Altaan suodatus kiekoille
Valvoja: Moderaattorit
Altaan suodatus kiekoille
Altaan koko 250*60*60
lamppuina 2kpl 150w monimetallia
suodatin eheim 2080
300 w lämmitin
Haluaisin kiekkoja altaaseen.
Olisiko hyvä olla toinenkin suodatin?
putsauksen yhteydessä toinen suodatin on poissa käytöstä, ei suodatus keskeytyisi eikä bakteerikanta muuttuisi niin paljon...
onko asiassa mitään itua?
ja varmaan joku roskia keräävä (2252)sisäsuodatinkin
Miten puhaltajat ja imut pitäis sunnata ja mihinkä asentaa.
Onko muita hienoja laitteita mitä vois ajatella kiekkojen hyvin voinnin takeeksi?
(hiilidioksidi levitin on tilauksessa)
lamppuina 2kpl 150w monimetallia
suodatin eheim 2080
300 w lämmitin
Haluaisin kiekkoja altaaseen.
Olisiko hyvä olla toinenkin suodatin?
putsauksen yhteydessä toinen suodatin on poissa käytöstä, ei suodatus keskeytyisi eikä bakteerikanta muuttuisi niin paljon...
onko asiassa mitään itua?
ja varmaan joku roskia keräävä (2252)sisäsuodatinkin
Miten puhaltajat ja imut pitäis sunnata ja mihinkä asentaa.
Onko muita hienoja laitteita mitä vois ajatella kiekkojen hyvin voinnin takeeksi?
(hiilidioksidi levitin on tilauksessa)
-
- Junior Member
- Viestit: 115
- Liittynyt: 12:35, 05.04.2006
- Akvaarioseurat: Jyväskylän Akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Jyväskylä
Varmaan suodatustehoa tarvitaan rutkasti lisää. Itsellä samankokoisessa kiekkolassa (900 l) on Eheim Pro 3 2078, Pro II 2028 ja 2026 + sisäsuodattimina 2252 ja 2048 ja silti huoltoväli on kovin lyhyt. Harkitsisin tehokkaimpia ulkosuodattimia jopa kaksi kappaletta lisää, noita pieniä ei kannata lisätä. Vedenkiertoa yhteensä saisi olla varmaan 4-5 tuhannen litran luokkaa tunnissa. Tosin pelkkä kierto ei riitä vaan tarvitaan suodatuskykyä, kiekot kun sotkevat paljon ja ruokinta on aika raskasta.
-
- Junior Member
- Viestit: 161
- Liittynyt: 15:41, 05.11.2007
-
- Junior Member
- Viestit: 115
- Liittynyt: 12:35, 05.04.2006
- Akvaarioseurat: Jyväskylän Akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Jyväskylä
Kyllähän kalojen määrä on suoraan suhteessa roskaamiseen. Minulla on
altaassa aika vähän kaloja; 8 kiekkoa, kolme plekoa, isovelhomonni, viisi tiikerinuoliaista. Kiekot syö aika sotkuisesti ja osa menee "ohi" ja se kuormittaa suodatusta. Minulla kiertoa on yli 5 tuhatta litraa/h ja silti roskia leijuu ja kalankakkaa jää pohjalle lapottavaksi viikoittaisen vedenvaihdon yhteydessä. Alkuperäisen kysyjän allas on aika pitkä ja saattaisi tarvita kolmekin ulkosuodatinta. Tämä on vain minun arvaukseni, tuo Pro 3 2078 on tehoiltaan aika lähellä 2080:stä, luulisin että 2260 on tehokkain noista ulkosuodattimista ja itse harkitsen sen hankkimisesta pienimmän tilalle...
