Kyselen apuja ystävän puolesta (viisastun samalla itsekin).
Heillä oli 80 litrainen akva, jonka vaihtoivat muutama päivä sitten 150 litraiseen. Vanhasta altaasta ottivat kaiken pintahiekan, kannot ja kivet sekä kasvit. Uuden altaan suodatin oli viikon pyörimässä pikkualtaassa ja uuteen altaaseen laitettiin myös vanhan altaan suodatin.
Kävin tänään mittaamassa vesiarvoja, kun ystävä soitti kalojen käyttäytyvän oudosti. Nitriitti oli reilusti yli 1 mg/l (en ehtinyt enää laimennetulla liuoksella testaamaan). Nitraatti näytti olevan yli 40 mg/l
Altaasta vaihdettiin välittömästi puolet vedestä ja edelleen nitriittitesti kuulemma näyttää yli 1 mg/ml. Saan myöhemmin tarkemman arvon.
Miten usein tuosta altaasta nyt voi vettä vaihtaa ja miten paljon ja miten muuten tulisi toimia? Muuta allasta ei oikein ole, mihin kalat nyt siirtäisi...
---------------------
Ja mistä tuo nitriitin äkillinen nousu voi johtua? Itse vaihdoin n. 70 l altaasta tavarat ja kalat 140 litraiseen viikko sitten enkä ole nitriittipiikkiä omassa purkissa havainnut. Kaverilla ei ole kalamäärä lisääntynyt vaihdon yhteydessä...
Kalallisessa akvassa nitriitit reilusti koholla
Valvoja: Moderaattorit
Kalallisessa akvassa nitriitit reilusti koholla
Altaat 317 l (tetraario) ja 140 l (platyallas), työn alla 166 l ja 120 l
Onko hanavesi mitattu? Onko kaloja kateissa? Nitriitin lisäksi on hyvin outoa että nitraattia on noin paljon. Nitriittiä voisi selittää vanhojen aineksien pesulla ja jos pintahiekka ei ole ripoteltu takaisin pinnalle.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... t=#6616441
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... t=#6614509
Vettä voi vaihtaa ihan kuinka paljon ja usein vain, edellyttäen että hanavesi on kaloille sopivaa. Sellaista se ei usein aivan välittömästi ole vesijohdon paineen aiheuttaman kaasupitoisuuden eikä mahdollisesti liiallisten klooriyhdisteiden takia.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... t=#6616441
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... t=#6614509
Vettä voi vaihtaa ihan kuinka paljon ja usein vain, edellyttäen että hanavesi on kaloille sopivaa. Sellaista se ei usein aivan välittömästi ole vesijohdon paineen aiheuttaman kaasupitoisuuden eikä mahdollisesti liiallisten klooriyhdisteiden takia.
Meidän hanavesi näyttää vesitestien mukaan normaalilta ja uskon, että tuossa viiden kilometrin päässä on aivan sama vesi (sama kunta, sama vesiverkko tms).
En osaa sanoa hiekan ripottelusta. Omassa altaassani vanha pintahiekka on ripoteltu pinnalle enkä nitriittiä ole havainnut. Käsittääkseni vanhoja materiaaleja ei ole pesty, aivan varmaksi en voi kyllä vannoa. Pitää tarkistaa vielä tämä.
Veden kaasupitoisuudesta en osaa sanoa, klooria täällä ei lisätä veteen.
en tiedä onko kaloja kateissa, kyselen lisää vielä altaan tilanteesta. Sen huomasin ainakin käydessäni, että mollit uivat koko ajan altaan pystyseinää vasten ylös ja alas paniikinomaisesti.
En osaa sanoa hiekan ripottelusta. Omassa altaassani vanha pintahiekka on ripoteltu pinnalle enkä nitriittiä ole havainnut. Käsittääkseni vanhoja materiaaleja ei ole pesty, aivan varmaksi en voi kyllä vannoa. Pitää tarkistaa vielä tämä.
Veden kaasupitoisuudesta en osaa sanoa, klooria täällä ei lisätä veteen.
en tiedä onko kaloja kateissa, kyselen lisää vielä altaan tilanteesta. Sen huomasin ainakin käydessäni, että mollit uivat koko ajan altaan pystyseinää vasten ylös ja alas paniikinomaisesti.
Altaat 317 l (tetraario) ja 140 l (platyallas), työn alla 166 l ja 120 l
Kannattaa soittaa vesilaitokselle ja kysyä, lisäävätkö kloramiinia veteen. Ei meilläkään klooria lisätä vaan kloramiinia lisätään.
