
(toki osasyynä on sekin, että ne vain sattuivat eilen illalla olemaan niin hyvin esillä ja kamerakin oli käsillä...


Ilman salamaahan näitä ei kannata yrittääkään kuvata tuolla kameralla, ovat aina sen verran liikkeessä että kuvista tulee suttuisia ja niin tummia, ettei värejä näe kunnolla. Kameran voisi uusia kun joskus rikastuu.

Tässä on nykyisistä paratiiseistani vanhin, sininen naaras. Sen vatsa pullistui vähän aikaa sitten valtavaksi palloksi ja luulin jo, että sen joutuu lopettamaan. Parin viikon sairastelun jälkeen se kuitenkin yhtäkkiä hoikistui ja on nyt pientä kyljessä olevaa "raskausarpea" lukuunottamatta täysin kunnossa. Se on naaraista kiltein eikä kovin usein jaksa piitata koiraiden pullistelusta.

Joskus sinisen naaraankin hermot tosin pettävät, tässä tapauksessa pienemmän koiraan ahdisteluun. Tämä pikkupoika tuntuu olevan murrosiässä, eli isotella pitää kaikelle ja kaikille. Ostin sen alkujaan naaraana, mutta se osoittautuikin nuoreksi koiraaksi.

Ja nyt pikkuinen koiras saa vuorostaan kyytiä isolta koiraalta, jota jostain kumman syystä kutsun Tiikeriksi.


Tämän naaraan kanssa kudetin Tiikeriä kuutisen viikkoa sitten. Kutu tapahtui noin 30 litran muovialtaassa, johon Tiikeri teki kuplapesän vesihyasintin lehtien väliin. Ilmeisesti molempien ensimmäinen kutu meni vähän metsään, sillä poikasia tuli vain kymmenkunta. Niistä seitsemän on edelleen kasvamassa, ja osa alkaa olla jo melkein parisenttisiä ja ihan paratiisikalan muotoisia.

Tämän yrmeän kaverin sukupuolesta en ole aivan varma: se voi olla joko lyhyteväinen koiras tai luonteeltaan hyvin dominoiva naaras. Se on hyvin paljon samannäköinen kuin edellisen kuvan naaras, mutta levittelee eviään enemmän ja on useimmiten tummemmissa väreissä.

Välillä nämä innostuvat kerjäämään ruokaa kameralta


Ja välillä käy näin.


Ruoka-aikana kaikenlaiset tappelut unohdetaan.
