Anaerobiset, ei-fototrooppiset bakteerit

[kunjolapilihapa]

Aikani asiaa mietittyä tuli mieleen, voisiko tehokkaamman ulkosuodattimen kanssa rinnakkaiseen ulkosuodattimeen saada anaerobisen, pimeästä tykkäävän (Pseudomonas etc.) bakteerikannan elämään. Tavallisen bakteeriperäisen denitrifikaation ohella ne osaisivat muuttaa vielä nitraatin haihtuvaksi typpikaasuksi, jolloin vedenvaihdon tarve nitraattien osalta vähentyisi. Veden laadun kannalta olisi ihanteellista jos nitraatit saisi haihtumaan ilmaan.

En ole löytänyt mistään tietoa, onnistuisiko tuollainen. Eräällä saitilla mainitaan tuollaisen mahdollisuus, mutta se on jätetty "future article" -tasolle, jota ei ole koskaan kuitenkaan julkaistu.

Pseudomonas -bakteeri sellaisenaan on hieman vaarallinen, tyypillinen sairaalabakteeri (keuhkokuume + ihoinfektiot), josta on vaikea päästä eroon.

Jos kokeilisi istuttaa Pseudomonasta 2. suotimeen, voisi kenties saada aikaan sen paljon toivotun biologisen nitraatin poistosysteemin. Pseudomonasta voisi ilmeisesti saada luonnon lammista. Toisaalta se saattaa aiheuttaa kaloille erilaisia sairauksia. Onko kukaan keksinyt tätä pyörää jo?

[kami82]

Kuulosti hyvälle maallikon korviin... Kalathan usein sairastuvat ja altistuvat sairauksille jos veden laatu on huonoa tai on stressiä liiallisesta veden vaihdosta.

Kun vähitellen altistaisi terveet ja hyvinvoivat kalat tälle pseudomonakselle ei kalat välttämättä sairastuisi ja kun vesi olisi aina hyvänlaatuista ja veden vaihto stressiäkään ei tulisi, kalat olisi aina terveitä ja eläisi pitkään.

[saurama]

Jos kokeilisi istuttaa Pseudomonasta 2. suotimeen, voisi kenties saada aikaan sen paljon toivotun biologisen nitraatin poistosysteemin.

Nitraatti on vain yksi akvaarioveteen kertyvistä aineista. Hyvinvoivassa runsaskasvisessa altaassa vihannekset voivat jopa kuluttaa sen kokonaan pois. Sen sijaan fosfaattia tuppaa kertymään, koska sitä tulee suhteessa enemmän kuin kasvit pystyvät kuluttamaan (nitraatti loppuu ensin ja sen loputtua loppuu fosfaatinkin kulutus). Lisäksi on suuri määrä pienempinä pitoisuuksina olevia aineita, joiden pitoisuudet voivat nousta hurjiksi luonnonvesiin verrattuna, ellei vettä vaihdeta. Tiheät, säännölliset vedenvaihdot on edelleenkin se helpoin ja halvin tapa pitää altaan ravinnetasapaino kurissa.

[Ilkka T]

Tavallisen bakteeriperäisen denitrifikaation ohella ne osaisivat muuttaa vielä nitraatin haihtuvaksi typpikaasuksi

Onko kukaan keksinyt tätä pyörää jo?

Onhan se jo keksitty, erikoisen suosittua siitä ei koskaan ole tullut. Tässä eräs vanha keskustelu aiheen tiimoilta ja tässä vielä esimerkki kaupallisesta sovelluksesta. Hakusanalla "denitrator" löytyy Googlea käyttäen tietoa aika lailla.

[joppe]

Moisen väsääminen ei pitäisi olla kovinkaan ylivoimainen juttu mutta suoraan sanoen täysin turha vehje. Se ei säästä vedenvaihdoilta ja tuskin parantaa juurikaan kalojen elämää. Yksi huollettava, seurattava ja vuotomahdollinen tekninen vempele altaassa lisää. Jos haluaa tutkia kaikenlaista ja rakennella niin mikä ettei sitten.

[kunjolapilihapa]

Jos kokeilisi istuttaa Pseudomonasta 2. suotimeen, voisi kenties saada aikaan sen paljon toivotun biologisen nitraatin poistosysteemin.

Nitraatti on vain yksi akvaarioveteen kertyvistä aineista. Hyvinvoivassa runsaskasvisessa altaassa vihannekset voivat jopa kuluttaa sen kokonaan pois. Sen sijaan fosfaattia tuppaa kertymään, koska sitä tulee suhteessa enemmän kuin kasvit pystyvät kuluttamaan (nitraatti loppuu ensin ja sen loputtua loppuu fosfaatinkin kulutus). Lisäksi on suuri määrä pienempinä pitoisuuksina olevia aineita, joiden pitoisuudet voivat nousta hurjiksi luonnonvesiin verrattuna, ellei vettä vaihdeta. Tiheät, säännölliset vedenvaihdot on edelleenkin se helpoin ja halvin tapa pitää altaan ravinnetasapaino kurissa.

