Ihmeelliset luonnonvoimat

[laakeri]

Huomasin tuossa vettä vaihdettaessa, että "aikapommimme" on tullut tilanteeseen räjähtäminen on entistä varmempaa. Nimittäin 160 litraisen altaan (siis yli 200kg) alla oleva jalustan päällimäinen levy on vain taipunut kuprulle. Siis aivan normaalia massiivipuun elämistä. Eläminen on vain ollut tavallista runsaampaa johtuen varmaan akvaarion kosteudesta. Mutta silti, miten se on voinut mennä kuprulle akvaarion painon alla!

No, kuprulle meneminen todisti minulle sen, että pienekön altaan alla olevalla styroxsilla ei ole juuri mitään meritystä. 20-30 mm paksu (vanha) styrox-levy ei ole antanut juuri mitään periksi, sillä altaan etureuna on koko matkaltaan ILMASSA. Tämä kaistale on yli 8 cm leveä. Altaan takapuolella on melkein sama tilanne, kaistale ei ole onneksi yhtä leveä. Allas on siis kehyksetön. Aaargh!

Mitä teen, onko allas teidän mielestä tarpeeksi vakaasti altaan päällä? Siis 40 cm levyisestä altaasta noin 30 cm on "tukevasti" jalustaa vasten.
Osaako kukaan selittää miten puulla voi olla noin paljon voimaa, että se on voinut vääntyä tuommoisen taakan alla?

Uuden altaan ajattelin kyllä lähiaikoina ostaa, 200 litraisen tuolle samalle jalustalle. Mutta ensin se pitäisi höylätä tasaiseksi. Mutta siihen asti, keksittekö mitään keinoa auttaa minua?

[millia]

Saisitko kuvaa jalustasta? En oikein saanut selostuksesta tarkkaa kuvaa että mikä on ilmassa, mistä ja kuinka paljon. Kuva kertoo enemmän kuin...

[JKE]

Jos osa altaan pohjapinta-alasta on ilmassa, niin itse tyhjäisin äkkiä reilusti vettä altaasta ja kehittäisin jotain tilapäistä kiilaa väliin. Sitten uutta jalustaa kehittämään..

[laakeri]

No, tyhmänrohkeana odotan ainakin huomiseen, nimittäin tuon on täytynyt olla jo kauan noin, ei se voi nyt hetkessä yhtäkkiä sanoa sopimusta irti. Ainakaan toivottavasti. 160 litranen allas pitäisi varmaan kuitenkin tyhjätä lähes kokonaan että sitä voi minnekkään tuosta siirrellä, eli se tulee aiheuttamaan ongelmia. Mutta ei kai ole vaihtoehtoa. Isä ehdotti neekerinnahkaa laitettavaksi rakoon, mutta auttaako se tarpeeksi. (neekerinnahka on siis solumuovia jota laitetaan talon perustuksen ja rungon väliin, en tiedä virallisempaa nimeä, pahoittelen)

Tässä oli pikainen paintilla väännetty kuva, tästä kuitenkin näkee selvimmin mistä on kyse. Kuva siis esittää altaan päädystä otettua shottia



Korostin punaisella värillä aluetta josta allas on ilmassa.

Mitenköhän tuo allas on kestänyt jo noin pitkään..koputtaa puuta. Epäilen siis että allas on ollut noin ainakin kesän ajan.

[JKE]

No, tyhmänrohkeana odotan ainakin huomiseen, nimittäin tuon on täytynyt olla jo kauan noin, ei se voi nyt hetkessä yhtäkkiä sanoa sopimusta irti.

Senhän se nimenomaan voi tehdä. Mutta se ei pelaa, joka pelkää.

[justiina8]

Massiivi puu varmaan taipuilee herkästi. Jos höyläät levyn ja sen päälle laitat vielä vanerin. Se ei taipuile niin herkästi. Tai sitten rakennat lekaharkoista ja niiden päälle tulevasta vanerista uuden tason akvaariolle.

