Luonnosta tuotu/viljelty kala: Vaikutus luonnon kannalta

[Mari Kurki]

Tämä pompsahti esiin tuolla toisessa threadissa, mutta aloitan tälle kokonaan oman keskustelun jottei mene kokonaan offtopiciksi.

Eikös tavoitteena ole muodostaa kustakin kalalajista kotimainen viljelty kanta, jolloin luonnosta pyydystettävien yksilöideen tarve vähenee? Samoin kuljetukset lyhenevät, jolloin myös säästetään tätä kallisarvoista luontoa...

Mielestäni asia ei ole ihan näin yksioikoinen. Tuontikalan ympäristöystävällisyyttä kritisoidaan usein, mutta vaikka toki sen kuljettaminen tänne pohjoiseen lentokoneella on kaikkea muuta kuin ympäristöystävällistä, täytyy huomioida mitalin toinenkin puoli.
Nimenomaan akvaariokalojen pyynti on yksi syy siihen että mm. Perussa on ymmärretty luonnon säilyttämisen tärkeys. Paikalliset kalanpyytäjät ovat henkensä uhalla estäneet sademetsien hakkuut alueilla joilla heidän elinkeinokseen pyydystämät kalalajit elävät. Nykyisin näitä kalastajia pidetään suurina sankareina vaikka itse tekohetkellä heitä kritisoitiinkin ankarasti.
Kuulinpa jopa vihiä rakenteilla olevasta järjestelmästä jonka tarkoituksena on tukea suojelualueiden perustamista ja valvottua kalanpyyntiä Perussa ja tätä kalaa on tarkoitus tuottaa markkinoille erityisen ympäristömerkin alla, jolloin myös kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillaan suoraan ympäristön- ja sademetsien suojeluun.

Samoin viljelyasioista puhuttaessa unohdetaan helposti se energia- ja vesimäärä mikä kuluu esim. kiekkopoikueen kasvattamiseen suureksi.

[JKE]

Kalojen pyynnissä tulee kiinnittää huomiota toiminnan kestävyyteen. Mikäli luonnonkannat eivät pyynnistä kärsi ja ihmiset saavat siitä elantonsa, niin hieno homma. "Tuotteen" elinkaarivaikutukset ovat sitten vähän toinen juttu. Kuljetukset Amazonilta Imatralle varmasti aiheuttavat suuremmat ympäristövaikutukset kuin saman kalan kasvattelu muutaman kuukauden siellä Imatralla.

[Tapiotar]

Brasiliassakin sademetsien suojeluun on osittain herätty kalakantojen suojelemiseksi. Monet alkuperäisväestön kylät riippuvat akvaariokalojenpyynnistä saatavista tuloista. Projekti Piaba kuuluuttaa sen puolesta, että ostamalla Amazonian kaloja säästää myös sademetsiä hakkuilta.

http://finarama.com/projectpiaba/

Asiahan ei tietysti ole näin yksinkertainen. Osaa kalakannoista uhkaa ylikalastus, joillakin alueilla edelleen huonot kalastusmenetelmät, lentomatkan vaikutukset, huono palkka kalastajille jne... Kunpa olisi niitä Reilun kaupan kaloja olemassa.

Kotimainen kalakanta ei kuitenkaan ole pahakaan juttu. Täytyy muistaa, että kaikki kalakannat eivät kestä kalastusta paljoakaan ja joidenkin harvinaisten kalojen jahtaaminen voi aiheuttaa valtavat määrät "sivusaalista", joka viskataan vain kuolemaan. Jonkinlainen välimaasto, jossa osa kannasta tuotetaan itse Suomessa ja välillä haetaan täydennystä kauempaa olisi hyvä. Olettaen, että kalastajat saisivat riittävän palkkion.