Saattaapi olla näin. Ehkä kannattaa sittenkin panostaa sen veden vaihdon ja pohjan imuroimisen helpottamiseen. Sinänsä nyt jo aika helppoa, menee enää tunti entisen parin tunnin sijaan, kun ennen kantoi paskavettä saavilla ja tuoretta ämpärillä, nyt pohjalaposta menee letku alakertaan, jolloin imuvoimaa on... ja kesällä vesi käy vielä oikein hyvin puutarhan lannoitteesta sattuneesta syystä. Vastaavasti täyttö myös letkulla.

Vedenvaihdon tiheyden suhteen tuottaa ongelmaa se, että paikallinen vesilaitos käyttää kaloille tappavan myrkyllistä klooriamiinia vieläpä siinä määrin, että se ylittää kolminkertaisesti akvaarioveden suositukset (U.S. Environment Pollution Agency). Edes Aquasafe ei välttämättä tehoa siihen; koostumus vaihtelee eri maissa, eikä toistaiseksi kukaan ole osannut kertoa, tehoaako Suomessa myytävä AquaSafe klooriamiiniin, vapaaseen klooriin kylläkin. JBL:n biotopol:in väitetään tehoavan klooriamiiniin, ehkä pitäisi siirtyä siihen, vaikkakin jokainen akvaarioliike täällä tyrkyttää AquaSafea ja biotopolia on vaikea löytää.

Tästä tulikin mieleen, että voisi lähettää vesinäytteen kaverin kromatografiin analysoitavaksi, siitä näkisi ainakin onko sitä klooriamiinia jäljellä AquaSafen jälkeen ja kuinka paljon. Ko. analyysi maksaa n. 160 euroa, mutta kaveri tekee niitä työpaikkansa piikkiin, kerran testasi, onko venäjän pirtussa epäpuhtauksia.

Raskasmetalleja on taas mittaamattoman vähän. Toistaiseksi olen vielä käyttänyt kaiken varalta AquaSafea, mutta liian tiheät vedenvaihdot lisäävät väistämättä klooriamiinin määrää akvaarion vedessä. Pitää siis löytää sopiva kompromissi vedenvaihtojen tiheyden suhteen (liikaa ravinteita vs. liikaa klooriamiinia). Toistaiseksi kalat eivät ole valittaneet, jos 400 litran akvaarion pohjan imuroi joka toinen viikko vaihtaen samalla n. 30-40 % vedestä. Että täkäläisen vesijohtoveden suhteen mikä tahansa keino, jolla saisi vedenvaihtoa vähennettyä olisi tervetullut.

Omasta kaivosta otettu "luomuvesi" saattaisi olla ihan jees. Tieto lisää tuskaa. Toisaalta eräs tuttu, jolla on huomattavasti isompi akvaario, ei käytä vedenparannusainetta, eivätkä sen kalat ole kuolleet mystisesti. Tosin sen pikkuakvaariossa, jossa vedenvaihtotarve on isompi on ollut "selittämättömiä" kalakuolemia.

Idea #2 kumpusi tästä keskustelusta; ehkä pitäisi sittenkin valjastaa joutilaaksi jäänyt, mutta kallis Neroxin suodatin vesijohtoveden suodatukseen; sen kalvon läpi mahtuu ainoastaan suurinpiirtein vesimolekyylin kokoiset, yksinkertaiset köntit kuten suolot, lisäksi kalvon suojaama aktiivihiili kestää n. 25000 litraa ennen vaihtotarvetta, klooriamiini ja raskasmetallit jäisivät sinne. Kestäisi siis n 120 vesivaihtoa. Taidanpa virittää sen jo tänään kokeeksi. Sehän on se suodin, jolla kehitysmaissa saadaan kuravedestä kristallinkirkasta.

Edit: Näköjään niinkin yleinen ja halpa kemikaali kuin askorbiinihappo eli C-vitamiini hajoittaa klooriamiinia, tosin hitaammin kuin tiosulfaatit, joita vedenparannusaineissa käytetään ko. tarkoitukseen. (Lähde: Water Research 2004 May;38(10):2505-14.). Kokeillaanpa sitä. Myös pH:n nosto vähentää klooriamiinin toksisuutta, ikävä kyllä C-vitamiini happamoittaa vettä, pitää tutkia, missä määrin. The Biochemical Journal 3/2000:ssa olleen artikkelin perusteella kannattaisi myös itse varmistaa C-vitamiinin saantinsa klooriamiinia vastaan. Kaikenlaista kökköä ne meille pakkojuottavat, toisaalta tavoitteena onkin mikrobivapaa vesi.

