Arkipäivä Akvaariossa

[Form]

En tiedä, onko tälläinen aihe sallittua, mutta kerron nyt "oman akvaarioni arkipäivän."

Akvaarioni on n. 120 l ulkomitoilla, joten semmoinen 110 l se taitaa olla, kaloina:

Kaksi päivää akvaariossani on majaillut: 10 Neontetraa.
Intiaaninsulka: 12 kpl
Partis "albiino / kulta", 1 kpl.
Noitis (noitamonni punainen) 1 kpl
Ja 5 kuparimonnista.

Neontetrat ovat siis uusia, niiden "tavallista" käyttäytymistä en tiedä, mutta hyvin ruoka maistuu ja parvessa vipeltävät Inkkareiden kanssa. Inkkarit lähinnä viettävät päivää hitaasti liikkuen, mutta kun ruokaa tippuu, vilinä on sellainen että... Noitis on oikeastaan näkyvillä vain satunnaisesti, yleensä lymyää jossain kasvissa, mutta kyllä hänkin sieltä esiin usein tulee. Partis odottaa kannolla kokopäivän, että ruoka tipahtaisi sen nenän eteen, ja sitten kun se tipahtaa sitä ei mikään estä sitä (edes monniset) saamasta ruokaa, kurkku lähtee hyvin usein maasta, kun monni "kaivautuu" sen toiselle puolelle. Mutta silti en vielä lusikkaan kesäkurpitsaan / kurkkuun ole kokeillut. Yöllä pikku veijarimme on oiva talonmies, eli putsailee akvaa. Monniset ovat säikkyjä, menevät siellä täällä, kuka missäkin ei ole oikeastaan missään parvessa. Kerran kutenut.

Eli kertokaa (jos tämä nyt on salliittua) omia "arkipäiviä" akvassanne.

[-Alix-]

Meillä akvaarioiden arki on varsin samanlaista päivästä toiseen.

Aamulla herään kun Leo (sitruunakirjoahven) heristää evää makuuhuoneen akvaariossa. Viimeistään silloin kun Leo hakkaa päällään paksuja kansilaseja niin että rytisee. Sille pitää siis tipauttaa sen omia pellettejä (muuta se ei syostu syömääm) ja Leo syökin niin innolla että vettä pärskii ja joskus pellettejä lentää ruokinta-aukosta takaisin ulos.

Sitten siirryn olohuoneen puolelle, jossa tökkään merialtaan töpselit sekä ukon Pötkön töpselin seinään. Altaissa alkaa selvä haahuilu, eli niihinkin ruokaa. Merialtaassa keltavälskäri HubbaBubba ui hulluna ympyyrää kun se näkee ruokapurkin ja samettivuokkokalapariskunta tekee syöksähdyksiä isosta kuplavuokostaan kun ruokaa alkaa satelemaan. Helmikardinaaliahvenkin on oppinut syömään kuivaruokaa ja mokkaluikero yrittää kovasti vaikka se harvemmin osuu... Mandariinikalaa ei voisi väempää kiinnostaa moinen teollinen mössö mutta meritähdet sen sijaan hinautuvat vauhdilla kivien alta apajille.

Pötkössä, jossa sisustus on tällä hetkellä kesken, on ensin autiota mutta kun monimetallit alkavat hehkumaan ja ruokaa tippumaan niin tyhjyyttään huutava hiekkapohja täytyykin mitä moninaisemmista pohjakaloista jotka vipeltävät esille yksinäisestä sammaltukosta joka antaa kalajoukkiolle suojaa altaan toisessa päädyssä. Vauhtia riittää, pohjalla rakeista taistelee useita imunuoliaislajeja, haroja, ripsumonneja ja vaikka mitä muuta. Jos altaaseen laittaa suurempia tabuja niin leväsukaraput vievät ne satavarmasti tiukassa otteessaan mattosuodattimen ylälaitaan turvaan...

Viimeiseksi syttyy 300-litrainen kasviallas (ihan ajastimella jopa) jossa ei paljon liikettä näy. Pohjalla muutama monnislaji sulautuu enemmän kuin hyvin sankkaan kasvillisuuteen. Heitän sinnekin hyppysellisen sapuskaa ja jos aamukiireiden keskellä ehtii kuikuilemaan niin näkee kyllä vilahduksen monnisesta tai kahdesta.

[Idefix]

Kaikkea enemmän ja vähemmän järkevää Samu on duunaillu, mutta ei ole saanut ajastimia valoihin ?

[Malys]

63 litraisessa hehkurasborat päättivät tänään, että mepäs ollaan nyt pohjakaloja. Yleensä nuo haahuilevat kukin missäkin, osa pinnan tuntumassa, osa keskivedessä ja jos pohjalle on tippunut ruokaa, niin suurin osa löytyy pohjalta kyttäämässä murusia/tablettia. Eilen he päättivät olla pintakaloja, kun annoin mikromatoja. Nuolimonnit imuttelevat milloin missäkin ja piikkisilmät kiehnäävät keskenään jossain puskan alla. Pitäisi näille laittaa kanto (otin oksat pois, kun epäilin että ehkä niistä liukenee jotain) ja tammenlehtiä pohjalle.

98 litraisessa aurinkotetrat huitelivat kuka missäkin, siihen asti kunnes kolistelin altaan luona. Silloin tuli parvea ikävä. Monnisten saadessa sapuskansa ne tulivat puskutraktorien tyylillä esiin. Ovat vähän arkoja, tai osa on, osa ei. Tai riippuu päivästä. Kaikkien on pakko yrittää yhtä aikaa tunkea sille tabletille, niin monnisista syntyy välillä melkoisia kasoja. Eikä ikinä ole kamera juuri silloin käsillä.

20 litran rapulassa on välillä toimintaa kuin Kauniissa ja rohkeissa. Tänään kinasteltiin tabletin palasesta ja yritettiin häätää tabletin vallanneet kierteiset pois. Nyt ei ole hirveää draamaa menossa, kun kukaan tytöistä ei ole vaihtanut kuortaan tällä viikolla, niin pojatkin pysyvät housuissaan eikä altaassa ole hillitöntä kuhinaa poikain yrittäessä löytää piilottelevaa tyttöstä.

[-Alix-]

Kaikkea enemmän ja vähemmän järkevää Samu on duunaillu, mutta ei ole saanut ajastimia valoihin ?

Noup. Tänä aamuna tokaisi että voisihan sitä vaikka töpselin vetämisen sijasta ihan käyttää lampun omaa katkaisijaa kunnes saa ajastimet värkättyä