[prboy]

Kotimainen kalakanta ei kuitenkaan ole pahakaan juttu. Täytyy muistaa, että kaikki kalakannat eivät kestä kalastusta paljoakaan ja joidenkin harvinaisten kalojen jahtaaminen voi aiheuttaa valtavat määrät "sivusaalista", joka viskataan vain kuolemaan. Jonkinlainen välimaasto, jossa osa kannasta tuotetaan itse Suomessa ja välillä haetaan täydennystä kauempaa olisi hyvä. Olettaen, että kalastajat saisivat riittävän palkkion.

Yli 90 %:sta akvaariokaloja ei ole kotimaista kantaa.

Sinulla taitaa mennä ruoka- ja akvaariokalojen pyydystys sekaisin. Akvaariokalojen pyydystäminen ei pääsäntöisesti tuota valtavaa määrää "sivusaalista", joka vielä heitettäisiin kuolemaan jonnekin, vaan se kohdistuu yleensä yhteen tai muutamaan kalalajiin kerrallaan. Toki yhteenkin lajiin kohdistuva pyynti voi olla liian rankkaa ja johtaa kantojen pienentymiseen tai jopa häviämiseen. Makean veden kaloilla se on kuitenkin merkityksetöntä verrattuna kiihtyvään ympäristöjen tuhoutumiseen.

[Tapiotar]

Ei mennyt ruoka- ja akvaariokalojen pyydystäminen sekaisin lainkaan. Tietenkin ruokakalan pyydystys tuottaa enemmän sivusaalista kuin akvaariokalojen pyydystys, mutta en usko, että köyhien kalastajien menetelmät olisivat niin kehittyneitä, että sivusaalista ei tulisi lainkaan. Vaikka käytettäisiin eläviä kaloja pyydystäviä ansoja tulee aina saaliiksi muitakin lajeja kuin haluttua. Sukeltamalla Amazonialla tuskin paljoa pyydystetään kaloja, toisin kuin riutoilla ja muissa kirkkaammissa vesistöissä.

Ruokakalojen pyydystäminen merissä tuottaa sivusaalista jopa saman määrän tai ainakin puolet itse saalismäärästä (kukaan ei tiedä tarkkaa lukua, koska sitä ei oikein tilastoida eivätkä kalastajat tohdi kertoa). Sen kuvaamiseen "valtava" ei riitä lainkaan.

Suurempana ongelmana pidän minäkin ympäristön tuhoutumista ja muuttumista, mutta ei sivusaalistakaan kannata vähätellä.

[memma]

Tietenkin ruokakalan pyydystys tuottaa enemmän sivusaalista kuin akvaariokalojen pyydystys, mutta en usko, että köyhien kalastajien menetelmät olisivat niin kehittyneitä, että sivusaalista ei tulisi lainkaan. Vaikka käytettäisiin eläviä kaloja pyydystäviä ansoja tulee aina saaliiksi muitakin lajeja kuin haluttua.

Eikö ei-halutut kalat olisi kuitenkin helpompi heittää takaisin jokeen, kuin lähteä raahaamaan pienessä vesimäärässä niitä tiettömien taipaleiden taakse vain roskiin heitettäväksi? *ja juu, en tiedä sikäläisistä pyydystystavoista tuon taivaallista*

[JJVi]

Sivusaaliilla ja sivusaaliilla on eroa. Akvaariokalojen kohdalla saalis pitää saada kiinni elävänä-> jos esimerkiksi heittoverkoilla tulee epätoivottua saalista, mikään ei estä päästämästä sitä sivusaalista takaisin elävänä. Ja taas toisaalta, voi olla myös parempi että se sivusaaliskin otetaan pois että lajien välinen jakauma säilyy paremmin.

Yksi kuiva kausi amazonilla tappaa sikäläisiä kaloja ihan järjettömiä määriä. Tavallisten akvaariokalojen laajamittaisenkaan pyynnin vaikutus siihen verrattuna on ihan olematon. Toki jotkin lajit ovat oikeasti vaarassa (rauskut jne), mutta tuskinpa kuitenkaan kiekonpyynnin sivusaaliiksi joutumisen takia.