Yksi Cevi-tabs akvaarioon vedenvaihdon yhteydessä ? ?

[Skerries]

JBL:n biotopol:in väitetään tehoavan klooriamiiniin, ehkä pitäisi siirtyä siihen, vaikkakin jokainen akvaarioliike täällä tyrkyttää AquaSafea ja biotopolia on vaikea löytää.

Tuolta vois tilata: http://www.lemmikkiexpress.fi/product_c ... =67&page=4

[kunjolapilihapa]

JBL:n biotopol:in väitetään tehoavan klooriamiiniin, ehkä pitäisi siirtyä siihen, vaikkakin jokainen akvaarioliike täällä tyrkyttää AquaSafea ja biotopolia on vaikea löytää.

Tuolta vois tilata: http://www.lemmikkiexpress.fi/product_c ... =67&page=4

Kiitos paljon tiedosta

Viiden litran pänikässä ei tulisi edes hirveän kalliiksi, koska sitä kuluu kuitenkin jatkuvasti. Verrattuna peruspikkupäniköihin se tulis tuossa isossa paketissa melkolailla halvemmaksi. Itse asiassa sain bonuksia just paikallisesta akvaarioliikkeestä melkein sen verran että tuollaisen saisi, jos ne tilaisivat sen tukusta.

Tänään hurluttaa akvaariossa Ehem Pro3e 2078 700 litran kapasiteetilla ja Projecta 300 litran kapasiteetilla, eli 400 litran akvaarioon aika lailla ylisuodatuskapasiteettia, mistä ei liene harmia, koska ovat rinnakkaisia systeemejä. Akvaarioliikkeissä on näkynyt vastaavia virityksiä. Vesi ei ole vieläkään kristallinkirkasta, mutta ehkä se vaatii aikansa, koska olen viimeisen viikon sisään imuroinut pohjan kolmasti poistaakseni vanhan sedimentin, nyt viimeisellä kerralla tuli jo melko puhdasta vettä ja vaihtanut samalla vesiä. Ensi tiistaina tulee pohjakotilot ja pari talkkaria lisää, ehkä se sitten alkaa puhdistua. En tiedä, miksi kierteissarvikotilot muuntavat kalanpaskan. Ehkä kotilonpaskaksi

Kemikaaleja ja rahaa on palanut enemmän kuin kumppani sallii. Nitraatit ovat edelleen 50-100 mg/l välillä, niitä ei näköjään saa laskemaan millään, puhdistus ei auta, aliruokinta ei auta, suodatusylikapasiteetti ei auta, kasvistoa akvaariossa on jo sangen runsaasti, viittä eri lajia. Valoa saavat 06-12 ja 15-22 eli 11 tuntia. Nitriittiä ei ole koskaan ollut yhtään. Ehkä bakteeristo sitten muuntaa niin nopeasti. Positiivisena asiana on KH:n ja pH:n nousu paremmalle tasolle jostain syystä lisäsuodatuskapasiteetin ja hyvin perusteellisen pohjan puhdistuksen myötä. Nyt pH on 6.8, johon ei ole tässä akvaariossa koskaan päässyt. Samoin karbonaattikovuus nousi suodatuskapasiteetin lisäyksen jälkeen arvoon 6 d. Eilen kokeilin tosiaan pistää 1 mg/l C-vitamiinia tablettimuodossa ja kyllähän se sinne veteen liukeni, eikä happamuus noussut, pikemminkin pH nousi.

[Mörrikkä]

tilaappa vaikka halvemmalla täältä

[kunjolapilihapa]

tilaappa vaikka halvemmalla täältä

Oho, Suomessa ottavat näköjään melkoiset katteet

Toisaalta ei ihme; monet tuotteet valmistetaan saksassa. Suomeen tuotuna tulee maahantuojan kate + jälleenmyyjän kate + rahtikulut.

[Mörrikkä]

näin on, portikuluineenkin tulee halvemmalla saksasta (melkein) tuote kuin tuote... ehkä soraa/hiekkaa ei kannata tilata, vaikka olen kerran senkin tehnyt, kun erään nettikaupan postikulujen laskuri ei osannut nostaa hintaa painon mukaan.... tulin tilanneeksi 50kg basalttia

[Kaiku]

Kemikaaleja ja rahaa on palanut enemmän kuin kumppani sallii. Nitraatit ovat edelleen 50-100 mg/l välillä, niitä ei näköjään saa laskemaan millään, puhdistus ei auta, aliruokinta ei auta, suodatusylikapasiteetti ei auta, kasvistoa akvaariossa on jo sangen runsaasti, viittä eri lajia. Valoa saavat 06-12 ja 15-22 eli 11 tuntia. Nitriittiä ei ole koskaan ollut yhtään. Ehkä bakteeristo sitten muuntaa niin nopeasti.