[optimistx]

Onko tuossa massiivipuun ja akvaariolasin välissä styroxia 20-30 mm?
(uteliaana ihmettelen, jos styrox ei keskelta olekaan mennyt lyttyyn kuten olettaisin)

[Teemu Salonen]

Pyydä akvaarion myyjä/valmistaja tsekkaamaan pöytä ja sovi miten jatkossa edetään. Akvaarion alle tarkoitettu jalusta kuuluu todellakin kestää eikä ruveta kupruilemaan ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen. Tässä tilanteessa siis myyjä on velvollinen ratkaisemaan ongelmasi. kannattaa myös ottaa valokuvia siitä jalustasta mahdollisimman paljon.

[en]

Ja jos lasi on myös elänyt hieman omaa elämäänsä, se voi poksahtaa uudella tasaisella alustalla... ompa aika jännä juttu... Niin tosiaan oliko massiivipuun ja altaan välissä jotain muuta?

[kalat77]

Tulipa tässä mieleen, että onko tuo jalusta itse tehty, ostettu taso vai ihan akvaariota varten suunniteltu taso? Voi olla, että jotain muuta tarkoitusta varten tehty taso ei kestä akvaarion alla yhtä hyvin kuin varsinainen akvaariolle suunniteltu taso. En löytänyt tuota tietoa aiemmasta tekstistäsi.

[optimistx]

Tässä toisinajattelijana, vastarannankiiskenä herää kaikenlaista ihmettelyä.

Ovatko sivulasit pohjalasin päällä vai sivulla? Jos sivulla, onko pohjalasi sivulasin reunaa ylempänä (ts. pohjalasi ei silloin kosketa alustaan missään). Olisivatko tukikohdat oikeastaan vain päätyruutujen keskiosissa?

Jos verrataan ko. tilannetta siihen, että akvaario lepää kahden alumiiniprofiilin välissä tuon mainitun 40 cm, niin tyhjäähän on siis lähes 40 cm! (40 cm miinus 2 * profiilin paksuus). Tosin 'toispuolinen' tyhjä (vertaa uimahyppylauta vs silta) taivuttaa kohdetta enempi kuin tyhjyys kahden tuen välissä, mutta silti en näillä tiedoilla heti menisi paniikkiin. Ehkä hätäiset korjailuyritykset johtavat ojasta allikkoon.

-------------------------------

Ja jos lasi on myös elänyt hieman omaa elämäänsä, se voi poksahtaa uudella tasaisella alustalla... ompa aika jännä juttu... Niin tosiaan oliko massiivipuun ja altaan välissä jotain muuta?

Tahtoisinpa nähdä semmoisen omaa elämäänsä eläneen, vääntyneen lasin edes kerran elämässäni.

Tosin satoja vuosia vanhat ikkunaruudut ovat eläneet siten, että lasi nesteen tapaan valuu alaspäin aiheuttaen ruudun paksuuntumisen alhaalta ja ohentumisen yhlääältä. Mutta väännössä kieroksi mennyt lasi... olisiko se ylipäänsä mahdollista?

Nim. en uskaltaisi otaksua, että akvaarioni joustavasti vääntyisi kiltisti epätasaisen alustan muotoihin esim. siten, että nelijalkaisen alustan yksi jalka saisi aluksi olla ilmassa ja sitten se vuosien mittaan laskeutuisi lattiaan, kun akvaario taipuu jumbojetin propellin tapaisesti.

[millia]

Tosin satoja vuosia vanhat ikkunaruudut ovat eläneet siten, että lasi nesteen tapaan valuu alaspäin aiheuttaen ruudun paksuuntumisen alhaalta ja ohentumisen yhlääältä.

En nyt muista oliko se Iittalassa vai Riihimäellä missä museokierrosta vetävä setä jutteli että tuo lasin valuminen ei johdu mistään muusta kuin sen aikaisista valmistusmenetelmistä. Vierekkäisiin ruutuihin laitettiin yhtä valuneet lasit ja aina niin että paksumpi puoli lasista oli alempana. Lopputulos oli siten kauniimpi kuin jos olisi sijoittanut lasit ruutuihin satunnaisessa järjestyksessä.
Asia selvinnee seuraavan 50 vuoden sisällä kun talomme ikkunat täyttävät sen 100 vuotta, onko valumia vai ei.