Kyllä se ympäristön tuhoutuminen on se pahin ongelma,

[prboy]

Ei mennyt ruoka- ja akvaariokalojen pyydystäminen sekaisin lainkaan. Tietenkin ruokakalan pyydystys tuottaa enemmän sivusaalista kuin akvaariokalojen pyydystys, mutta en usko, että köyhien kalastajien menetelmät olisivat niin kehittyneitä, että sivusaalista ei tulisi lainkaan. Vaikka käytettäisiin eläviä kaloja pyydystäviä ansoja tulee aina saaliiksi muitakin lajeja kuin haluttua. Sukeltamalla Amazonialla tuskin paljoa pyydystetään kaloja, toisin kuin riutoilla ja muissa kirkkaammissa vesistöissä.
.

Ihan ystävällisenä huomautuksena: Asoista olisi syytä ottaa selvää, niin luulee vähemmän. Voi myös järkeillä, jos ei helposti löydä tietoja.

Akvaariokalat täytyy saada mahdollisimman hyväkuntoisina ELÄVINÄ kiinni. Miten ihmeessä voi pyydystää jotakin kalaa elävänä ja samanaikaisesti tappaa pyynnin sivukalat? Kalojen pyytäjä lajittelee ensimmäisen kerran kalat heti pyynnin jälkeen. Tottakai parvikaloja haavittaessa, tulee helposti myös muita kuin haluttua lajia, mutta pyytäjälle on todella epätaloudellista pyytää haluaamaansa kalaa paikasta, missä suuri osa on aivan muuta. Kaloja, esim. Corydoras-monneja pyydetään kyllä monesti, useita lajeja yhdessä ja lajittelu tapahtuu vasta keräyspisteissä tai tukkuliikkeissä. Kuten täällä mainittiin, pyynnissä käytetään yleisesti heittoverkkoja, haavin tai nuotan ohella. Nuotalla kerätään suuremman alueen kalat yhteen ja haavilla poimitaan joukosta toivutut lajit.

Toisin kuin väität, kaloja pyydetään paljon jopa yksitellen. Laavakivipohjaisesta sokkeloisesta koskesta ei plekoja saa muuten kuin todellakin sukeltamalla ja kaivamalla kalat yksitellen koloista esiin. Ja kyllä Etelä-Amerikan kirkasvetiset joet vetävät aika hyvin vertoja riutoille. Musta- tai valkeavetisissä käytetään sitten muita keinoja tai toimitaan käsituntumalla.

Sen sijaan riutoilla harrastettiin ainakin aikaisemmin todellista ryöstökalastusta. Kalat huumattiin ja joukosta poimittiin vain halutut yksilöt. Huumaus meni usein överiksi ja suuri osa kaloista kuoli tai elossa säilyneet yksilötkin elivät juuru ja juuri asiakkaan akvaarioon asti.

[Vipe]

