Koe: kuinka talvinen multa voi toimia ymppinä?

[111na]

Heissulivei!

Otin multaa parvekelaatikosta 5-10cm syvältä, kohdasta joka on ollut roudassa varmuudella jopa tänä lämpimänä talvena täällä Etelä-Suomessa. Multaa on lievästi lannoitettu viime kesänä kanankakalla. Se on saanut niin vesi- kuin lumisadettakin.

Muistiinpanot alkakoon:

11.2

Vati 13l (tilavuus lukee pohjassa, Orthex) tiskattu astianpesuaineella, sitten siihen kaadettu kiehuva vesi, jota kallisteltu yli reunojen ja vielä varmistukseksi käsittely Sinolilla sekä uusi tiskaus. Tämä siis vain varmistaakseni, ettei astiassa ole typpibakteereja. Vati oli viimeksi vesikirppujen asuntona.

Kylmää vettä hanasta puolilleen. Pieni kourallinen multaa + hyppysellinen kalanruokaa (klo 13)







Noin siellä on kalanruokaa. Hirvensarvensuolaa menen ostamaan ja ripauksen ruokasoodaa laittamaan myös, sillä hanaveden KH on lähellä nollaa. edit klo 14 lisätty ruokasoodaa noin 1/8 teelusikkaa

Illalla tulen vielä desinfioimaan haavin, niin otan pois multaa. Silloin tilanne muistuttaa enemmän sitä, mitä usein olen neuvonut mullan lisäämistavaksi eli vesiastiaan sekoittamista ja kaatamista siivilän läpi akvaarioon. Toki tässä kokeessa mullan määrä on silloinkin edelleen suurempi suhteessa altaan kokoon kuin akvaarion aloittamisessa. Mutta sen tulee tässä silti näkemään, käynnistyykö typenkierto hyvin ja mielekkäässä ajassa vai ei.

Hakuindeksi. kypsytys nitrifikaatio multaymppi typenkierto safestart akvaarion kalaton kalallinen aloittaminen aloitus käynnistäminen käynnistys kypsyttäminen kypsyminen kypsyyden siirtäminen sessiili typpibakteerit nitrosomonas nitrobacter nitrospira ammoniakki ammonium nitriitti nitraatti hirvensarvensuola ammoniumbikarbonaatti ammoniumvetykarbonaatti ruokasooda natriumbikarbonaatti natriumvetykarbonaatti mustamulta aktiiviliete ymppi typpibakteeriymppi takuuymppi

[ninniw81]

Seuraan tätä suurella mielenkiinnolla.

[Hermen]

Seuraan tätä suurella mielenkiinnolla.

Samoin! 111na jaksaa tutkia. Hieno juttu, selviää tämäkin asia. Tuota mullan käyttämistä ymppinä olen ajatellut itsekin nyt, kun tuota 112-litraista kypsyttelen. Mutta multa kun on tuolla ulkona ja jäässä. Katsotaan, kuinka käy tässä kokeessa.

[111na]

Hauskaa että kiinnostaa! Jaksaa ja jaksaa - täytyy sitä jotain kokeilla kokeen vuoksi ja tämä on todella ensimmäinen kerta siinä suhteessa.

klo 22

Keitetty haavi (harva havas) ja otettu multaa pois niin paljon kuin siihen jäi.
Kalanruokaa poistui myös. Kuvassa saalis. Tulihan sitä noin puolet pois. Hienoin aines jäi vatiin.



Otettu nitraattitesti Tetra: 3-5mg/l. Nitriittitestin ykkösreagenssipullo on vielä kateissa. Mutta kyllä se löytyy. Toisaalta pelkällä nitraattitestilläkin näkee tuloksen.

Laskutoimitus. Hirvensarvensuolaa 5mg/l ammoniumia antava lisäys: 1,35g / 100l -> 1g / 74l -> 0,1g / 7,4l.
1ml hirvensarvensuolaa painaa noin 1g.

Pulloon maustemitallinen jauhetta (1ml) desilitraan vettä.
Taas ripaus kalanruokaa koska edellinen lisäys tuli pääosin pois.
5mg/l ammoniumia lisätty. (10ml pullosta)

Kuva 10 minuutin päästä sekoittamisesta.



Lisätty pesty ja Sinolilla pyyhitty lämpömittari. 14 astetta. Laitettu ikkuna kiinni.

12.2 klo 8.00 20 astetta

[Hermen]

Mites tutkimus jakselee?

[111na]

Hyvin!

12.2

Nitraatti: ei muutosta alkuarvosta - ehkä se on jopa 8mg/l. (Tetran lasista pitemmältä kantilta katsottuna erittäin lähellä 12,5.)


13.2

Nitriitti: 0 mg/l
lämpötila kävi välillä 16 asteessa, kun ikkuna oli auki
Ripaus kalanruokaa
Lämpö 19


14.2 klo 20

Lämpötila 21.
Nitriitti taitaa osoittaa jo pientä muutosta puhtaan keltaisesta oranssin suuntaan! Kolme vuorokautta on kulunut. Mutta ei nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Täytyy säästellä nitraattitestiä. Sitä on vain vähän jäljellä.