Aika hurja määrä nitraattia. Millainen kalasto sulla on? Ja tuleeko nitraattia jo hanavedestä? Tiheillä vedenvaihdoillahan nitraatin saa periaatteessa pysymään lähellä hanaveden arvoja, muuta konstia ei taida olla...

Tällä on joskus ollut keskusteluja tuosta C-vitamiinista ja kloramiinista, ehkä niistä saisi vinkkejä (laitoin hakuun "kloram* AND C-vit*" ja tuloksia tuli pitkä lista).

Ja onhan noissa vedenparannusaineissakin eroja. Esim. tässä keskustelussa Sami kirjoittaa: Aquaristic.netistä on mahdollista tilata Seachem Prime nimistä vedenparannusainetta, joka hajoittaa kloramiinin, jollaisena ainakin Helsingin Vesi lisää kloorinsa, ja sitoo kloorin. Omassa käytössäni kyseinen tuote on ollut kolmen viikon ajan ja olen ollut tyytyväinen. Koska tuote on todella riittoisa (5ml/200L) ei sen käyttö varmastikaan aja harrastajaa konkurssiin. Esimerkiksi vajaat vajaat 15 euroa maksavalla 0,5 litran pullolla voidaan normaaliannostuksella käsitellä 20 000 litraa vettä

Toivottavasti löytyy joku konsti, miten voit suhteellisen helposti noita vedenvaihtoja lisätä.

[-Alix-]

Kemikaaleja ja rahaa on palanut enemmän kuin kumppani sallii. Nitraatit ovat edelleen 50-100 mg/l välillä, niitä ei näköjään saa laskemaan millään, puhdistus ei auta, aliruokinta ei auta, suodatusylikapasiteetti ei auta, kasvistoa akvaariossa on jo sangen runsaasti, viittä eri lajia. Valoa saavat 06-12 ja 15-22 eli 11 tuntia. Nitriittiä ei ole koskaan ollut yhtään. Ehkä bakteeristo sitten muuntaa niin nopeasti.

Oho,on tosiaan aika reilu määrä nitraattia. Oletko mitannut hanavedestä luinka paljon sitä tulee suoraan sieltä? Jos pitoisuudet hanavedessä ovat jo korkeat niin vedenvaihdotkaan eivät auta. Nitraatin alas saamiseen autaa silloin joko kasvien kasvun hullu "tuunaus" tai RO-laitteen hankkiminen (jolloin vedenvaihtoa ei tee ihan kädenkäänteessä).

Missäpäin asut kun veteen työnnetään noinkin paljon kloramiinia?

[Kattes]

Tosta aquasafesta; Sanoisin et se on lähinnä kusetusta, hyvää lähinnä akvaariokauppiaille. Laihaa litkua jota tarvii laittaa ihan järjettömiä määriä.
Esim. junglen vedenparannusaine on käytössä jotain neljä kertaa halvempaa, ja käsittääkseni toimii vielä paremmin kuin aquasafe etenkin mitä kloramiiniin tulee. Muutenkin tetran tuotteet on sellasia et mitä kauempana niistä pysyy ni sen parempi, siis mun mielestä. Ja varmaan lompakonkin.

[Skerries]

Mä oon tykännyt Junglen tuotteita, mutta ne puolestaan tuntuu olevan vaikeasti saatavilla.

[Mörrikkä]

Tosta aquasafesta; Sanoisin et se on lähinnä kusetusta, hyvää lähinnä akvaariokauppiaille. Laihaa litkua jota tarvii laittaa ihan järjettömiä määriä.

Lisäksi tuntuu liukenevan veteen paljon huonommin kuin JBL:n aine, muista ei sitten olekaan kokemusta.

[kunjolapilihapa]

Nitraatteja on edelleen 50 mg/l, taidanpa hommata vielä jonkun tippatestin, kun tuo JBL:n liuskatesti on tosiaan arvailua ajan funktiona, pieni värivivahde-ero voi merkitä 2x kertaista eroa nitraattipitoisuudessa ja sekin muuttuu sekunneissa. Nitraatteja paikkakunnan vesijohtovedessä näyttäisi olevan välillä 10-25 mg/l, vaikka vielä vuonna 2002 sen mainittiin olevan <0.01 mg/l.

