (hoitaa kuntoon) eli minkälainen osa niillä on kalojen hyvinvoinnin kannalta..

Vesi Tanganjika-järvessä poikkeaa melko paljon suomalaisesta vesijohtovedestä. Tarkempaa tietoa vedestä löytyy esimerkiksi Jukka Järven sivulta, mutta tärkeimmät erot ilmenevät pH-arvossa ja sähkönjohtavuudessa. Sähkönjohtavuus mittaa veteen liuenneiden suolojen määrää, korkea johtavuus on osoitus runsaasta suolamäärästä. Tanganjika-järvessä sähkönjohtavuus (noin 650 uS[/cm]) on huomattavasti esimerkiksi Helsingin vesijohtovettä (165 uS) korkeampi. Tanganjika-järven vesi on kuitenkin makeaa vettä, sähkönjohtavuus Itämeren vähäsuolaisemmissa osissa on noin 2000 uS ja valtamerissä 10000-12000 uS.

Sähkönjohtavuus on kaloille tärkeää, koska se vaikuttaa veden osmoottiseen paineeseen.

Hanasta tulevan vesijohtoveden pH-arvo on hanasta tulessa melko korkea (8,57 Helsingissä vesilaitoksen mukaan). Se kuitenkin laskeen nopeasti altaassa, koska veteen liukenee ilmasta hiilidioksidia, jota hanavedessä ei juuri ole.

Vesijohtoveden muuttamiseksi lähemmäs kalojen luonnollista ympäristöä käytetään erilaisia "Tanganjika-suoloja", joita on saatavilla sekä kaupallisina tuotteina (mm. AquaDur) että itse sekoitettuna. Jos käytössä on pieni akvaario, ja kalastossa ei ole kaikkein herkimpiä lajeja, ei käytettävillä suoloilla ole kovin paljon väliä. Edistyneemmät harrastajat käyttävät yleensä itse sekoitettua suoloja, koska kaupalliset suolat ovat kalliita (varsikin, jos altaita on paljon tai ne ovat isoja) ja niillä ei pääse kovin lähelle "oikeaa" Tanganjika-järven vettä. Ohje suolojen sekoittamiseen löytyy linkitetyltä Jukka Järven sivulta.

Sähkönjohtavuusmittari helpottaa suolojen annostelua, ja monissa mittareissa on mukana elektroninen pH-mittari, jolla arvon saa mitattua nopeasti ja tarkasti. Varsinkin yhdistelmämittarit ovat kuitenkin melko kalliita ja suolojen annostelun voi tehdä ilmankin, esimerkiksi mittaamalla vesiarvoja tippatestillä. Tärkeimmät mitattavat arvot ovat pH ja kokonaiskovuus (GH). Kun pH on noin 8 ja kokonaiskovuus noin 10, ovat todennäköisesti muutkin arvot melko lailla kohdallaan. Tämän voi tarkastaa viemällä vesinäytteen akvaarioliikkeeseen tutkittavaksi.

Kaupallisia suoloja saa useimmista malaweja tai tanganjikalaisia kaloja myyvistä liikkeistä. Itse sekoitettuja suoloja voi hankkia Ciklidistien kautta yhteistilauksena tai valmiina NL-Aquasta. Käytönnön syistä suolaseoksia on yleensä kaksi, joista toinen nostaa karbonaattikovuutta (ja pH-arvoa), toinen kokonaiskovuutta ja sähkönjohtavuutta.