Lietettä ei ole paljoa. Tuollainen häviäisi ja hajoaisi hyvin akvaarioon. Lämpömittarilla olen välillä sekoitellut.


15.2 klo 9.30

lämpötila 20 astetta
KH 3-4 (toinen tippa - vettä 2,5ml)
NO₂ 0,1-0,2mg/l (pientä mutta jo selkeää nousua alusta)
NO₃ noin 8mg/l (ei havaittavaa muutosta)

Tetran testejä.


16.2 klo 9.30

Lämpötila 20 astetta
Nitriitti 0,3 mg/l
Lisätty ammoniumia 2,5mg/l (summa alusta 7,5mg/l)

Sekoittelut ovat jääneet vähiin. Mietin hohkakiven lisäämistä sekä matonpaloja, joita voisin lähetellä kirjeessä takuuymppinä. Jos tämä nyt alkaa toimia...

klo 18

Lämpötila 21 astetta.
Lisätty hohkakivi porisemaan ja joukkoon pieniä matonpaloja. (Porisee tosiaan eikä suhise koska vuotaa muoviliitoksen tyvestä. Arvasinhan sen että se menee rikki keittämällä. Silikoniletkut eivät olleet moksiskaan siitä eikä matonpalat.)
Nitriitti 0,4-0,5 mg/l

Jos nitriitti nousee tuohon tahtiin, huomenna ylittyy 1mg/l. Saapas nähdä kuinka nitraatin muodostuksen kanssa sitten käy. Tänäänkään en mittaa sitä.

[111na]

[Skuukkeli]

Miten meinaat toteuttaa "jakelun"?
Pakkaatko lämpöpusseihin ettei käy niin, että pääsee matkalla kylmettymään?

Mua kyllä kiinnostaa tämä hanke, varsinkin tässä vallisevassa oman altaan tilanteessa.

[111na]

Pakkaatko lämpöpusseihin ettei käy niin, että pääsee matkalla kylmettymään?

Mitä turhia! Ei mutta tosissaan, tuli mieleeni jatkokoe, jossa ensin laitan ymppiä pakastimeen. .

Muuten kyllä ajattelin että keväthän tässä tulee ja voi katsoa lämpimät lähetyspäivät varmasti ihan helposti.

Mutta ei mennä asioitten edelle. Se että nitriittiä muodostuu, ei vielä kerro kaikkea. Pitää muodostua myös nitraattia. Lisäksi vielä typenkierron nopeus pitää kehittyä hyvällä tavalla tässä kokeessa.


----------------------------------------------------------------



Lisään kypsyttelijää hyödyttäviä perusjuttuja sinne tänne.

Ammoniumtestejäkin on olemassa, mutta sellainen on enemmänkin joskus mukava lisä kuin tarpeellinen. Ammoniumia voi hyvin annostella niin että tietää paljonko sitä tuli laitettua mittaamattakin!

Pelkällä nitriittitestilläkin pärjää joten kuten (halutessaan hyvin), mutta hyvä on kahden testin yhdistelmä kuten ammonium ja nitriitti tai nitriitti ja nitraatti. Näistä suosin nitriitti ja nitraatti -yhdistelmää, koska nitraattitesti on hyödyllinen kypsytyksen jälkeenkin akvaarion hoidossa. Tetran nitraattitestit ovat tavanneet olla hyvin toimivia ja Seran huonosti näyttäen hurjasti liikaa. Muutaman linkin testeistä laitoin tuonne: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 72#6681272

Kun miettii onko lisäämäänsä ammoniumia vedessä vielä, on syytä tietää että ammoniumista muodostuu kertoimella 2,6 nitriittiä ja että kerroin ammoniumista nitraattiin on 3,44. Näin esimerkiksi 5mg/l ammoniumia on lopuksi vedessä 17,2mg/l nitraattipitoisuutena.


--------------------------------------------------------------



17.2 klo 6.30

Lämpötila 21 astetta.

Nitriitti 0,8 mg/l. Punaista näyttää. Onkin seuraavassa mittauksessa jo laimennettava vesinäytettä, koska ei noista eri punaisen sävyistä ota enää selvää mitenkään. (punaiset sävyt testissä: 0,8 / 1,6 / 3,3-33 mg/l)

Nitraatti. n.8mg/l. Ei muutosta. Testasin hanaveden myös: keltainen 0mg/l, joten testi lienee kunnossa.

Koska nitraattia ei ole muodostunut ja nitriittiäkin noin vähän, vedessä on runsaasti ammoniumia jäljellä. Nitraatin tuloa odotellessa nyt voisi olla hyvä unohtaa koe muutamaksi päiväksi, sillä nitriitinkin tulo kesti jokusen päivän ja nyt kun sitä on, on nitraatin muodostumiseen vasta edellytyksiä. (Kypsytystä voisi nopeuttaa lisäämällä jo alkuun ammoniumin lisäksi myös nitriittiä, koska eri toimissa ovat eri typpibakteerilajit.)