altaassa aika vähän kaloja; 8 kiekkoa, kolme plekoa, isovelhomonni, viisi tiikerinuoliaista. Kiekot syö aika sotkuisesti ja osa menee "ohi" ja se kuormittaa suodatusta. Minulla kiertoa on yli 5 tuhatta litraa/h ja silti roskia leijuu ja kalankakkaa jää pohjalle lapottavaksi viikoittaisen vedenvaihdon yhteydessä. Alkuperäisen kysyjän allas on aika pitkä ja saattaisi tarvita kolmekin ulkosuodatinta. Tämä on vain minun arvaukseni, tuo Pro 3 2078 on tehoiltaan aika lähellä 2080:stä, luulisin että 2260 on tehokkain noista ulkosuodattimista ja itse harkitsen sen hankkimisesta pienimmän tilalle...
Minusta kyllä suodatuksen tehtävä on lähinnä biologinen eli kyllä ne kalankakat sinne pohjalle jäävät lapottavaksi, vaikka ulkosuodattimia olisi kymmenkaupalla. Sinne pönttöihinkö niiden pitäisi kulkeutua suodattimia tukkimaan?hande1 kirjoitti:Minulla kiertoa on yli 5 tuhatta litraa/h ja silti roskia leijuu ja kalankakkaa jää pohjalle lapottavaksi viikoittaisen vedenvaihdon yhteydessä.
Joo ja täytyy muistaa, että tehtaan ilmoittama teoreettinen teho litraa/h on "mitattu" ilman suodatusmassoja, nehän hidastavat kiertoa aika drastisesti. Eli vanha totuus: vedenkierrätysnopeus ei ole sama asia kuin suodatuksen teho.111na kirjoitti:Toiseksi hiljainen läpivirtaus suodattimessa estää parhaiten sameuksia.
-
- Junior Member
- Viestit: 161
- Liittynyt: 15:41, 05.11.2007
Itse huomasin selvän eron. Vaihdoin osaa massoista ulkosuodattimessa, lisäsin yhden ylimääräisen karkean levyn, lisäsin "biologisen" massan määrää jne, mielestäni tein paremman vaihdon, mutta käytössä sen nyt huomaa, akvaarion vesi on sameampaa kuin ennen. Mikään muu ei ole muuttunut kuin osa massoista. Näinpä lisäsin yhden ylimääräisen sisäsuodattimen ja nyt hakusessa isompi ulkosuodatin toisen lisäksi.
"Kiekot kun kasvavat kovasti ja sitä shittiä tulee kokoajan enemmän"
"Kiekot kun kasvavat kovasti ja sitä shittiä tulee kokoajan enemmän"

Huononivatko vesiarvotkin samenemisen myötä? Olivatko uudet massat ehtineet kypsyä? Oliko sisäsuodattimen lisäämisellä vaikutusta sameuteen?Pörriäinen kirjoitti:Itse huomasin selvän eron. Vaihdoin osaa massoista ulkosuodattimessa, lisäsin yhden ylimääräisen karkean levyn, lisäsin "biologisen" massan määrää jne, mielestäni tein paremman vaihdon, mutta käytössä sen nyt huomaa, akvaarion vesi on sameampaa kuin ennen. Mikään muu ei ole muuttunut kuin osa massoista. Näinpä lisäsin yhden ylimääräisen sisäsuodattimen ja nyt hakusessa isompi ulkosuodatin toisen lisäksi.