Sekin oli niin hassu juttu, kun ukon laitoin vesilaitokselle soittamaan. Eka vastaaja sanoi, ettei tiedä mistän mitään, soita myöhemmin. Toisella kerralla vastasi eri tyyppi, joka sanoi jotenkin "en mää tiiä..eiku ei sitä lisätä". Ukko olisi tyytynyt tähän, vaan sanoin että soita vielä koska se pitää tietää takuu varmasti! Sehän soitti ja käski yhdistää suoraan johtajalle, joka sanoi "kyllä meillä lisätään, kuka ihme on väittänyt ettei muka lisätä! Nyt saa kyllä joku potkut!"
Kloramiinin poistamiseen käytetään vedenparannusainetta. Oikeastaan aika harvojen ei tarvitse tuota ainetta käyttää, joten kannattaa kysellä tuosta kloramiinista sillä aika suurella todennäköisyydellä teidänkin vedessä sitä on.
Nitriittiin ja nitraattiin en osaa kommentoida.
Melkein ainoa vaihtoehto nitriitille olis se, että altaasta on materiaaleja pesty jolloin bakteerikanta järkkynyt liikaa ja jolloin nitriittiä tullut.
Nitraatista mulle tulee ekana mieleen se, että altaassa olis liian pieni suodatin verrattuna kalojen lukumäärään, ja siksi nitraatti olisi kohonnut noin paljon.
Kuulostaa kuitenkin oudolta, jos uudessa isommassa akvassa pörrää nyt 2 suodatinta ja jos hiekkoja + kiviä ym. ei ole pesty..
Kyseles mitä tekivät tarkalleen niin ehkä arvoitus selviää.
Sekin oli niin hassu juttu, kun ukon laitoin vesilaitokselle soittamaan. Eka vastaaja sanoi, ettei tiedä mistän mitään, soita myöhemmin. Toisella kerralla vastasi eri tyyppi, joka sanoi jotenkin "en mää tiiä..eiku ei sitä lisätä". Ukko olisi tyytynyt tähän, vaan sanoin että soita vielä koska se pitää tietää takuu varmasti! Sehän soitti ja käski yhdistää suoraan johtajalle, joka sanoi "kyllä meillä lisätään, kuka ihme on väittänyt ettei muka lisätä! Nyt saa kyllä joku potkut!"
Kloramiinin poistamiseen käytetään vedenparannusainetta. Oikeastaan aika harvojen ei tarvitse tuota ainetta käyttää, joten kannattaa kysellä tuosta kloramiinista sillä aika suurella todennäköisyydellä teidänkin vedessä sitä on.
Nitriittiin ja nitraattiin en osaa kommentoida.
Melkein ainoa vaihtoehto nitriitille olis se, että altaasta on materiaaleja pesty jolloin bakteerikanta järkkynyt liikaa ja jolloin nitriittiä tullut.
Nitraatista mulle tulee ekana mieleen se, että altaassa olis liian pieni suodatin verrattuna kalojen lukumäärään, ja siksi nitraatti olisi kohonnut noin paljon.
Kuulostaa kuitenkin oudolta, jos uudessa isommassa akvassa pörrää nyt 2 suodatinta ja jos hiekkoja + kiviä ym. ei ole pesty..
Kyseles mitä tekivät tarkalleen niin ehkä arvoitus selviää.
2 frettiä. <3
Okahiiri. <3
Koira. <3
Akvaario 60l + 400l <3
Okahiiri. <3
Koira. <3
Akvaario 60l + 400l <3
-
Mari Kurki
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Liian runsas ruokinta selittää liiallisen nitriitin. Uuteen akvaarioon siirretyt kalat eivät välttämättä syö alkuun paljoa eikä niitä muutenkaan kannata ruokkia kuin korkeintaa aivan minimaalisesti hetkeen. Isompi allas, niin ruokapurkista humpsahtaa helposti enemmän ruokaa kuin siihen pieneen vaikka kalamäärä olisikin pysynyt samana.
Nyt kannattaa vaihdella paljon vettä, suosittelen n. 70 - 80 % vaihtoja pari kertaa päivässä, jotta nitriitti saadaan kuriin. Nitriitin lisäksi altaassa lienee myös ammoniakkia, joten ruokinta seis ja vedenvaihtoja. Ja ehdottomasti vedenparannusainetta altaaseen joka vedenvaihdon yhteydessä, kun joudutaan tekemään näin isoja vaihtoja.