Minun mielestäni ajatus kotimaisesta kalakannasta on hyvä. Miksi ei täällä kasvatettaisi jos kerran pystytään? En ole niinkään huolissani luonnon kalakannoista, vaan ajatuksena lähinnä ilmakehän suojelu. Määrä mitä yksi lentokone tai rahtilaiva tmv. tuottaa hiilidioksidi päästöjä rahdatessaan kaloja ympäri maailmaa on suuri. Lähteenäni on kirja Pieniä ilmastotekoja http://www.nemokustannus.fi/kirja/kirja ... tekoja.htm
Vaikka kirjassa ei ole puututtu rahtikuljetuksiin, löytyy sieltä faktatietoa esim. juuri Thaimaan-lennosta ja sen hiilidioksidipäästöistä, jotka eivät todella ole pieniä. Vaikka sitten ajateltaisiin että kaloja nyt ei kuitenkaan rahdata samassa mittakaavassa, tmv., niin pienikin päästön säästö on minusta vaivan arvoista. Kukin toki tahollaan päättää mikä on itselle elämässä tärkeää, ja jos luontoa suojelee ja päästöjä koittaa vähentää niin mikä on siinä sitten paras tapa.
Minun mielestäni kotimainen kalakanta on oikein hyvä idea, joka ainakin jossain määrin hidastaa ilmakehän saastumista. On toki totta että jos siitä tulisi totta niin saattaisi akvaariokauppialta loppua kalanmyynti ja tienestit romahtaa, mutta kaikessa on aina kaksi puolta. Toiset uskovat että ilmastopeli on jo menetetty, ja toiset eivät usko sen edes alkaneen. Tiedän että ei akvaarioharrastuskaan päästötöntä ole, mutta näkisin kotimaisen kalakannan olevan askeleen oikeaan suuntaan.
Toki akvaariokalojen pyynti luo paikallisille työpaikkoja, mutta sama asia on oikeastaan kaikessa globaalissa kaupankäynnissä, esim. halpamaiden vaateteollisuus luo paikallisille työpaikkoja, mutta silti tiedetään että kotimaista tulisi suosia. Uskon itse etteivät Amazonin kalanpyytäjät kuole tai katoa sen enempää kuin Kemijärveläisetkään täällä meillä, vaikka sieltä ei paljon kaloja enää pyydettäisikään. Toivon tietenkin että Kemijärvellä saataisiin luotua uusia työpaikkoja, asia on mitä kurjin, mutta ainoa asia mikä todella auttaa on suosia paikallisesti tuotettuja tuotteita tai palveluita jotka luovat pysyviä ja kunnolla palkattuja työpaikkoja.
Minusta on hieman naiivia erotella kalanpyynnin seuraukset ja ympäristövaikutukset, vähän sama juttu kuin perustella miksi käyttää lyhyellä kiskareissulla omaa autoa jalkojen sijaan. Tuskin siellä mitkään koulutetut luonnonsuojelijat niitä kaloja kuitenkaan pyytävät. Jos olen väärässä luotan siihen että korjaavaa palautetta tulee mitä pikimmiten
Samaa mieltä siitä että ollaan eri mieltä.

[Juupajuu]

Uskon itse etteivät Amazonin kalanpyytäjät kuole tai katoa sen enempää kuin Kemijärveläisetkään täällä meillä, vaikka sieltä ei paljon kaloja enää pyydettäisikään. .

Sepä siinä juuri onkin. Jos eivät enää pyydä kaloja akvaarioihin, niin sitten joutuvat keksimään muun tavan saada toimeentuloa. Joka saattaa olla esim. kosteikon kuivaaminen viljelymaaksi. Tms. alkuperäisluonnolle lentokonepäästöjä nopeammin vahingollista. Mitenkään ilmastonmuutosta vähättelemättä.

[7330]

Vipe, jäiköhän tämä lukematta?

Brasiliassakin sademetsien suojeluun on osittain herätty kalakantojen suojelemiseksi. Monet alkuperäisväestön kylät riippuvat akvaariokalojenpyynnistä saatavista tuloista. Projekti Piaba kuuluuttaa sen puolesta, että ostamalla Amazonian kaloja säästää myös sademetsiä hakkuilta.

Jos vesiä ei ole enää taloudellista syytä suojella, metsät hakataan ja silloin alkuperäisväestö todellakin katoaa kulttuureineen päivineen, toisin kuin ne kemijärveläiset.

[Tapiotar]

Prboy:
Enpä uskonut, että sivusaalis koskettaisi niin syvästi kenenkään tunteita, joten en perustellut sen tarkemmin. Perustelen nyt.