Lisätty vettä 0,75l haihtuneen tilalle.


17.2 klo 20 lämpötila laskenut avonaisen ikkunan takia. 16 astetta.

18.2 klo 8

10 astetta. Ikkuna kiinni. (ilmapumppu oli lähellä ikkunaa)

klo 12
16 astetta. Lisätty tiskattu ja Sinolilla käsitelty lämmitin.
Nitriitti 1-1,5mg/l (mittaus 1+4 kerrotaan viidellä - näytti 0,2-0,3)

19.2 klo 8
28 astetta
lisätty vettä haihtuneen tilalle 1,5l
nitriitti 1,5mg/l
nitraatissa ei selkeää muutosta
lisätty 2,5mg/l ammoniumia, summa 10mg/l

Illalla tulee kuluneeksi jo 8 vuorokautta siitä kun ammoniumia joukkoon lisäsin. Lisäsin taas ammoniumia siinä toivossa, että nitriitti nousisi vähän ripeämmin korkeammalle. Viisi vuorokautta on jo nitriittiä ollut, tasaisesti jatkuvasti kasvaen. Alkaisipa nitraatin muodostus jo! (Mittasin nitraatin ensimmäisenä ja sen jälkeen lisäsin vettä. Mahdollinen pieni muutos jäi siksi sitäkin epäselvemmäksi.)

[111na]

20.2 klo 20

lämpötila 27 astetta
lisätty vettä haihtuneen tilalle
nitraatti 25mg/l
nitriitti 4 mg/l

Nitraatti nousikin niin vauhdilla nyt että alan olla jo luottavainen!

lisätty 2,5 mg/l ammoniumia, summa 12,5



21.2 klo 8.30

lämpötila 27astetta, lisätty vettä haihtuneen tilalle (jätän nämä mainitsematta jatkossa)
nitriitti 5-6 mg/l (mittaus 1+9, kerroin 10)
lisätty ripaus kalanruokaa ja ruokasoodaa noin 1/10 tl

klo 22.30
nitriitti 8 mg/l (1+9)

22.2 klo 8
nitriitti 8 mg/l (1+9)
ripaus kalanruokaa

klo 20
nitriitti 8 mg/l (1+9)
nitraatti 40-50 mg/l (1+2)




Aurinko alkoi paistaa. Vettä on 8,5 cm.

[111na]

23.2 klo 18

nitriitti 8 mg/l - ei muutosta
nitraatti noin 45mg/l - ei muutosta

Päätin jakaa kokeen kahtia, jotta voin vielä kokeilla tässä loppukypsytysvaiheessa kahta erilaista taktiikkaa ammoniumin annostelun ja kokonaistypen pitoisuuden suhteen.

Siirsin suunnilleen puolet sisällöstä ämpäriin, johon laitoin samaten hohkakiven ja lämmittimen. Lisäsin vettä kumpaankin astiaan alkuperäiseen tilavuuteen. Toimi vastaa 50% vedenvaihtoa.

Lämmittimen tiskasin ja käsittelin Sinolilla. Ämpäri oli uusi kaupasta, jonka vain tiskasin. Hohkakiven ja letkun olin jo aiemmin keittänyt.


1. allas
nitriitti 3 mg/l
nitraatti 22 mg/l (ei mitattu)
lisätty 5 mg/l ammoniumia, summa 11,25 mg/l
ripaus kalanruokaa


2. allas
nitriitti 3 mg/l
nitraatti 22 mg/l (ei mitattu)
lisätty 2 mg/l ammoniumia, summa 8,25 mg/l
ripaus kalanruokaa


(Merkitsen vain mittaustavan muutokset enää. Siis 1+9, 1+4, 1+2 ym.)


-----------------------------------------------

24.2 klo 00.30

Aloin miettiä syytä sille että kehitys näytti pysähtyneen. Ruokasoodan toinen lisäys ajoittuu siihen melko hyvin. Hanavedessä on KH 0-1 astetta, joten veden lisäys alensi sitä taas. Muistan joskus panneeni merkille eräässä täällä esitellyssä kypsytyksessä, että alhaisessa pH:ssa näkyi hyvin nopeaa kehitystä multaympillä. Toiseksi muistan mainitun eri typpibakteerilajien erilaisia ihanneolosuhteita pH:n suhteen.

Pitäisi laittaa neljä testiastiaa! Mutta tein nyt kuitenkin niin, että tässä vaiheessa sekoitin astioiden vedet keskenään ja lisäilin ruokasoodaa toiseen. (Lisäsin vähän myös toiseen, mutta säädin rikkihapolla sen jälkeen.)