Toisin yhtenä vuotena alumiiniarvot hyppäsivät reilusti yli suositusten ja vesiarvojen julkaisut "jäädytettiin" vähäksi aikaa. En viitsi sanoa mistä pohjoissavolaisesta suurehkosta paikkakunnasta on kysymys, mustalainen huijaa kaikkia, mutta savolainen huijaa mustalaistakin Nyt uudemmissa raporteissa ovatkin sitten jättäneet jo nitraatit mainitsematta, mutta alumiini tuli takaisin raporttiin, kun se on taas vaihteeksi kunnossa, mutta nitraatti enää kuulukaan olennaisiin vesiarvoihin

Ilmeisesti tuo nitraattien laskeminen on mission impossible, niin kauan kuin akvaariossa on kaloja ja jos vesijohtovedessä on oikeasti jo valmiiksi tuon verran nitraatteja.

Lähetän sille kaverille A-näytteen kromatografiin 1/3 vedenvaihdon jälkeen (klooriamiinin määrän määrittämiseksi) ja B-näytteen saman-aikaisesti A-näytteen kanssa kun 1 mg/litra C-vitamiinia on laitettu ja vrk odotettu. Kestänee jonkin aikaa...saisi ainakin hyvin käytännönläheisen ja "real-life" -vahvistuksen, auttaako C-vitamiini klooriamiiniin, koska sen hajoaminen muuten kestää n. viikon. Jos ei auta, on molempien näytteiden klooriamiinipitoisuus lähellä toisiaan. Mittaaminen kotikonstein on vähän vaikeaa. Samalla laittaa C-näytteen pelkästä vesijohtovedestä nitraattipitoisuuden määrittämiseksi.

Mm. pohjoissavossahan tällä samalla suurehkolla paikkakunnalla ne lisäävät tuota myrkkendaalia (klooriamiinia) vesijohtoveteen, joissain paikkakunnilla klooraavat muilla keinoin (mm. vapaa kloori). Tietyillä paikkakunnilla ei kloorata lainkaan, riippuu raakaveden ja putkiston laadusta. Klooriamiini on vapaata klooria pysyvämpi yhdiste, hyvänä puolena se, ettei se muodosta vapaaseen klooriin verrattuna yhtä helposti muita, kenties vielä haitallisempi yhdisteitä myhiessään putkistossa ja muualla. Ei se ole ihmisillekään kovin terveellinen yhdiste, tietysti kompromissi täytyy tehkä mikrobivapaan veden kannalta.

Kemisti-isän kanssa juttelin vesiasioista liittyen pH:n vakauttamiseen; hän ei ole koskaan perehtynyt akvaarioihin, vaan paperikemiaan ja orgaaniseen kemiaan, jossa lainalaisuudet ovat toki hieman samanlaiset. Ehdotin karbonaatteja ja totesi, etteivät ne aina toimi kovin hyvin pH:n balansoimisessa, koska niillä on taipumus "haihtua". Vissiin monissa akvaariokäytön kemikaaleissa on cocktaili eri karbonaatteja, mutta osa karbonaateista vaan toimivat lyhyen aikaa, riippuen pH:sta ja lämpötilasta etc. etc. Tosin paperikemiassa ei taida olla kaloja eikä kasveja sekoittamassa asioita Edelleen tiosulfaatti hänenkin mielestä sopisi klooriamiinin hajoittamiseen ammoniakiksi ja kloridiksi, kyselee, mistä sitä saisi halvalla. Yleensäkin kemianteollisuudessa simppelit kemikaalit saattavat olla jopa yli tuhat kertaa halvempia kuin kuluttajakäyttöön tarkoitetut, samaa tavaraa sisältävät tuotteet. Olis kivaa jos sitä saisi vaikka ilmaiseksi vaikkapa säkillisen

Kalsiumkarbonaatti kuulemma saattaisi vakauttaa pH:n suht hyvin, paperikemiassa sitä menee satojatuhansia tonneja tämän tästä ko. tarkoitukseen. Kun vesi on liian hapanta, CaCO3 liukenee (tulee kalsiumiemäskationia) ja pH:n noustessa se taas sakkautuu. CaCO3:stakin käytetään eri muodoissa, pitäisi kysyä tarkemmin, mikä olisi se parempi. Luonnonvesissä se on kaiketi sakkautuneena pohjaan. Joskus muistaakseni kalkitsemista käytettiin happamoituneiden järvien parantamiseen.