Jos tiedät, että ne sivusaaliin kalat, jotka heti päästetään takaisin veteen vapauteen pysyvät 100 % hengissä, niin julkaise ihmeessä tutkimuksesi tulokset. Itse en ole vastaavaan tietoon vielä törmännyt. Tätä on hirveän vaikea tutkia, joten mitään tietoa asiasta ei käsitykseni mukaan ole. Olen kuullut ammattilaisten suusta, että on hyvinkin mahdollista, että jotkut kalat ovat jo omaksuneet "lokkimaisen" taktiikan ja napsivat syödä kaikki vapautuneet (=väsyneet ja sekavat) kalat pois. Nostaisi kuolleisuutta aika paljon. Lisäksi tulee ne kalat, joilla on suomuja irronnut tai muuten loukkaantuneet käsittelyn aikana ja ovat siten tautiriskissä ja voivat kuolla muutaman päivän sisään.

Kalojen herkkyys vaihtelee hirveästi. Tiedän kalalajeja (esimerkiksi tuulenkala, jota pyydetään Pohjanmerellä), jotka eivät kestä minkäänlaista käsittelyä yhtään. Niiden suomut ovat niin pienet, ohkaiset ja helposti irtoavat, että hipaisu ja kala tulee kuolemaan varmasti muutaman päivän sisään tauteihin. Yhden väitöskirjan tekijän työ tyssäsi melkein tähän. Joku panssaripintainen kala ei varmasti välitä vaikka sillä pilkkoisi halkoja välillä, mutta toiset ei kestä mitään.

Ei kaikki pyydetytkään kalat säily hengissä. Eikös ole arvio, että 90% pyydetyistä kaloista kuolee ennen akvaarioliikkeeseen päätymistä. Osa tästä tulee tietenkin vain ja ainoastaan pitkän kuljetusmatkan takia, mutta ei kaikki.

Ja lisäksi myös makeissa vesissä käytetään huumaavia aineita kalojen pyyntiin. Ikävä kyllä. Kaikki kalat eivät näistä käsittelyistä selviä hengissä. Riippuu kalan tuurista, missä sattuu olemaan ennen kuin aine laimenee vedessä.

[Vipe]

7330, ei jäänyt lukematta, se on kyllä kumma että täällä heti pidetään joko tyhmänä tai sokeana jos ei ole kaikkiin mahdollisiin lauseisiin kommentoinut. Minusta tuo ajatusmalli vain ei ole kestävän kehityksen kannalta paras vaihtoehto. Projekti piaba kuulostaa kyllä hyvältä, mutta puhun edelleen kotimainen vs.luonnosta tuotu kala. Eihän esimerkiksi Afrikkakaan tule koskaan pääsemään tolpilleen ellei sinne saada kehitettyä omavaraista taloutta joiden markkinoille eivät globaalit halpayhtiöt tunge. (kuka sattui katsomaan jokin aika sitten dokkarin Afrikan maitotaloudesta ja Eu:n maitojauheesta?)
Joka tapauksessa kestävä kehitys on se mihin tässä pitäisi tähdätä. Toki kaloja voidaan edelleen pyytää paikallisten käyttöön ja lähiseuduille, esim. samalle mantereelle, tai sitten kehittää systeemi jossa hiilidioksidipäästöt korvataan istuttamalla uusia puita. Kalalle reilumpu hinta, ja samat kalastajat puita istuttamaan yms. ANTEEKSI jos projekti piaba on juurikin sitä, mutta en pääse lukemaan sivua kun mozilla ei saa sivua auki.
7330, minusta tuolla periaatteella vaan annetaan vastuu asioiden muuttamisesta ja vaikuttamisesta mystisen globaalin voiman käsiin, vaikka todellisuudessa ainoastaan yksilöt saavat muutoksia alulle. Ihan samalla tavalla ilmansaasteet tuhoavat kasvi- ja eläinlajistoa kuin metsähakkuut, joskaan eivät samalla nopeudella. Hyvä tapa vaikuttaa on liittyä tukemaan metsien suojelua esim. Greenpeace, http://www.greenpeace.org/international ... ns/forests Näin voimme sekä suojella luontoa että kasvattaa kotimaisen kalakannan joka ei tuota yhtä paljoa hiilidioksidia.
edit. varmasti löytyy järjestö joka sekä suojelee amazonia että järjestää paikallisille koulutusta, jotta voivat tehdä muutakin työtä kuin kasvattaa rehua tai karjaa.