Eli jatko onkin nyt tämännäköinen:

1. allas

nitriitti 4 mg/l
nitraatti noin 25 mg/l (ei mitattu)
lisätty 3,5 mg/l (klo 18) ammoniumia, summa 9,75 mg/l
KH 10 (dH astetta) (mittausvettä 2,5 ml)
pH 7,5 - 8


2. allas

nitriitti 4 mg/l
nitraatti noin 25 mg/l (ei mitattu)
lisätty 3,5 mg/l (klo 18) ammoniumia, summa 9,75 mg/l
KH 2 dH (vettä 5 ml)
pH 6,5 - 7


klo 11

1. allas
lämpötila 27 astetta
nitriitti 4 mg/l
lisätty 2,25 mg/l ammoniumia, summa 12 mg/l
pH 8

2. allas
lämpötila 26,5
nitriitti 4 mg/l
lisätty 2,25 mg/l ammoniumia, summa 12 mg/l
pH 7,5
lisätty rikkihappoa
pH 6,5 - 7
KH 1 dH (vettä 10ml)


klo 18.30

lämpötila molemmissa 28 astetta

1. allas
nitriitti 4 mg/l
nitraatti 45 - 50 mg/l

2. allas
nitriitti 3 mg/l
nitraatti 40 - 45 mg/l

[111na]

Nitraattia muodostuu taas hyvään tahtiin! Lämpötila on molemmissa 28 astetta - kerron vain muutoksista jatkossa.


klo 19
Lisätty 1 mg/l ammoniumia, summa 13 mg/l.


25.2 klo 9

1. allas
nitriitti 3 mg/l

2. allas
nitriitti 4 mg/l
pH 7

Lisätty ripaus kalanruokaa ja 1 mg/l ammoniumia, summa 14 mg/l.



Asensin uudet puiset hohkakivet. Hienoa pientä kuplaa tulee.


25.2 klo 20

1. allas
nitriitti 4 - 5 mg/l
nitraatti 45 - 50 mg/l
KH 10 / pH 8 (ei mitattu)

2. allas
nitriitti 5 - 7 mg/l
nitraatti 45 - 50 mg/l
pH 7
lisätty rikkihappoa -> pH 6
KH 0-1 (ei mitattu)

Lisätty 1 mg/l ammoniumia, summa 15 mg/l.


26.2 klo 9

1. allas
nitriitti 3 mg/l
nitraatti 45 - 50 mg/l

2. allas

pH 6,5
nitriitti 5-6 mg/l
nitraatti 40 mg/l (ei muutosta: valon laadun vaikutus)


Nitraatteihin oli nyt syntynyt pieni mutta selkeä ero. Laimennos 1+2. Toinen näytti tasan värikartan ruutua 12,5, (jonka pyöristin: 40 mg/l).



Ammoniumia on annosteltu samoin kumpaankin. Nitriitin kehitys kertoo nyt samaa kuin syntynyt ero nitraattiin: 1. allas kirii edelle. Muutenkin nyt näyttää siltä, että kohta tulisi valmista, koska ammoniumia on syötetty varsin vauhdilla vuorokautta kohden (2 mg/l) ja nitriitti pysyy samoissa - tai jopa alenee - nitraatin kasvaessa.

Tämä huomio, vaikkakin kovin hätäinen, riittäköön tässä kokeessa. Tätä olisi hyvä seurata pitemmälle, mutta nyt teen vielä toisenkin hätäisen kokeen.

[111na]

Päätin jakaa kokeen kahtia, jotta voin vielä kokeilla tässä loppukypsytysvaiheessa kahta erilaista taktiikkaa ammoniumin annostelun ja kokonaistypen pitoisuuden suhteen.

Nyt sitten vasta tähän. Vertailu voisi olla mielenkiintoisempi, jos alusta alkaen toinen allas saisi runsasta kuormitusta muun muassa siksi että silloin varmemmin ammoniumiakin kerääntyisi veteen runsaasti, josta osa esiintyy ammoniakkina.

Ensiksi sekoitin vedet jälleen keskenään astioissa ja laskin vesiarvot keskiarvoina tänään mitatuista ("ei mitattu").


1. allas
KH 4-5 (ei mitattu)
nitriitti 4 mg/l (ei mitattu)
nitraatti 45 mg/l (ei mitattu)
lisätty 5 mg/l ammoniumia, summa 20 mg/l
ripaus kalanruokaa

2. allas
vaihdettu vettä 2/3 (kahvinsuodattimen läpi, jonka lietteen huuhtelin takaisin altaaseen)
nitriitti 1,5 mg/l (1+2)
nitraatti 20 - 25 mg/l (1+1)
lisätty 2 mg/l ammoniumia, summa 7 mg/l
ripaus kalanruokaa


Altaiden nitraattien ero on vähemmän looginen suhteessa 2/3 vedenvaihtoon. Tarkistusmittaukset eivät tuoneet selitystä tulokseen:

hanaveden nitraatti 1-3 mg/l

1. allas
nitraatti 40 - 50 mg/l (1+2)
nitraatti 40 - 50 mg/l (1+1)
nitraatti 40 mg/l (1+1, käyttäen reilummin reagenssijauhetta kuin olen tavannut laittaa)

2. allas
nitraatti 25 mg/l (1+1, reilummin jauhetta, aikaa ensimmäiseen mittaukseen kulunut jo yli puoli tuntia)


Erikoista! 2. altaassa ehti olla uusi vaihtovesi (2/3) kymmenisen minuuttia ja uusi ammoniumlisäys viitisen minuuttia ennen nitraatin mittausta. Tämä saattaa viitata siihen että typenkierto oli jotenkin jumissa. Alkeissa seuraamissani kypsytyksissä olen aiemmin ihmetellyt oikein reilusti ammoniumia saaneiden altaiden heti vedenvaihdon jälkeisiä kummallisia pomppaavia typpiarvoja.