Nyt kannattaa vaihdella paljon vettä, suosittelen n. 70 - 80 % vaihtoja pari kertaa päivässä, jotta nitriitti saadaan kuriin. Nitriitin lisäksi altaassa lienee myös ammoniakkia, joten ruokinta seis ja vedenvaihtoja. Ja ehdottomasti vedenparannusainetta altaaseen joka vedenvaihdon yhteydessä, kun joudutaan tekemään näin isoja vaihtoja.
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
Kiitos neuvoista! Tulostelin teidän ohjeenne paperille ja kiikutan ne heti aamusta tuohon ystävälle.
Kaloja ei kuulemma ole kateissa ja mollien outo uiminen rauhoittui tämän illan vedenvaihdon myötä.
Altaassa oli pieniä mollin poikasia (ainakin oletan näkemieni pienten olevan mollien jälkeläisiä), kärsiikö ne ruuattomuudesta ja miten pitkään ruokkimattomuutta pitäisi jatkaa?
Itselläkin oli pieni akvaongelma tänään, mutta se oli onneksi huomattavan yksinkertaista ratkaista... 12 viikkoinen koiranpentu pääsi jostain raosta tutustumaan Eheimin pönttöön ja etenkin sen letkuun. Onneksi oli pitkät letkut, ei haitannut vaikka välistä napsasi pienen rei'itetyn palan pois. Nyt on pöntön edessä sellaiset barrikadit, että pentu tarvitsee koko kylän koirat avukseen että tuonne vielä pääsee.
Kaloja ei kuulemma ole kateissa ja mollien outo uiminen rauhoittui tämän illan vedenvaihdon myötä.
Altaassa oli pieniä mollin poikasia (ainakin oletan näkemieni pienten olevan mollien jälkeläisiä), kärsiikö ne ruuattomuudesta ja miten pitkään ruokkimattomuutta pitäisi jatkaa?
Itselläkin oli pieni akvaongelma tänään, mutta se oli onneksi huomattavan yksinkertaista ratkaista... 12 viikkoinen koiranpentu pääsi jostain raosta tutustumaan Eheimin pönttöön ja etenkin sen letkuun. Onneksi oli pitkät letkut, ei haitannut vaikka välistä napsasi pienen rei'itetyn palan pois. Nyt on pöntön edessä sellaiset barrikadit, että pentu tarvitsee koko kylän koirat avukseen että tuonne vielä pääsee.
Altaat 317 l (tetraario) ja 140 l (platyallas), työn alla 166 l ja 120 l
Kloramiinin vaikutuksista on täällä keskusteltu aiemmin kiihkeästikin ja myös siitä mikä siihen auttaa. Muut klooriyhdisteet ovat asia erikseen, tai ainakin hieman erilainen.
Suodattimen vaikutuksesta nitraattiin kannattaisi myös lukea lisää. Typenkierto toimii samoin ( ammonium -> nitriitti -> nitraatti) oli suodatin pieni tai iso tai onko sitä ensinkään erillisenä laitteena. (Jokaisen kypsän akvaarion) biologinen suodatus hoitaa tämän homman. Ammoniumia muodostuu ruuan valkuaisaineista. Ruokinnan rajoittaminen vähentää ammoniumkuormaa ja siten myös nitriitin ja nitraatin muodostumista.
Muutamassa päivässä on aika kummallista että nitraatti nousisi 40 mg/l, varsinkin kun vettä on enemmän kuin ennen. Ruokaa pitäisi laittaa järjettömiä määriä, ruokalusikalla suunnilleen. Mutta jos he eivät ole uusineet vettä vaihdossa...
Hanaveden mittaamisella hain takaa myös sitä, toimiiko nitriittitesti.
Suodattimen vaikutuksesta nitraattiin kannattaisi myös lukea lisää. Typenkierto toimii samoin ( ammonium -> nitriitti -> nitraatti) oli suodatin pieni tai iso tai onko sitä ensinkään erillisenä laitteena. (Jokaisen kypsän akvaarion) biologinen suodatus hoitaa tämän homman. Ammoniumia muodostuu ruuan valkuaisaineista. Ruokinnan rajoittaminen vähentää ammoniumkuormaa ja siten myös nitriitin ja nitraatin muodostumista.
Muutamassa päivässä on aika kummallista että nitraatti nousisi 40 mg/l, varsinkin kun vettä on enemmän kuin ennen. Ruokaa pitäisi laittaa järjettömiä määriä, ruokalusikalla suunnilleen. Mutta jos he eivät ole uusineet vettä vaihdossa...