"Kiekot kun kasvavat kovasti ja sitä shittiä tulee kokoajan enemmän"
-
- Junior Member
- Viestit: 161
- Liittynyt: 15:41, 05.11.2007
Vesiarvot eivät ole muuttuneet, uudet massat eivät olleet kypsiä vaan vaihdoin vain osan massoista ja ajattelin, että en niitä sen kummemmin kypsyttele. Sisäsuodattimen lisääminen auttoi asiaan kyllä, mutta huomasin tänään myös toisen mokan kun siivoilin akvaariota. Eli aquaball suodatin oli pienimmällä teholla, joten tämäkin varmaan vaikutti osaltaa asiaan ja korjasin epäkohdan heti. Lisäksi vaihdoin tänään puolet vedestä, joten katsotaan asiaa uudelleen muutaman päivän päästä.lehtiju2 kirjoitti:Huononivatko vesiarvotkin samenemisen myötä? Olivatko uudet massat ehtineet kypsyä? Oliko sisäsuodattimen lisäämisellä vaikutusta sameuteen?Pörriäinen kirjoitti:Itse huomasin selvän eron. Vaihdoin osaa massoista ulkosuodattimessa, lisäsin yhden ylimääräisen karkean levyn, lisäsin "biologisen" massan määrää jne, mielestäni tein paremman vaihdon, mutta käytössä sen nyt huomaa, akvaarion vesi on sameampaa kuin ennen. Mikään muu ei ole muuttunut kuin osa massoista. Näinpä lisäsin yhden ylimääräisen sisäsuodattimen ja nyt hakusessa isompi ulkosuodatin toisen lisäksi.
"Kiekot kun kasvavat kovasti ja sitä shittiä tulee kokoajan enemmän"
Osuutta asiaan voi kyllä olla silläkin, että kevätaurinko on päässyt harsoverhon takaa mollottamaan suoraan akvaarion sivuun, pimennysverhoa en ole vielä ehtinyt asentamaan, joten korjaan senkin epäkohdan mahd. nopeasti. Voisikohan tuo aurinko tehdä jotain levää tuohon veteen, väriltää se on ollut enemmänkin vihertävämpää kuin harmaata tms. Muuten ei meillä mitään leviä ole.
Joten ihan omia mokia varmaan..
-
- Advanced Member
- Viestit: 3024
- Liittynyt: 21:18, 27.01.2004
- Akvaarioseurat: TAS
- Paikkakunta: Kangasala & Tre / TAS
Heh. Hauska huomata kuinka erilainen mielipide sinulla on kyseisen asian suhteen. Itse meinaan ajttelen aivan toisin. Mielestäni suodatuksessa on vikaa jos pohjalta löytyy paskakikkareita. Ja jos taas suodattimet tukkeutuvat liian helposti niin ovat ne liian pieni kokoisia.lehtiju2 kirjoitti:Minusta kyllä suodatuksen tehtävä on lähinnä biologinen eli kyllä ne kalankakat sinne pohjalle jäävät lapottavaksi, vaikka ulkosuodattimia olisi kymmenkaupalla. Sinne pönttöihinkö niiden pitäisi kulkeutua suodattimia tukkimaan?
Itse en lappoputkeen kyllä enään koske.

Mulla on 450 litrasessa 150cm pitkässä altaassa 7 kiekkoa,30 kiilakylkeä, 4 loistokääpiöahventa n.20 monnista,leväbarbeja, partis ja "santtu". Suodatuksena Eheim 2028 ulkosuodatin(1050l/h) sekä mattosuodatin(1000l/h). Kumpikin suodatin puhaltaa pintaan. Hiekka pohja ollut nyt vuoden(ennen sora ja eri kalasto) enkä kertaakaan ole laponnut pohjaa, eikä missään näy kakkaa eikä roskiakaan lentele.
Mitä ittellä on akvaarioita ollu, niin en niitä ole laponnu. (teenkään siinä jotain väärin?). Mitenkä se on eres mahdollista tuonne kasvien sekaan mennä lappoamaan letkuhan olis täynnä kasveja sitten 
Kuinka sitten kun olen ymmärtänyt etteivät kiekot kumminkaan tykkää kovin kovasta virrasta mikäs sitten on kova tuon kokoiseen altaaseen?