[optimistx]

[

...
En nyt muista oliko se Iittalassa vai Riihimäellä missä museokierrosta vetävä setä jutteli että tuo lasin valuminen ei johdu mistään muusta kuin sen aikaisista valmistusmenetelmistä. Vierekkäisiin ruutuihin laitettiin yhtä valuneet lasit ja aina niin että paksumpi puoli lasista oli alempana. Lopputulos oli siten kauniimpi kuin jos olisi sijoittanut lasit ruutuihin satunnaisessa järjestyksessä.
Asia selvinnee seuraavan 50 vuoden sisällä kun talomme ikkunat täyttävät sen 100 vuotta, onko valumia vai ei.

Ohoh, kiitos oikaisusta. Ehkäpä alan henkisesti valmistautua siihen, että asia on noin, tai ei ole. Täytyy pistää windows hälyttämään itseänsä 11.9.2057 klo 20:40. Pidähän ikkunoita silmällä.

[laakeri]

Kyllä tuossa massiivipuun ja akvaarion välissä on tosiaan noin 25 mm styroxsi! Eikä se ole antanut keskeltä juuri ollenkaan periksi, vaikka akvaarion etu- ja takareunan ja jalustan välissä on tyhjää about 4mm. Tulee tosiaan mieleen, että onko tuolla styxoksilla paljoa merkitystä tuossa akvarion alla, kun se ei viime kädessä jousta juuri ollenkaan

Jalusta on tosiaan isoveljen käsityötä, ihan asialliseti tehty. (puuseppä) Jostakin syystä jalusta on kuitenkin alkanut kupruilemaan. Ainut vaihtoehto on kai tyhjennellä allas melko tyhjäksi, höylätä pöytälevyä ja laittaa altaan ja jalustan väliin paksumpi sturoxsi. Vaneri on kai aika tarpeeton, en usko että jalustan levy enää vääntyilee, ja jos vääntyilee, sitä tuskin yksi vaneri estää, kun ei estä 160 litrasen akvaarion painokaan.

Kiitoksia vastauksista, ja edelleen tietoa kaivataan, miten kaikki on ylipäätään mahdollista!

[optimistx]

Laakerin mainion kuvan perusteella huomaa, että styroxlevylle on 200 kg massa jakautunut noin 3 dm * 10 dm= 30 dm2:lle. Yhdelle neliodesimetrille tulee siis vain noin 7 kg. Styroxlevyn päällä voi kävellä ja silloin taitaa peruslaatu hieman antaa periksi. Silloin paine saattaa olla 70 kg/dm2.
Styroxin ei siis tulekaan painua tuossa tapauksessa 7 kg/dm2. Se painuisi, jos esim. yhdessä kohtaa olisi havainnollisuuden vuoksi vaikkapa muutama kolikko. Kolikoiden pintaa painaisi silloin lähes 200 kg, ja styrox antaa periksi siltä kohden sen sijaan, että lasi risahtaisi rikki.

Kuvan punaset osat ovat laakeri-nimimerkillä ilmassa. Tavallisestihan esim. alumiinikehikon tapauksessa punaset osat nojaavat alumiinikehikkoon ja ei-punaset osat ovat ilmassa! Kumpi tuntuu pahemmalta?

Onko sitten retkipatja vai styrox parempi materiaali (vai molemmat), riippunee odotettavissa olevista epätasaisuuksista. Joka tapauksessa tuntuu siltä, että jokin tasainen pehmuste on parempi kuin ei mitään.

[en]

Tosin satoja vuosia vanhat ikkunaruudut ovat eläneet siten, että lasi nesteen tapaan valuu alaspäin aiheuttaen ruudun paksuuntumisen alhaalta ja ohentumisen yhlääältä.

En nyt muista oliko se Iittalassa vai Riihimäellä missä museokierrosta vetävä setä jutteli että tuo lasin valuminen ei johdu mistään muusta kuin sen aikaisista valmistusmenetelmistä. Vierekkäisiin ruutuihin laitettiin yhtä valuneet lasit ja aina niin että paksumpi puoli lasista oli alempana. Lopputulos oli siten kauniimpi kuin jos olisi sijoittanut lasit ruutuihin satunnaisessa järjestyksessä.
Asia selvinnee seuraavan 50 vuoden sisällä kun talomme ikkunat täyttävät sen 100 vuotta, onko valumia vai ei.

Juuri näin "korkeakoulusetäkin" lasit ja keraamit -kurssilla luennoi... Mutta yleensä ihmiset ei vaan usko...