Hanaveden mittaamisella hain takaa myös sitä, toimiiko nitriittitesti.
En osaa nitraattitestistä sanoa tarkemmin, mikä testi on kyseessä. Saattaa olla, että ystävälläkin on tuo Seran yläkanttiin näyttävä testi.
Nitriittitestin uskon toimivan, ainakin se itselläni on näyttänyt aivan luotettavia lukemia kun muutama viikko sitten kypsyttelin omaa akvaa (ja kummastelin sitäkin täällä
)
Tuolla ystävän luona on kyllä 5-v pojan koltiainen, joka saattaisi käydä lutraamassa ruokaa tankkiin... erittäin kiinnostunut kaloista ja erittäin ehtiväinen tapaus
Nitriittitestin uskon toimivan, ainakin se itselläni on näyttänyt aivan luotettavia lukemia kun muutama viikko sitten kypsyttelin omaa akvaa (ja kummastelin sitäkin täällä
)Tuolla ystävän luona on kyllä 5-v pojan koltiainen, joka saattaisi käydä lutraamassa ruokaa tankkiin... erittäin kiinnostunut kaloista ja erittäin ehtiväinen tapaus
Altaat 317 l (tetraario) ja 140 l (platyallas), työn alla 166 l ja 120 l
Tuolla on nyt vaihdeltu vesiä aamulla ja heräsi kysymys, että miten kauan tuota nitriittiä pitäisi nyt tarkkailla tiiviimmin? Miten kauan sitä voi vielä muodostua ja missä vaiheessa kaloja uskaltaa aloittaa ruokkimaan normaalisti (ei siis tuplasti vaan normaalisti)
Ja ystävä pyysi välittämään kiitokset neuvoista ja kuulemma ruokapurkit on nyt nostettu sen verran ylös, että pikkumies ei pääse niihin käsiksi
Ja ystävä pyysi välittämään kiitokset neuvoista ja kuulemma ruokapurkit on nyt nostettu sen verran ylös, että pikkumies ei pääse niihin käsiksi
Altaat 317 l (tetraario) ja 140 l (platyallas), työn alla 166 l ja 120 l
Akvaarion typenkierron stabiloituminen kestää usein käytännössä kolmisen viikkoa, kun kyseessä ei ole kalaton tehokypsytys. Tässä tapauksessa voi kyse olla vain viikosta. Mutta mitä tarkoittaa normaali ruokinta ja mitä stabiili, onkin jo hyvin epämääräistä. Akvaarion suljettu systeemi pyrkii aina kohti tasapainoa - periaatteessa jokaisen normaalin ruokinnan jälkeenkin tapahtuu aina (vähäistä) elämän uudelleenjärjestymistä uudessa ravinnetilanteessa.
Käytännössä siellä nyt voisi pitää vuorokauden paaston ja aloittaa sitten 'normaali' ruokinta, ehkä totuttua hieman vähäisempi kuitenkin aluksi. Mutta nitriitti voi nousta, koska ei ole standardeja tai asteikkoja 'normaaliin' eikä akvaarion biologiseen suodatukseen. =) Jos nitraattia muodostuu hyvin, on varmaan kuitenkin tämä hässäkkä käytännössä jo ohi. Typenkierto paranee niin äkkiä tuollaisessa tilanteessa.
Pientä punerrusta nitriittitestissä voi hyvin sietää ja vain odottaa ruokkimatta, sillä silloin tilanne korjaantuu nopeammin. Valitettavasti ei ole kuitenkaan takeita, etteikö kalojen jo tapahtunut altistuminen nitriitille voisi vielä kantaa verojaan. Ovatkohan ne muutenkaan täysin hyvässä lajityypillisessä vedessä? Tekijöillä on yhteisvaikutuksia myös, muuttostressi, veden happitilanteen huonontuminen ja nitriitti (liika ruokinta), 'vedenvaihtostressi' ja vesijohtoveden aineet..
Yleisesti noin kolmen kuukauden kuluttua uuden akvaarion perustamisesta voi jo alkaa olettaa sen olevan täysin kypsä termin laajemmassa merkityksessä. Mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä että se kestäisi silloin edelleenkään ruokalusikalla ruokintaa - sellaisen 'kesto' vaihtelee akvaarion happitilanteen ja biologisen suodatuksen toimivuuden mukaan.