[IderG]

Prboy:
Enpä uskonut, että sivusaalis koskettaisi niin syvästi kenenkään tunteita, joten en perustellut sen tarkemmin. Perustelen nyt.

Jos tiedät, että ne sivusaaliin kalat, jotka heti päästetään takaisin veteen vapauteen pysyvät 100 % hengissä, niin julkaise ihmeessä tutkimuksesi tulokset. Itse en ole vastaavaan tietoon vielä törmännyt. Tätä on hirveän vaikea tutkia, joten mitään tietoa asiasta ei käsitykseni mukaan ole. Olen kuullut ammattilaisten suusta, että on hyvinkin mahdollista, että jotkut kalat ovat jo omaksuneet "lokkimaisen" taktiikan ja napsivat syödä kaikki vapautuneet (=väsyneet ja sekavat) kalat pois. Nostaisi kuolleisuutta aika paljon. Lisäksi tulee ne kalat, joilla on suomuja irronnut tai muuten loukkaantuneet käsittelyn aikana ja ovat siten tautiriskissä ja voivat kuolla muutaman päivän sisään.

Kalojen herkkyys vaihtelee hirveästi. Tiedän kalalajeja (esimerkiksi tuulenkala, jota pyydetään Pohjanmerellä), jotka eivät kestä minkäänlaista käsittelyä yhtään. Niiden suomut ovat niin pienet, ohkaiset ja helposti irtoavat, että hipaisu ja kala tulee kuolemaan varmasti muutaman päivän sisään tauteihin. Yhden väitöskirjan tekijän työ tyssäsi melkein tähän. Joku panssaripintainen kala ei varmasti välitä vaikka sillä pilkkoisi halkoja välillä, mutta toiset ei kestä mitään.

Ei kaikki pyydetytkään kalat säily hengissä. Eikös ole arvio, että 90% pyydetyistä kaloista kuolee ennen akvaarioliikkeeseen päätymistä. Osa tästä tulee tietenkin vain ja ainoastaan pitkän kuljetusmatkan takia, mutta ei kaikki.

Ja lisäksi myös makeissa vesissä käytetään huumaavia aineita kalojen pyyntiin. Ikävä kyllä. Kaikki kalat eivät näistä käsittelyistä selviä hengissä. Riippuu kalan tuurista, missä sattuu olemaan ennen kuin aine laimenee vedessä.

Akvaariokalojen pyynnin sivukalat? Enpä ole ennne kuullut. Luin koko kestustelun läpi. En nähnyt ensimmäistäkään viittausta mihinkään julkaisulähteeseen, jossa kerrottaisiin akvaariokalojen pyynnin vaikutuksesta vaikkapa näihin kuuluisiin "sivukaloihin". Ellei se ole kokonaan edellä olevan kirjoittajan mielikuvitusta, olisi mukava tutustua johonkin mustaan valkoisella. Tai näiden suustaan erilaisia asioita päästelleiden ns. "ammattilaisten" nimiin?

Missä päin maailmaa pidetään tuulenkaloja akvaariossa? Tiedän minäkin kalalajeja, jotka kuolevat suurin piitein heti, kun ne nostetaan pois vedestä, mutta ei asialla ole mitään tekemistä nykyisten akvaariokalojen pyynnin kanssa.