Tiedä sitten mahtaako joukosta puuttua Nitrospira -suku ja nämä huomiot liittyisivätkin muihin typpibakteereihin. Nähtäväksi edelleen jää, kehittyykö tällä ympillä typenkierto hyväksi kaloja varten. Uskoisin että kehittyy. 15. 2 alkoi nitriitti nousta, joten nyt on 11 vuorokautta siitä kulunut ja 15 vuorokautta aivan alusta. Jukka Järven testissä Tetran Safestartilla aikaa kului 11-12 vuorokautta. (Testi ei ole lainkaan reilu muita valmisteita kohtaan, koska ymppiä ei muilla lisätty kaikkea heti alussa.)

Lisää spekulaatiota. Entä jos typpibakteerit siirtyvät typen hapettamisesta selkeästi 'jakautumismoodiin' juuri silloin kun typenkierto näyttää stoppaavan hyvästä ammoniumin annostelusta huolimatta? Vertaamalla kahta eri määrin kuormitettua testiallasta, voisi lopuksi kokeilla, näkyykö kasvaneen typenkierron nopeudessa eroa. Jukka Järven 'holtiton' -testi ei kerro saavutetun typenkierron nopeudesta verraten mitään. Erittäin vaatimaton ja lempeä oli lopputestauksen ammoniumlisäys: "Testasin hapetustehon riittävyyden lisäämällä vuorokauden aikana 1 mg/l ammoniumia tipoittain eli reilussa minuutissa yksi tippa vettä astiasta, jossa oli 0,5 ml 20 % ammoniakkia, ja vesimäärä oli mitoitettu ennakkoom kokeilemalla." (Siitä ei saatu tietoa, pysähtyikö nitriitin tai nitraatin muodostuminen jossain vaiheessa.)

Veikkaisin, että tässä meneillään olevassa kokeessani vaihtamalla veden ja samalla tavoin hapetustehon riittävyyden testaamalla typenkierto toimisi jo nyt täydellisesti!

Mainittu typenkierron riittävyyden testaus on toki riittävä kalojen kannalta, mutta tässä ei saada mitään tietoa siitä, saavutetaanko 'suurella' tai 'hyvin suurella' ammoniuminsyötöllä haittaa vai hyötyä typenkierron kasvulle verraten 'pieneen' tai 'keskisuureen'.



klo 13.30

2. allas
lisätty ruokasoodaa
KH 3 - 4 dH astetta (2,5 ml vettä - toinen tippa)

[jarvij]

Vertailevassa kokeessa kutakin ymppiä lisättiin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Piti siis johtaa maksimitulokseen. Oli siis mahdollisimman reilu käytäntö.

Mielenkiinnolla seuraan tätä Kimmo Mannerin testiviritelmää.
Älä veikkonen veikkaa, vaan kokeile.
Odotan loppuyhteenvetoa.

[111na]

Vertailevassa kokeessa kutakin ymppiä lisättiin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Piti siis johtaa maksimitulokseen. Oli siis mahdollisimman reilu käytäntö.

Älä veikkonen veikkaa, vaan kokeile.

Kokeillaan kokeillaan, kunhan ehditään! Mutta reilusta kaukana tuo edellinen sillä perusteella mitä me kaikki tiedämme typpibakteereista ja niiden ottamasta ajasta lisääntyäkseen. Kuka sitä valmistajien huuhaahan uskoo ilman perusteita ja tässähän nimenomaan kokeiltiin valmisteen toimimista typpibakteeriymppinä eikä mihinkään muihin mahdollisiin ja mahdottomiin lupauksiin. Tai toisaalta: kokeiltiin soveltuvuutta typpibakteeriympiksi kalattomaan ammoniumkypsytykseen, mikä on jo itsessään vastoin kaikkien valmistajien ohjeita - myös annetun ammoniumin määrässä verraten kalalliseen aloitukseen.

[jarvij]

En tunne eri valmistajien ymppien typpibakteeripitoisuuksia, joten yhtäsuurien bakteerimäärien lisääminen ei ollut mahdollista. Siksi toimin kunkin valmistajan optimoiman ohjeen mukaisesti. Tulokset sitten saivat osoittaa, mikä kulloinkin oli tulkittava huuhaaksi.