Tai mikä hyvä näin aluksi? sittenhän saan taas omakohtaista kokemusta jos kiekkoja pystyn hommaamaan
Tossa altaasta kuvia 3 viikkoa ollu pystys eli vielä tosi karu kasvien sekameteli soppa
Iso kanto tulis keskelle sittenkun löytyy. vielä ei ole tarpeeksi isoa tullu vastaan
http://picasaweb.google.fi/ApaloneFerox ... lDq8aeSXV4

Kuinka sitten kun olen ymmärtänyt etteivät kiekot kumminkaan tykkää kovin kovasta virrasta mikäs sitten on kova tuon kokoiseen altaaseen?
Tai mikä hyvä näin aluksi? sittenhän saan taas omakohtaista kokemusta jos kiekkoja pystyn hommaamaan
Tossa altaasta kuvia 3 viikkoa ollu pystys eli vielä tosi karu kasvien sekameteli soppa
Iso kanto tulis keskelle sittenkun löytyy. vielä ei ole tarpeeksi isoa tullu vastaan
http://picasaweb.google.fi/ApaloneFerox ... lDq8aeSXV4
Tämä tuli väärällä tunnuksella eli on siis Hande1:n käsialaa...
Itselle isomman altaan suodattimien huoltoväli oli todella yllätys, puhutaan enemmänkin viikoista kuin kuukausista. Aiemmassa huoltoväli saattoi olla puolikin vuotta ilman ongelmia. Eli tuossa mielestäni kannattaisi lähteä jo heti alussa suurimmista mahdollisista suodattimista. Seuraavaksi ajattelimme poistaa kaikista suodattimista vanut ja korvata ne puolikarkeilla suodatinmattolevyillä. Isoissa tankeissa monet ovatkin siirtyneet valutussuodatukseen ja se varmaan olisi paras ratkaisu jos uutta tankkia suunnittelisi.
Tuossa törmää altaan koon kasvamisen tuomaan yllätykseen. Meillä oli 360-litraisessa vain Eheim 2026 ja sisäsuodattimena Eheim 2012 ja vesi oli todella kirkasta eikä allasta tarvinnut kertaakaan lapota. Kalastoakin siinä oli suhteessa enemmän kuin tuossa 900-litraisessa. Kun aletaan mennä tuonne lähemmäs tuhatta litraa ja ylikin niin tilanne onkin sitten aivan toinen. Itse en oikeasti usko noiden ulkosuodaatimien biologisen tehon olevan kummoinenkaan, vaan altaan hiekka ja somisteet taitavat hoitaa suurimman osan biologisesta tasapainosta. Jos ajatellaan veden kiertonopeutta ja massojen suhteellisen pientä kokoa niin sillä ei herran huonetta rakennella.Mulla on 450 litrasessa 150cm pitkässä altaassa 7 kiekkoa,30 kiilakylkeä, 4 loistokääpiöahventa n.20 monnista,leväbarbeja, partis ja "santtu". Suodatuksena Eheim 2028 ulkosuodatin(1050l/h) sekä mattosuodatin(1000l/h). Kumpikin suodatin puhaltaa pintaan. Hiekka pohja ollut nyt vuoden(ennen sora ja eri kalasto) enkä kertaakaan ole laponnut pohjaa, eikä missään näy kakkaa eikä roskiakaan lentele.
Itselle isomman altaan suodattimien huoltoväli oli todella yllätys, puhutaan enemmänkin viikoista kuin kuukausista. Aiemmassa huoltoväli saattoi olla puolikin vuotta ilman ongelmia. Eli tuossa mielestäni kannattaisi lähteä jo heti alussa suurimmista mahdollisista suodattimista. Seuraavaksi ajattelimme poistaa kaikista suodattimista vanut ja korvata ne puolikarkeilla suodatinmattolevyillä. Isoissa tankeissa monet ovatkin siirtyneet valutussuodatukseen ja se varmaan olisi paras ratkaisu jos uutta tankkia suunnittelisi.