Käytännössä siellä nyt voisi pitää vuorokauden paaston ja aloittaa sitten 'normaali' ruokinta, ehkä totuttua hieman vähäisempi kuitenkin aluksi. Mutta nitriitti voi nousta, koska ei ole standardeja tai asteikkoja 'normaaliin' eikä akvaarion biologiseen suodatukseen. =) Jos nitraattia muodostuu hyvin, on varmaan kuitenkin tämä hässäkkä käytännössä jo ohi. Typenkierto paranee niin äkkiä tuollaisessa tilanteessa.
Pientä punerrusta nitriittitestissä voi hyvin sietää ja vain odottaa ruokkimatta, sillä silloin tilanne korjaantuu nopeammin. Valitettavasti ei ole kuitenkaan takeita, etteikö kalojen jo tapahtunut altistuminen nitriitille voisi vielä kantaa verojaan. Ovatkohan ne muutenkaan täysin hyvässä lajityypillisessä vedessä? Tekijöillä on yhteisvaikutuksia myös, muuttostressi, veden happitilanteen huonontuminen ja nitriitti (liika ruokinta), 'vedenvaihtostressi' ja vesijohtoveden aineet..
Yleisesti noin kolmen kuukauden kuluttua uuden akvaarion perustamisesta voi jo alkaa olettaa sen olevan täysin kypsä termin laajemmassa merkityksessä. Mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä että se kestäisi silloin edelleenkään ruokalusikalla ruokintaa - sellaisen 'kesto' vaihtelee akvaarion happitilanteen ja biologisen suodatuksen toimivuuden mukaan.
Sen verran tiedän, että lämpötila, kH, gH ja pH ovat molleille passelit ja näitä arvoja tuolla on seurattukin. Samoin nitraattia ovat aiemmin seurailleet silloin tällöin ja nämä testit tuolta ystävältä löytyykin (on varmaan kuulostanut gestapon kuulusteluilta, kun olen soitellut ystävälle ja esittänyt täältä tulleita lisäkysymyksiä 
)
Kun nyt olen ollut siinä käsityksessä että sekä itsellä että ystävällä nämä isompiin altaisiin vaihdot on tapahtunut melko samaa kaavaa noudattaen... syy tosiaan saattaisi tuohon nitriitin nousuun olla innokas pikku-ruokkija. Itse hieman nolona tunnustan, etten ole ihan joka päivä muistanut kaloja säännöllisesti ruokkia ja kaloilla on ollut pari paastopäivää viikon aikana ja jonain päivinä ovat saaneet ruokaa vain kerran. Ehkä tässä on osasyy siihen, että tuossa omassa altaassa nitriitit eivät ole nousseet vaikka melkoinen koon kasvu tapahtuikin?
)Kun nyt olen ollut siinä käsityksessä että sekä itsellä että ystävällä nämä isompiin altaisiin vaihdot on tapahtunut melko samaa kaavaa noudattaen... syy tosiaan saattaisi tuohon nitriitin nousuun olla innokas pikku-ruokkija. Itse hieman nolona tunnustan, etten ole ihan joka päivä muistanut kaloja säännöllisesti ruokkia ja kaloilla on ollut pari paastopäivää viikon aikana ja jonain päivinä ovat saaneet ruokaa vain kerran. Ehkä tässä on osasyy siihen, että tuossa omassa altaassa nitriitit eivät ole nousseet vaikka melkoinen koon kasvu tapahtuikin?
Altaat 317 l (tetraario) ja 140 l (platyallas), työn alla 166 l ja 120 l
Kyllä jos kuvitellaan tilanteet identtisiksi.Kmenna kirjoitti:Kun nyt olen ollut siinä käsityksessä että sekä itsellä että ystävällä nämä isompiin altaisiin vaihdot on tapahtunut melko samaa kaavaa noudattaen... syy tosiaan saattaisi tuohon nitriitin nousuun olla innokas pikku-ruokkija. Itse hieman nolona tunnustan, etten ole ihan joka päivä muistanut kaloja säännöllisesti ruokkia ja kaloilla on ollut pari paastopäivää viikon aikana ja jonain päivinä ovat saaneet ruokaa vain kerran. Ehkä tässä on osasyy siihen, että tuossa omassa altaassa nitriitit eivät ole nousseet vaikka melkoinen koon kasvu tapahtuikin?