Tetrasafen osalla 5 ml 6 litraan oli kertalisäyksenä valmistajan mukaan sopiva. Muilla valmisteilla piti bakteereita lisäillä eri päivinä ohjeiden mukaan.
Tottakai kypsytin kulloinkin valmistajan ohjeen mukaisesti.

Bakreerien maksimaalinen kasvatus kypsytysvaiheessa ja kypsän akvaarion hapetustehon testaaminen ovat kaksi eri asiaa.

Tätän aiheen jauhamisen tähän.

[111na]

Ohjeen mukaisuuden suhteen viittaan edellä toteamaani - ja muutenkin. Onhan se myös perusteltua noinkin, varsinkin kun sellaista testiä ei ole tehty ennen, mutta ei sen mukaan mitä tiedämme typpibakteerien jakautumisesta ja siitä, miten järjettömiä ohjeita ja lupauksia akvaariotuotteisiin usein liittyy. Kukin tyylillään kuitenkin ja sinunhan se testi oli, ei minun! Hattua nostan, mutta myös huomioita jaan, ihan pokkana, haluttiin tai ei.

Anteeksi nyt vaan, mutta minun on suorasukaisen rehellisyyden nimessä sanottava, että tuosta valinnasta ja vastauksesta huomautukseeni tulee väistämättä mieleen että ei kenties haluttu käyttää menetelmää, joka tiedetään tehokkaimmaksi vaan näytettiin pelkäävän liian hyvää tulosta muilla kuin Amazonin maahantuomilla tuotteilla. (Nämä ovat siis vain ohessa syntyneitä luonnollisia mietteitä - eivät minkäänlaisia väitteitä. Huonoksi käytökseksi en ainakaan haluaisi tulkittavan - 'puhuu kaikki ajatuksensa'.)

Sekin on sanottava että yllätyin todella suuresti, että esimerkiksi Nitrivec näytti tuottavan kypsän tilanteen. Esimerkiksi tässä käytännön kokeessa siihen kykyyn ei tullut minkäänlaista viitettä. Siksi olen myös jopa miettinyt, mahtoiko mattosuodattimen desinfiointi onnistua täysin Safestartin jäljiltä.

Tärkeän ja kaivatun kokeen olet suorittanut mutta mikään ei ikinä riitä, vaan aina kaivattaisiin lisää kokeita syntyneiden uusien kysymysten ratkomiseksi! Tämä on mitä luonnollisinta.

Bakreerien maksimaalinen kasvatus kypsytysvaiheessa ja kypsän akvaarion hapetustehon testaaminen ovat kaksi eri asiaa.

Nimenomaan - ja juuri tähän osin puutuinkin. Kyseenalaistan periaatteellisesti, mikä hyvään tutkimustapaan mielestäni aina kuuluu, myös opit ja katson itse todellisuutta tavoin mihin kykenen. Jossain on vikaa, jos opittu ja opetettu ei kohtaa todellisuutta. Jos vian pystyy löytämään, ja asettamaan uusia oleellisia tai tarkennettuja kysymyksiä vanhojen tilalle, on saavutettu jotain. Vikaa voi olla tietenkin menetelmissä yhtä lailla kuin luonnon toiminnan tietämisessä ja syysuhteissa, mutta nämä hyvässä lykyssä pystyy erottamaan toisistaan.

Taitaa olla typpibakteerien toiminta monine bakteerisukuineenkin vain kuitenkin niin laaja alue, jota ei ole ehditty maailmassa laajalti eikä varsinkaan monin yksityiskohdin ja erityistilantein tutkia.

[111na]

Vuorokausi sitten:

1. allas
nitriitti 4 mg/l (ei mitattu)
nitraatti 45 mg/l (ei mitattu)
lisätty 5 mg/l ammoniumia, summa 20 mg/l
ripaus kalanruokaa
KH 4 - 5 dH° (ei mitattu)

2. allas
vaihdettu vettä 2/3 (kahvinsuodattimen läpi, jonka lietteen huuhtelin takaisin altaaseen)
nitriitti 1,5 mg/l (1+2)
nitraatti 20 - 25 mg/l (1+1)
lisätty 2 mg/l ammoniumia, summa 7 mg/l
ripaus kalanruokaa ja ruokasoodaa
KH 3 - 4 dH°



27.2 klo 10.30

1. allas
nitriitti 6 - 7 mg/l (1+9)
nitraatti 42 - 54 mg/l (1+2)

2. allas
nitriitti 2 mg/l (1+9)
nitraatti 30 - 35 mg/l (1+2)


27.2 klo 20
2. allas
nitriitti 1,6 mg/l (1+3)

28.2 klo 9

2. allas
nitriitti 1 - 1,2 mg/l (1+2)
lisätty 0,5 mg/l ammoniumia, summa 7,5 mg/l

1. allas
lisätty 2 mg/l ammoniumia, summa 22 mg/l



28.2 klo 23

1. allas
nitriitti 3-4 mg/l (1+2)
nitraatti 75 mg/l

2. allas
nitriitti 1,4 - 1,6 mg/l (1+2)
nitraatti 37,5 mg/l (1+2)


Jaaha, ei se 2. allas sitten laskenutkaan nitriittiään tuohon tahtiin miltä vähän aikaa vaikutti. Seurataan siis aina vaan, tuleeko ensinkään valmista. Ehkäpä mattosuodattimella olisi jo valmista.