C-vitamiinin ja CaCO3:n saisi kätevästi samassa tabletissa (Vita-Calsor, ei mainos). Edelleen siinä on toista emäskationia, magnesiumia, jota kait olisi hyvä olla samalla myös jos kalsiumia lisätään. Kokeilin laittaa 4 g CaCO3:sta ja 0.25 g magnesiumoksidia akvaarioveteen sekoitettuna ja kyllähän se pH ja kH vihdoin nousi sieltä aavistuksen, pH on ensimmäistä kertaa jotenkuten toivotussa; 7.2 nyt, kun pahimmillaan ollut tosi hapan allas <6.4 ja kH nollassa.

Pitää vielä testailla ennenkuin siirtyy kaupallisiin valmisteisiin, jos tämä ei toimikaan syystä tahi toisesta. Pitkän päälle tulis vaan aika halvaksi ja helpoksi. Kyllä mullakin alkaa olla tarpeeksi epätyydyttäviä kokemuksia Tetran tuotteista; mitään ei tunnu tapahtuvan paitsi lompakko laihtuu. Algimin, Easybalance, CrystalWater etc. ei toimi. PlantaMin tekee leväinvaasion, vaikka siinä ei sellaisia aineita pitäisi ollakaan. InitialSticksit tuntuvat piristävät tosin kasveja.

Tetran ruoat toki maistuu kaloille ja kylässä käyneelle koirallekin.

Heräsin upeaan ukonilmaan ja tätä kirjoittamaan, samalla tuli ensimmäistä kertaa katsottua, miltä kalat näyttää nukkuessaan. Papukaijat ja lehtikalat olivat aika urpon näköisenä pohjassa Nyt neljä silmäparia tuijottaa ruoan perään

Edit: Membraanifiltteri+aktiivihiili -laite mulla on jo ennestään klooriamiinin ja muiden skeidojen poistamiseksi ja se nyt se on vihdoin saatu hyötykäyttöön valvotun yön vuoksi, kun oli aikaa näperrellä. Raikasvesi otetaan siis membraanin läpi, johon jumittuu suurin osa raskasmetalleista ja 94 % kloorista, membraanissa on 130 miljoonaa laserilla ammuttua reikää neliösenttimetrissä ja niiden koko on 0.4 mikrometriä joten siitä ei kovin isot molluskat läpi pääse. H20 ja NaCL kokoiset sentään. Aktiivihiili ei saastu membraanin suojaamana, joten se kestää 25 000 litraa tai ylikin. Allasta saa siis täyttää vajaa viisi vuotta, jos joka toinen viikko vaihtaisi 50 % vedestä, jota ei kuitenkaan tee. Vedenparannuskemikaalia ei enää siis tarvitse kloorin eliminoimiseksi, suojakalvon kalat ovat itsekin muodostaa, mitään aloe veraa tms. hulun bömppää sinne ei tarvita. Kivaa, säästää tässäkin pitkän pennin eikä tarvitse aina katsoa onko se pänikkä jo tyhjä. Membraanifiltteri on vielä siedettävän esteettinen, jos kohta ei maailman kauneinkaan.

1. testi membraanifiltterillä: toimii. Vesijohdosta tulevassa vedessä nitraattia; membraanifiltterin vedessä tasan 0. Eli yksi syy liialliseen nitraattimäärään on vesijohtoveden 10-25 mg/l määrä ja nitraatin pitäisi vähentyä siis sen verran eli asettunee kohtuulliselle tasolle. Kasveja voisin vielä buustata, miekkakasvi on iso ja lumme, tunnistamaton pohjakasvi, mutta vallisnieriät ovat surkeita ja rumia.

Pankaas ostaen membraanifiltteri, helppo käyttää, eikä maksa kuin 385 euroa Saa samalla itsellekin hyvän makuista juomavettä akvaariota täyttäessä

Jatkossa vesi vaihdetaan siten, että 1/3 vedestä lapotaan puhdistaen pohja kakasta ja suodatettua vettä tilalle. Jos ei nitraatit putoa ja vesi kirkastu niin paskannan verta. Mitähän seuraavaksi keksisi, UV-C?

[kunjolapilihapa]

Tänään puhdistin taas kerran pohjan kalan törkystä, tosin melko puhdasta, mutta tarkoituksena vaihtaa tosiaan nitraattipitoinen vesi 0 % nitraattiveteen. Jos vaihtaa 50 mg:n valmiiksi vesijohtoveden 25:een, saa tosiaan vaihtaa usein. Siellä 400 litraisessa on kaksi nyrkin kokoista, älykästä ja sosiaalista naaraspapukaijaa, kaksi keskikokoista lehtikalaa, kolme monnia (kyllä, eri sukupuolta), 10 timanttitetraa ja 6 leväbarbia. 10 hengen kierteisarmeija ja 2 omenakotiloa. Suuri osa kaloista on vielä pieniä ja tiedossa on sopiva adoptiopaikka jos ja kun tämä akvaario käy ahtaaksi.