Suurempi vesimäärä vaikuttaa kuitenkin laimentavasti mm. nitriitin kerääntymiseen. Suurempi ruokinta päinvastoin. Sillä syökö kala annetun ruuan vai ei, ei ole suurta merkitystä, mutta toki osa typpiravinteesta sitoutuu kalan kasvuun.
Tuollaisessa mylläyksessä joka on verrattavissa muuttoon tai pohjamateriaalin vaihtoon, on aina typenkierron tasapaino herkillä. Jos joudutaan suuriin toistuviin vedenvaihtoihin, voi merkittäväksi typpibakteerien kasvua heikentäväksi tekijäksi tulla myös kloramiinista jatkuvasti vapautuva vähäinen kloori.
Eihän toki aivan identtisiä nuo tapahtumat ole, altaiden koot ja kalastot jne vaihtelee jo jonkin verran.
Kysyn tässä nyt samassa, että miten usein on kaloja suotavaa vaihtaa altaasta toiseen? Meillä tuo vaihto isompaan tapahtui hyvin ripeästi ja ilman kypsytystä siksi, että vanha allas alkoi tihuttamaan yhdestä kulmasta vettä ulos.
En kuitenkaan alunperin suunnitellut tuosta 140 litraisesta platyallasta ja näinä päivinä pitäisi pistää kypsymään 250 litrainen. Onko liian tiivis muuttotahti kaloille, jos muutaman viikon päästä siirtyvät taas isompaan altaaseen?
Kysyn tässä nyt samassa, että miten usein on kaloja suotavaa vaihtaa altaasta toiseen? Meillä tuo vaihto isompaan tapahtui hyvin ripeästi ja ilman kypsytystä siksi, että vanha allas alkoi tihuttamaan yhdestä kulmasta vettä ulos.
En kuitenkaan alunperin suunnitellut tuosta 140 litraisesta platyallasta ja näinä päivinä pitäisi pistää kypsymään 250 litrainen. Onko liian tiivis muuttotahti kaloille, jos muutaman viikon päästä siirtyvät taas isompaan altaaseen?
Altaat 317 l (tetraario) ja 140 l (platyallas), työn alla 166 l ja 120 l
Kloramiinin 'merkittävyydellä' tarkoitin sitä, että vaa'an kielellä kaikki paino tulee näkyväksi.111na kirjoitti:Tuollaisessa mylläyksessä joka on verrattavissa muuttoon tai pohjamateriaalin vaihtoon, on aina typenkierron tasapaino herkillä. Jos joudutaan suuriin toistuviin vedenvaihtoihin, voi merkittäväksi typpibakteerien kasvua heikentäväksi tekijäksi tulla myös kloramiinista jatkuvasti vapautuva vähäinen kloori.
Kalat, lajit ja yksilöt, vaihtelevat paljon siinä, miten ne suhtautuvat haavimisiin ja uusiin altaisiin. Toiset ovat todella kesyjä ja kestäviä, toiset herkkiä nokkaansa ottavia. Kaikille kuitenkin mieluusti terveellistä vettä ja akvaario jossa on typenkierto riittävän kunnossa. Asioitten jotka kerralla muuttuvat, lukumäärä on pyrittävä pitämään pienenä tai muutokset mahdollisimman pieninä.Kmenna kirjoitti:Kysyn tässä nyt samassa, että miten usein on kaloja suotavaa vaihtaa altaasta toiseen? Meillä tuo vaihto isompaan tapahtui hyvin ripeästi ja ilman kypsytystä siksi, että vanha allas alkoi tihuttamaan yhdestä kulmasta vettä ulos.
En kuitenkaan alunperin suunnitellut tuosta 140 litraisesta platyallasta ja näinä päivinä pitäisi pistää kypsymään 250 litrainen. Onko liian tiivis muuttotahti kaloille, jos muutaman viikon päästä siirtyvät taas isompaan altaaseen?
Tuosta ongelma altaasta on tänään vaihdettu vedet kahdesti. Aamulla ja iltamyöhällä toiseen kertaan ja molemmilla kerroilla on kuulemma lisätty vedenparannusainetta. Tätä ei ilmeisesti aiemmin oltu tehty.
Toisen vedenvaihdon jälkeen nitriittitesti helahti edelleen reippaan vaaleanpunaiseksi, mutta nyt illalla väri oli jo selvästi vaaleampi.
Yksi molleista löytyi kuulemma illalla puolikkaana, siitä ei ole tietoa onko kala kuollut vesiarvojen vuoksi vai onko altaan jompikumpi rapu ollut asialla.