1. allas vaihteeksi näyttäisi enteilevän nitriitin taittumista alas. Tekisipä se sen, niin pääsisin jo jatkokokeeseen, mikä on varmaankin ympin otto tästä kokeesta ja kypsytys suurella 'mekaanisella' ammoniumannostelulla vs. pyrkien pitämään nitriittiä 4-8 mg/l lukemissa.

[111na]

29.2 klo 9

Hih! 1. allas taitaa juuri nyt kypsähtää! Se on saanut viime vaiheessa kolmessa vuorokaudessa 7 mg/l ammoniumkuorman ja nitriitti vääntää alas vauhdilla. Sikäli hauskaa, että tämä myös tukee hyvää kypsymistä taktiikalla, jossa ammoniumia annostellaan pitäen nitriittiä muutamassa asteessa, mitä olen ohjeeksi useimmin neuvonut. Altaassa on ollut nitriittiä siitä asti kun se ylös kipusi, alimmillaan 3 mg/l ja ylimmillään 8 mg/l.

1. allas
nitriitti 1 mg/l (1+10)

2. allas
nitriitti 0,6 mg/l (1+2)
lisätty 0,5 mg/l ammoniumia

-----------------------------------------------------------------------------------

Toivottavasti en nuolaise ennen kuin tipahtaa, vaan samalla kun tipahtaa. :

Todettiin että talvimulta voi toimia hyvin ymppinä.

Saatiin pientä viitettä hyvin alhaisen KH:n huonosta vaikutuksesta ja suhteessa koejärjestelyyn voitaneen varovasti arvioida kyseessä olevan typpibakteerien hiilentarve. pH:n vaikutus on toinen mahdollinen tekijä. Katso kokeen osa välillä 24.2 klo 00.30 - 26.2 klo 9.

Aikaa kypsytykseen kului seuraavasti - olettaen että illalla on nitriitti nollilla.

11.2 pantiin koe alulle ja illalla lisättiin ammoniumia - 29-11= 18 vrk = 2,6 viikkoa.
15.2 alkoi muodostua nitriittiä - 29-15= 14 vrk = 2 viikkoa.

-----------------------------------------------------------------------------------


klo 12.30

1. allas
nitriitti 0,4 - 0,6 mg/l (1+1)

klo 22
1. allas
nitriitti 0,2 - 0,3 mg/l (:) melkein!)
KH 5-6
lisätty 2 mg/l ammoniumia (1 mg/l klo 22 ja 1mg/l klo 24) - summa 24 mg/l

2. allas
nitriitti 0,6 mg/l (1+1)
KH 3-4
lisätty ruokasoodaa
KH 5-6
lisätty 2 mg/l ammoniumia (1 mg/l klo 22 ja 1mg/l klo 24) - summa 10 mg/l


1.3 klo 9
1. allas nitriitti 0,6 mg/l (1+1)
2. allas nitriitti 1,2 mg/l (1+1)

klo 12
1. allas nitriitti 0,4 mg/l (1+1)
2. allas nitriitti 1,2 mg/l (1+1)

klo 15
1. allas nitriitti 0,3 mg/l
2. allas lisätty ammoniumia 2 mg/l - summa 12 mg/l

klo 19
1. allas nitriitti 0,2 mg/l
2. allas nitriitti 1,6 mg/l (1+1)

klo 21.30
2. allas - koe keskeytetty ja sen matonpalat ja liete siirretty 1. altaaseen

Kunhan nitriitti laskee, kokeilen 1 ml ammoniumin annostelua vuorokaudessa testiksi typenkierron riittävyydestä kaloille. Tästä lopusta - sen jälkeen kun jo laskeskelin paljonko aikaa kului - oppi vielä sen, ettei kannata hötkyillä vaikka nitriitti näyttäisi laskevan vauhdilla. Varmaankin olisi kannattanut lisätä vielä reilu annos ammoniumia, niin nitriitin luulisin laskeneen aivan nollille nopeammin ja typpibakteerien lukumäärä hyvin mahdollisesti olleen kaksinkertainen. Kun nitriittiä on vain vähän, tuskinpa jakaantuminen on tehokasta. Jälleen tulee myös mieleen että ehkäpä mattosuodatin laskisi nitriitin aivan nollille nopeammin.


klo 24
1. allas nitriitti 0 mg/l
lisätty 0,5 mg/l ammoniumia

2.3 klo 8.30
lämpötila 19 astetta (siirsin lämmittimen uuteen kokeeseen illalla)
1. allas nitriitti 0 mg/l
lisätty 0,5 mg/l ammoniumia

2.3 klo 10.15
lämpötila 19
nitriitti 0,3 mg/l

Lämpötilan vaikutus olisi yksi hyvä koe. Kuinka paljon se vaikuttaa.