Anyway, nyt laitettiin törkyjen jälkeen n. 1/3 membraanifiltterin 0% nitraattipitoista vettä ja voila, nitraattipitoisuus on laskenut n. 25-50 mg/l välille, eli se vesijohtoveden oma kuormitus alkaa poistua.

Lisäksi vesi on todellakin kirkkaampaa, johtuisiko myös siitä, että sain Eheimiin kunnolliset suodatusmassat vasta tänään. Ensimmäistä kertaa pystyy erottamaan takaikkunan levät

Mielestäni etenkin pikkuparvikalat ovat pirteämipiä, kiitäen parvissa, kuten niiden kuuluisikin eivätkä fleguile. Isot kalat ovat jotakuinkin kuten ennenkin, paitsi monnit kiitelevät pitkin akvaariota päiväsaikaan putsaten, jota ne harvemmin tekevät. Uusi levälaji ilmestyi vanhan tilalle (huoh). Tällä kertaa sitä on vain vallisnieriöissä, se on hyvin tummanruskea, kuin tumma suklaa, mutta ei musta ja siinä ja pitkiä, kiharia haituvia. Lehtikalat tykkäävät siistiä vain miekkakasvia, eivät vallisnieriää. Muikut ovat yllävän nopeasti oppineet, että ruoka tulee ylhäätä eikä maksa vaivaa siivota. Taidan leikata vallisnieriät keskeltä poikki ja vaihtaa osan niistä huitsin pois. Onneksi pian alkavat työt niin voi jättää akvaarion taas rauhaan. Ehkä myös siinä kuten Orkidean kasvatuksessa liika yrittäminen on pahasta.

Pienen määrän turvetta laitan kuitenkin vielä ulkosuodattimeen levien eliminoimiseksi luomumetodilla.

[-Alix-]

Juups, "membraaniifiltteri" kuulostaa aika samalta jutulta kuin RO-laite (Reverse Osmosis). Sekin puhdistaa vedestä nitraatit, raskasmetallit sun muut, jos se ei riitä, voi hankkia RO-DI -laitteen (merivesipalstalla voi kysellä lisää, melkeinpä kaikilla merivesiharrastajilla on kyseinen laite käytössä).

Monessa paikkaa maailmassa veden suodattaminen näiden laitteiden läpi on ainut tapa pitää akvaariota kun hanavesi on niin nitraattipitoista, kovaa ja täynnä kemikaaleja. Siksi se onkin suositeltava laite jos asuu alueella/omistaa kaivon jonka vesi ei oikein sovellu kaloille. Halpaa lystiähän tuo ei ole, halvimmat RO-laitteet maksavat 150€ kieppeillä eikä se ole elinikäinen laite (kalliimmilla on usein huuhtekumekanismi ja sen seurauksena pidempi elinikä).

[kunjolapilihapa]

Juups, "membraaniifiltteri" kuulostaa aika samalta jutulta kuin RO-laite (Reverse Osmosis). Sekin puhdistaa vedestä nitraatit, raskasmetallit sun muut, jos se ei riitä, voi hankkia RO-DI -laitteen (merivesipalstalla voi kysellä lisää, melkeinpä kaikilla merivesiharrastajilla on kyseinen laite käytössä).

Monessa paikkaa maailmassa veden suodattaminen näiden laitteiden läpi on ainut tapa pitää akvaariota kun hanavesi on niin nitraattipitoista, kovaa ja täynnä kemikaaleja. Siksi se onkin suositeltava laite jos asuu alueella/omistaa kaivon jonka vesi ei oikein sovellu kaloille. Halpaa lystiähän tuo ei ole, halvimmat RO-laitteet maksavat 150€ kieppeillä eikä se ole elinikäinen laite (kalliimmilla on usein huuhtekumekanismi ja sen seurauksena pidempi elinikä).

Niin, kyllähän tuo on Reverse Osmosis -periaatteella toimiva. Ikävä kyllä tämä minun membraanifiltteri/RO -laite alkaa olla sen verran iäkäs, että pitää kysyä, saisiko siihen jo varastoon tuleevaa viiden vuoden vaihtotarvetta varten yhden varapatruunan. Vink Vink tulee muuten hemmetin paljon halvemmaksi kuin yksikään vedenparannuskemikaali.
Muutaman tuhannen litran jälkeen...