Nyt ilmeisesti vettä vaihdellaan niin kauan, että nitriitti on nollissa ja sen jälkeenkin on varmasti tovi hyvä tiiviisti vielä seurata nitrittiarvoja?
Toisen vedenvaihdon jälkeen nitriittitesti helahti edelleen reippaan vaaleanpunaiseksi, mutta nyt illalla väri oli jo selvästi vaaleampi.
Yksi molleista löytyi kuulemma illalla puolikkaana, siitä ei ole tietoa onko kala kuollut vesiarvojen vuoksi vai onko altaan jompikumpi rapu ollut asialla.
Nyt ilmeisesti vettä vaihdellaan niin kauan, että nitriitti on nollissa ja sen jälkeenkin on varmasti tovi hyvä tiiviisti vielä seurata nitrittiarvoja?
Altaat 317 l (tetraario) ja 140 l (platyallas), työn alla 166 l ja 120 l
Kmenna kirjoitti:Nyt ilmeisesti vettä vaihdellaan niin kauan, että nitriitti on nollissa ja sen jälkeenkin on varmasti tovi hyvä tiiviisti vielä seurata nitrittiarvoja?
Toisin sanoen, turhaan ei vettä kannata vaihtaa. Nitriitti on yksi kypsymisen edellytyksistä. Jotakin pitoisuuteen 0,2-0,3mg/l asti nitriittiä ehkä vielä kyllä vain katselisin vuorokauden. Mutta ei sellainenkaan ole aina terveellistä jos se jatkuu pitempään. Eri kalat ovat (jälleen) sillekin eri lailla herkkiä.111na kirjoitti:Käytännössä siellä nyt voisi pitää vuorokauden paaston ja aloittaa sitten 'normaali' ruokinta, ehkä totuttua hieman vähäisempi kuitenkin aluksi. Mutta nitriitti voi nousta, koska ei ole standardeja tai asteikkoja 'normaaliin' eikä akvaarion biologiseen suodatukseen. =) Jos nitraattia muodostuu hyvin, on varmaan kuitenkin tämä hässäkkä käytännössä jo ohi. Typenkierto paranee niin äkkiä tuollaisessa tilanteessa.
Pientä punerrusta nitriittitestissä voi hyvin sietää ja vain odottaa ruokkimatta, sillä silloin tilanne korjaantuu nopeammin.
Saliniteetin kasvu vähentää nitriitin toksisuutta. Siksi voi olla joskus paikallaan laittaa sopivasti ruokasuolaa veteen estääkseen nitriittimyrkytyksen oireet.
------------------------------
Nitraattia kerääntyy normaalisti veteen ja nitriittiä ei esiinny mitattavaa pitoisuutta. Nitraattia ei välttämättä aina kuitenkaan keräänny: kasvit saattavat käyttää kaiken typen ja myös vedenvaihdot suhteessa typpikuormaan (joka on ruokinnasta peräisin) voivat olla niin suuria. Typpi kuuluu kasvien pääravinteisiin ja typpiyhdisteitä ovat ammonium, nitriitti ja nitraatti.
Kalat eivät juuri nitraatista piittaa, ei sen olemassaolosta suurissakaan pitoisuuksissa eikä sen puuttumisesta. Nitriittiä voisi varmaan löyhästi verrata ilmaa hengittävillä häkään ja pientä punerrusta testissä tupakointiin.
Nyt kuitenkin tuo nitriittiarvo on lähempänä 0,8 mg/l vedenvaihdon jälkeenkin eli vieläkö vaihdetaan vettä vai odotellaanko nyt?
Mikä tuo sopiva määrä ruokasuolaa mahtaa olla? Onko siitä jotain ohjetta esim. per litra tyyliin?
Huomasin eilen omassa altaassakin pientä nitriitin nousua, testivesi oli aivan aavistuksen verran vaaleanpunaista.
Mikä tuo sopiva määrä ruokasuolaa mahtaa olla? Onko siitä jotain ohjetta esim. per litra tyyliin?
Huomasin eilen omassa altaassakin pientä nitriitin nousua, testivesi oli aivan aavistuksen verran vaaleanpunaista.
Altaat 317 l (tetraario) ja 140 l (platyallas), työn alla 166 l ja 120 l
jatkoa edelliseen:
Siihen tuleeko näkyviä oireita (hengitysvaikeudet, hapen saanti vaikeutuu) vaikuttaa myös paitsi nitriittipitoisuus myös altistusaika.
Monien vaikuttavien tekijöiden vuoksi raja-arvoja nitriittipitoisuudelle on melko mahdoton antaa.