Akvaariot 900 l. ja 180 l. sekä westie & skotlanninterrieri
-
- Advanced Member
- Viestit: 1299
- Liittynyt: 18:04, 15.05.2005
- Akvaarioseurat: TAS, HAS, Ciklidistit
- Paikkakunta: Tampere
Täällä vähätellään aika tavalla sisä- ja ulkosuodattimien biologista suodatustehoa, mutta kuinkahan monella on oikeasti käytännön kokemusta asiasta?
Minäkään en kiistä pohjan tai suodatinmaton tehoa tässä asiassa, mutta tiedän myös useita altaita, joissa sisäsuodatin on hoitanut käytännössä lähes kaiken altaan biologisesta suodatuksesta.
Esimerkiksi: Noin 200 litrainen allas, paljas lasipohja ja kalojen suojana vain pari salaojaputkea. Pintoja lukuunottamatta bakteerikasvustoa on siis voinut olla vain suodattimissa. Suodattimina altaassa oli Fluval 3+ ja Aquabee NL 1000.
Kalastona puolikymmentä isoa leväbarbia, kymmenisen keskikasvuista vannekirjoahventa, muutama kymmenen pienempää kirjoahventa ja vielä muutamia isoja partamonneja. Siis melkoisen kuormittava kalasto. Nitraattia oli altaassa todella reilusti ja pH:ta oli vaikea pitää siedettävissä rajoissa. Mutta nitriittiä ei ollut yhtään ja tämä tarkastettiin useammalla testillä.
Ei siis ehkä kannata yksioikoisesti tyrmätä sisä- tai ulkosuodattimien merkitystä altaan suodatuksesta.
Minäkään en kiistä pohjan tai suodatinmaton tehoa tässä asiassa, mutta tiedän myös useita altaita, joissa sisäsuodatin on hoitanut käytännössä lähes kaiken altaan biologisesta suodatuksesta.
Esimerkiksi: Noin 200 litrainen allas, paljas lasipohja ja kalojen suojana vain pari salaojaputkea. Pintoja lukuunottamatta bakteerikasvustoa on siis voinut olla vain suodattimissa. Suodattimina altaassa oli Fluval 3+ ja Aquabee NL 1000.
Kalastona puolikymmentä isoa leväbarbia, kymmenisen keskikasvuista vannekirjoahventa, muutama kymmenen pienempää kirjoahventa ja vielä muutamia isoja partamonneja. Siis melkoisen kuormittava kalasto. Nitraattia oli altaassa todella reilusti ja pH:ta oli vaikea pitää siedettävissä rajoissa. Mutta nitriittiä ei ollut yhtään ja tämä tarkastettiin useammalla testillä.
Ei siis ehkä kannata yksioikoisesti tyrmätä sisä- tai ulkosuodattimien merkitystä altaan suodatuksesta.
-
- Junior Member
- Viestit: 115
- Liittynyt: 12:35, 05.04.2006
- Akvaarioseurat: Jyväskylän Akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Jyväskylä
Ei kait sitä nyt kukaan kiistäkään, muutenhan selvittäisiin pelkillä pumpuilla. Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että tässä ketjussa keskustellaan 900-litraisen akvaarion suodatuksesta ja se on kovin eri asia kuin 200-litraisen suodatinratkaisut.Ei siis ehkä kannata yksioikoisesti tyrmätä sisä- tai ulkosuodattimien merkitystä altaan suodatuksesta.
-
- Junior Member
- Viestit: 161
- Liittynyt: 15:41, 05.11.2007
Kannattaa kyllä musta lähteä alussa vähän vähemmällä virtauksella matkaan (kuin tuo 4-5000l/h), varsinkin jos kiekot tulevat pieninä. Itselläni tuli nuo kiekkoset sellaisina 2-3 senttisinä, joten ei kovin kovaa virtausta kyllä olisi sietäneetkään. Nyt kasvaneena näyttävät tykkäävän jos vähän jossain virtauspaikkoja välillä ja jaksavat uida jo paremmin vastavirtaankin. Ja sittenhän sitä voi suodattimia hankkia vaikka kuinka monta lisää, jos tarvetta on.w85 kirjoitti:
Kuinka sitten kun olen ymmärtänyt etteivät kiekot kumminkaan tykkää kovin kovasta virrasta mikäs sitten on kova tuon kokoiseen altaaseen?