Nähdään kuitenkin että kevyesti kypsä allas vielä on ja kuten sanottu, tehokasta kypsytystä olisi ollut syytä jatkaa päivä pari eikä jäädä odottamaan pikkuhiljaa nollaa lähestyvää nitriittiä. Jälleen jää spekuloitavaksi, olisiko nitriittiä ilmaantunut mitattavaa määrää jos ammoniumia laitettaisiin nyt tipoittain vuorokauden aikana.

11.2 pantiin koe alulle ja illalla lisättiin ammoniumia - 29-11= 18 vrk = 2,6 viikkoa.

Kului siis 19 vrk, 2,7 viikkoa. Tämä aika ei ole kuitenkaan kovin mielenkiintoinen mihinkään vertailuihin - siksi erilaisia eri altaat aina ovat ja tässä kokeessa oli myös varsin muuntelevat olosuhteet eri vaiheissa.

Seuraava koe on paremmin identtinen ja muutenkin selkeämpi. Se on jo käynnistetty. Tässäpä tuo: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=124494

[111na]

Tulipa vielä mieleeni tässä lopputestauksessa mahdollinen kokonaistypen vaikutus. ( Nitraatti viimeksi mitattu 28.2 klo 23: 75 mg/l jolloin ammoniumsumma 22 mg/l)

klo 13
nitriitti 0,3 mg/l
Ammoniumsumma 25 mg/l

vaihdettu suurin osa vedestä, noin 90 %
havaittu hajoamatonta kalanruokaa

klo 13.30
lämpötila 20 astetta
nitriitti 0 mg/l
lisätty 0,5 mg/l ammoniumia

klo 14.40
Muistui mieleen KH, joka on noin 1 hanavedessä. Lisätty ruokasoodaa.

klo 14.50
nitriitti 0 mg/l (Näyttää jo paremmalta! Mutta ei nuoleskella liikaa vielä..)

klo 16
lämpötila 20 astetta
nitriitti 0 - 0,1 mg/l (Erittäin hyvä edelleen. Oli tosi keltainen kuitenkin, eikä ollenkaan oranssi. Keltaisen sävy oli vain hieman lämpimämpi kuin nollatulos.)

klo 18
nitriitti 0,1 mg/l (Tyydyttävä tulos kunhan tähän jää.)

klo 20
lämpö 20 astetta
nitriitti 0 - 0,1 mg/l (Laskussa on. Se oli siinä. Jääköön kuuden ja puolen tunnin testiksi vuorokauden sijaan.
-----------------------------------------------------------------------------

klo 20
Lisätty 10 mg/l ammoniumia

[111na]

Sekin on sanottava että yllätyin todella suuresti, että esimerkiksi Nitrivec näytti tuottavan kypsän tilanteen. Esimerkiksi tässä käytännön kokeessa siihen kykyyn ei tullut minkäänlaista viitettä. Siksi olen myös jopa miettinyt, mahtoiko mattosuodattimen desinfiointi onnistua täysin Safestartin jäljiltä.

Vasta nyt silmiini tarttui lause: "Lisäsin siihen kutakin testiä varten uuden biologisen omatekoisen suodattimen." http://aquahoito.info/suomi/kypsytys/vertailu.php

[111na]

Tulipa vielä mieleeni tässä lopputestauksessa mahdollinen kokonaistypen vaikutus.

Tähän ei saatu tietenkään viitettä eilen. Vertailuallaskin puuttui.

klo 13
ammoniumsumma 25 mg/l

vaihdettu suurin osa vedestä, noin 90 %
lisätty 0,5 mg/l ammoniumia
lisätty ruokasoodaa

klo 20
Lisätty 10 mg/l ammoniumia

3.3 klo 15.45
nitriitti 1,5 mg/l
nitraatti 8-10 mg/l

klo 21
lämpötila 20 C°
nitriitti 2,5 mg/l (1+9)
nitraatti 20 - 25 mg/l

4.3 klo 9
lämpötila 20 C°
nitriitti 0,9 mg/l (1+2)

Todella upea vauhti typenkierrossa! Jännitys tiivistyy: meneekö nitriitti myös aivan nollille nopeammin kuin viimeksi vai hidasteleeko pahoin viimeiset kymmenykset.

[111na]

4.3 klo 21
nitriitti 0 - 0,1 mg/l !!!


Ei tästä mitään tärkeää typpibakteerilajia kerta kaikkiaan voi puuttua. Kahdessa vuorokaudessa se hotkaisi 10 mg/l ammoniumia. Se on siinä.



----------------------------------------------------------------------------------

Tästä 1.3 otettu pieni ymppi testataan täällä: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=124494


----------------------------------------------------------------------------------


Kylmän säilytyslämpötilan vaikutus ymppiin. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=126376

[Micke]

Mitäs tälle projektille kuuluu?