Nyt kun mainitsit, niin GH todellakin laski akvaariossa kH:n pysyessä samana. Liuskat alkaa kohta loppua kesken kaiken mittaamisen keskellä Ja minulta loppuu nyypiönä kohta ymmärrys akvaariokemiasta... Joka tapauksessa vesiarvot ovat paremmat kuin koskaan tässä altaassa ja myöskin kalat ovat virkeämpiä kuin koskaan.

Miksi ihmeessä Kuopion akvaarioliikkeen myyjä oli suositellut alimittaista suodinta edellisen omistajan kertoman mukaan?

[-Alix-]

Tuuppaa vaan tukkeutumaan jos ei huuhtele kalvoja säännöllisesti. Muutenkin tuo laite kuluu/tukkeutuu ajan saatossa, minkä huomaa puhtaan veden tulon hidastumisena. Meillä vuoden vanha halpisversio tihutti niin hitaasti että altasta ehti haihtua enemmän vettä kuin saatiin RO-laitteesta. Toki kalvoja ei huuhdeltu kertaakaan...

Laadukkaat laitteet kestänevät hyvässä hoidossa ueita vuosia ja on mielestäni ehdottomasti fiksuin tapa saada aikaiseksi puhdasta vettä jos hanavesi OIKEASTI on todella likaista. Mieluummin puhdistaa sen veden ennen altaaseen laskemista vaikka se onkin hidasta eikä akvaariovettä vaihdeta hetken mielijohteesta kun ison saavillisen tippuminen kestää puoli vuorokautta. Altaaseen laskettu likainen vesi kun tuuppaa jäämään likaiseksi vaikka työntäisi mitä kemikaalia sekaan, eikä se kemikaaleista ainakaan muutu luonnollisemmaksi

[kunjolapilihapa]

Tuuppaa vaan tukkeutumaan jos ei huuhtele kalvoja säännöllisesti. Muutenkin tuo laite kuluu/tukkeutuu ajan saatossa, minkä huomaa puhtaan veden tulon hidastumisena. Meillä vuoden vanha halpisversio tihutti niin hitaasti että altasta ehti haihtua enemmän vettä kuin saatiin RO-laitteesta. Toki kalvoja ei huuhdeltu kertaakaan...

Laadukkaat laitteet kestänevät hyvässä hoidossa ueita vuosia ja on mielestäni ehdottomasti fiksuin tapa saada aikaiseksi puhdasta vettä jos hanavesi OIKEASTI on todella likaista. Mieluummin puhdistaa sen veden ennen altaaseen laskemista vaikka se onkin hidasta eikä akvaariovettä vaihdeta hetken mielijohteesta kun ison saavillisen tippuminen kestää puoli vuorokautta. Altaaseen laskettu likainen vesi kun tuuppaa jäämään likaiseksi vaikka työntäisi mitä kemikaalia sekaan, eikä se kemikaaleista ainakaan muutu luonnollisemmaksi

Jep jep, tuokin pitää pyyhkiä varovasti mikrokuituliinalla kököstä pois lämpimän vesisuihkun alla. Siitä lähteekin uskomaton kelmu, luultavasti enimmäkseen rautaoksidia ja bakteerimassaa, mukana myös sitä nitraattia ja klooria, mutta niitähän ei oikein silmillä näe. Sen jälkeen virtaus paranee yleensä 5 litraan minuutissa, riippuen, kuinka paljon painetta haluaa laittaa letkuun.... Eli puoli tuntia menee kolmannesosan vaihtoon. Ei se mitään, ei tarvitse juosta sen ämpärin kanssa ja pilata parkettia

[kunjolapilihapa]

Tein vielä yhden sinänsä pähkähullun tempun; koska paikallisessa vesijohtovedessä on nitraattia 1000 kertainen määrä luvatusta, imuroin pohjan viimeistä viimeisemmätkin sedimentit veden mennessä ad 50 % asti, parturoin ja hävitin osan vallisnerioista ja täytin altaan 0% membraanisuodatetulla vedellä laittaen Eheimin täysille kierroksille. Nitraatit laski 10 %:iin mikä on lienee täysin hyväksyttyä kasvien ravintoaineeksi. Papukaijojen "pesä" meni samalla sekaisin, onko järkeä laittaa hiekkaa soran päälle kaivamisinnokkuden vähentämiseksi? Ei siinä mitään, kaivakoot, mutta osa kasveista kuolee, kun ne kaivetaan juuriltaan. Erityisesti komeaa miekkakasvia ne tykkäävät töniä pois paikoiltaan. Ehkä jokin iso kivi sen juurelle?

[-Alix-]

Suuria kiviä juurille, sillä hiekka häviää hetkessä soran alle - suuret jyväthän nousevat aina pinnalle Reiluilla kivillä ollaan selvitty ylöstonkimisilta.