--------------------------------------------
Kun nitriitti vieläkin pyrkii nousemaan suurien vedenvaihtojen jälkeenkin noin paljon (0,8), epäilisin siellä olevan jonkin ylimääräisen ammoniumin lähteen. Tuo puolikas kala oli jo aika epäilyttävä. (Tämä olettaen että akvaarion aloitus on tehty vanhan altaan typpibakteereja kunnioittaen.)
Suolan lisääminen tuo mukanaan lisää pohdittavaa, koska liiallinen suola taas voi vaikuttaa myös typpibakteeriston toimintaan ja kasveihin. Kuitenkin pieni kloridipitoisuuden lisäys voisi olla fiksua, sitä ei koskaan tiedä. Pitää myös huomioida, että vettä akvaariosta poistettaessa poistuu myös suolaa.
Muistaakseni 1 tl karkeaa merisuolaa (jota on tapana käyttää) painaa 5-8 grammaa ja sen lusikallisen voi luullakseni hyvin laittaa sataan litraan akvaariovettä. Siis ettei sillä olisi vielä ole vaikutusta juuri muuhun..
![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink")
Kannattaa aina myös huomioida, että 0,1mg/l hanaveden nitriittipitoisuus on vielä hyvin yleistä, usein nähtyä. Lisäksi kloramiinista vapautuu ammoniumia sen hajotessa. Kloramiini = klooriamiini = kloorin ja ammoniakin muodostama yhdiste.
Siihen tuleeko näkyviä oireita (hengitysvaikeudet, hapen saanti vaikeutuu) vaikuttaa myös paitsi nitriittipitoisuus myös altistusaika.
Monien vaikuttavien tekijöiden vuoksi raja-arvoja nitriittipitoisuudelle on melko mahdoton antaa.
--------------------------------------------
Kun nitriitti vieläkin pyrkii nousemaan suurien vedenvaihtojen jälkeenkin noin paljon (0,8), epäilisin siellä olevan jonkin ylimääräisen ammoniumin lähteen. Tuo puolikas kala oli jo aika epäilyttävä. (Tämä olettaen että akvaarion aloitus on tehty vanhan altaan typpibakteereja kunnioittaen.)
Suolan lisääminen tuo mukanaan lisää pohdittavaa, koska liiallinen suola taas voi vaikuttaa myös typpibakteeriston toimintaan ja kasveihin. Kuitenkin pieni kloridipitoisuuden lisäys voisi olla fiksua, sitä ei koskaan tiedä. Pitää myös huomioida, että vettä akvaariosta poistettaessa poistuu myös suolaa.
Muistaakseni 1 tl karkeaa merisuolaa (jota on tapana käyttää) painaa 5-8 grammaa ja sen lusikallisen voi luullakseni hyvin laittaa sataan litraan akvaariovettä. Siis ettei sillä olisi vielä ole vaikutusta juuri muuhun..
Paastovuorokausi ja tai 50% vedenvaihto.Kmenna kirjoitti:Huomasin eilen omassa altaassakin pientä nitriitin nousua, testivesi oli aivan aavistuksen verran vaaleanpunaista.
Kannattaa aina myös huomioida, että 0,1mg/l hanaveden nitriittipitoisuus on vielä hyvin yleistä, usein nähtyä. Lisäksi kloramiinista vapautuu ammoniumia sen hajotessa. Kloramiini = klooriamiini = kloorin ja ammoniakin muodostama yhdiste.
Tietääkseni typenkiertoon osallisia bakteerilajeja on jopa kymmeniä ja erilaisissa olosuhteissa erilaiset typpibakteerit ovat pääosassa tai hieman erilaisissa toiminnallisissa kombinaatioissa. Siksi olosuhteiden muuttuessa eri typpibakteerilajeillakin tapahtuu tietynlaista "uudelleenjärjestymistä ja osin lisäkasvun tarvetta".rausku007 kirjoitti:Vaikutttaako suolan lisäys siis negatiivisesti typpbakteereihin? Ja siten voi myös pitää nitriittejä ylhäällä?
Tulen pian perustamaan murtovesiakvaarion ja ehkä se tuo hieman kokemusta nimenomaan suolan vaikutuksesta, kun tarkoituksenani on alkaa lisäämään suolaa vanhaan kypsään makeavesiakvaarioon.
Mainittu pieni lisäys tuskin vaikuttaa huomattavasti (näkyvästi)? (1tl/100l)