Siis kasvatusaltaasta suoraan kovaan virtaukseen, johan siinä tulee kalasoppaa.
Siis tosi siisti tuo sun iso allas!!
Nii-i. En tiedä onko tämä hauska aihe, mutta minulta varmaan menee jotain ohi, kun en ymmärrä kaikkea - vanhuuden (45 v.) piikkiin voitte laittaa tämän.pleko_88 kirjoitti:Heh. Hauska huomata kuinka erilainen mielipide sinulla on kyseisen asian suhteen. Itse meinaan ajttelen aivan toisin. Mielestäni suodatuksessa on vikaa jos pohjalta löytyy paskakikkareita. Ja jos taas suodattimet tukkeutuvat liian helposti niin ovat ne liian pieni kokoisia.
Eli suodatuksen tehtävä on mielestäsi poistaa paskakikkareet akvaarion pohjalta? Ookke. Tähän on mielestäni vain kaksi vaihtoehtoa:
(1) Suodattimet ovat jotain ihme teho-nilfisk -malleja (minusta ei ole teknisesti mahdollista)
(2) Odotellaan, että paskakikkareet pikkuhiljaa liukenevat veteen, jolloin ne kuormittavat vettä typpiyhdisteillä pitkään - enpä oikein osaa tätäkään vaihtoehtoa suositella.
Oikeastaan kolmaskin vaihtoehto tulee mieleeni: se pohjan puhdistaminen.
Ihan oikeasti haluaisin kuulla, että millaisia ovat ne suodattimet, joilla kalojen paskat saa noin vain pois akvaariosta!
-----
Edit: Tässä ketjussa on tullut esiin, että jotkut akvaarionhaltijat eivät lainkaan puhdista altaansa pohjaa vaan odottavat, että tekniikka (=suodattimet) hoitavat koko homman. Ei se nyt kuulkaa niin mene, tietenkin olis kiva, että kaikki hyvä hoituisi sillä, että työntää töpselin seinään ja painaa nappulaa, mutta kyllä sitä ihmisen lihasvoimaakin edelleen tarvitaan. Edes akvaarion pohjan siivoamiseen...
Ei varmasti!-riff- kirjoitti:Ei siis ehkä kannata yksioikoisesti tyrmätä sisä- tai ulkosuodattimien merkitystä altaan suodatuksesta.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=115506
Eli veden sameneminen ei itse asiassa tarkoittanut veden huonontumista kaloja ajatellen, mikäli tulkitsen oikein.Pörriäinen kirjoitti: Vesiarvot eivät ole muuttuneet
Jees, eli "jokin" muukin sittenkin muuttui kuin suodatusPörriäinen kirjoitti:
Osuutta asiaan voi kyllä olla silläkin, että kevätaurinko on päässyt harsoverhon takaa mollottamaan suoraan akvaarion sivuun
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
-
- Junior Member
- Viestit: 161
- Liittynyt: 15:41, 05.11.2007
Juu, niin muuttui, nyt kun itse oikein asiaa ajattelin niin varmaan tuo kevätpörriäinen on meikäläiseenkin iskenyt. Iskisipä noihin kaloihin kanslehtiju2 kirjoitti:Eli veden sameneminen ei itse asiassa tarkoittanut veden huonontumista kaloja ajatellen, mikäli tulkitsen oikein.Pörriäinen kirjoitti: Vesiarvot eivät ole muuttuneet
Jees, eli "jokin" muukin sittenkin muuttui kuin suodatusPörriäinen kirjoitti:
Osuutta asiaan voi kyllä olla silläkin, että kevätaurinko on päässyt harsoverhon takaa mollottamaan suoraan akvaarion sivuun