7330, ei jäänyt lukematta, se on kyllä kumma että täällä heti pidetään joko tyhmänä tai sokeana jos ei ole kaikkiin mahdollisiin lauseisiin kommentoinut. Minusta tuo ajatusmalli vain ei ole kestävän kehityksen kannalta paras vaihtoehto. Projekti piaba kuulostaa kyllä hyvältä, mutta puhun edelleen kotimainen vs.luonnosta tuotu kala. Eihän esimerkiksi Afrikkakaan tule koskaan pääsemään tolpilleen ellei sinne saada kehitettyä omavaraista taloutta joiden markkinoille eivät globaalit halpayhtiöt tunge. (kuka sattui katsomaan jokin aika sitten dokkarin Afrikan maitotaloudesta ja Eu:n maitojauheesta?)
Joka tapauksessa kestävä kehitys on se mihin tässä pitäisi tähdätä. Toki kaloja voidaan edelleen pyytää paikallisten käyttöön ja lähiseuduille, esim. samalle mantereelle, tai sitten kehittää systeemi jossa hiilidioksidipäästöt korvataan istuttamalla uusia puita. Kalalle reilumpu hinta, ja samat kalastajat puita istuttamaan yms. ANTEEKSI jos projekti piaba on juurikin sitä, mutta en pääse lukemaan sivua kun mozilla ei saa sivua auki.
7330, minusta tuolla periaatteella vaan annetaan vastuu asioiden muuttamisesta ja vaikuttamisesta mystisen globaalin voiman käsiin, vaikka todellisuudessa ainoastaan yksilöt saavat muutoksia alulle. Ihan samalla tavalla ilmansaasteet tuhoavat kasvi- ja eläinlajistoa kuin metsähakkuut, joskaan eivät samalla nopeudella. Hyvä tapa vaikuttaa on liittyä tukemaan metsien suojelua esim. Greenpeace, http://www.greenpeace.org/international ... ns/forests Näin voimme sekä suojella luontoa että kasvattaa kotimaisen kalakannan joka ei tuota yhtä paljoa hiilidioksidia.
edit. varmasti löytyy järjestö joka sekä suojelee amazonia että järjestää paikallisille koulutusta, jotta voivat tehdä muutakin työtä kuin kasvattaa rehua tai karjaa.

Kotimainen kalakanta? Tällä hetkellä lienee ajoittain korkeintaan parinkymmenen akvaariolajin yksilöistä osa kotimaisia. Jos haluaa vain keltaisia, punaisia tai albiinoja kaloja, nuo varmaan riittävät. Pidättäytyminen pelkästään kotimaista kantaa olevissa kaloissa merkitsisi akvaarioharrastuksessa paluuta sata vuotta taaksepäin ja samalla koko harrastuksen loppua. Pelkästään harrastajien sivutuotteenaan saamien poikasten jakelu riittää kouralliselle muita harrastajia. Kalojen kasvattaminen laajassa mitassa kylmässä Pohjolassa puolestaan syö tolkuttomasti energiaa. Ei siinäkään ole mitään järkeä. Sitä paitsi valtaosaa kaikista nykyisistä akvaariokalalajeista ei ole missään viljelty

Kyllähän se on helppoa jaella kaikenlaisia "eko-ohjeita". Aloitetaan kuitenkin se turhien lentorahtien karsiminen esimerkiksi naisväelle jenkeistä tuotavien kosmetiikkatuotteiden ym. tilpehöörien kieltämisellä. Niihin verrattuna Suomeen tulevien kalojen rahti on pisara Amazonasin vedessä.

[O_oFrost]

Ilahduin kovasti siitä, että löysin tämän keskustelun. Ensinnäkin siksi, että opin uutta aiheesta jota olen pohtinut. Toiseksi viestien taso on ollut hyvin vakuuttavaa. Kaikesta en ole lainkaan samaa mieltä, mutta hyvin perusteltua asiaa.

Sen verran voisin huomauttaa, että lentokoneen ja rahtilaivan päästöjä ei ihan helposti voi rinnastaa. Jos en ole aivan totaalisesti ymmärtänyt jotakin väärin, niin rahtilaivan tuottamat päästöt kuljetettua rahtikiloa kohden ovat huimasti pienemmät kuin lentokoneella (tuntuisi loogiselta kun ajattelee rahtihintojakin). Tämän tiedon saa joku korjata jos väitän aivan mitä sattuu, mutta näin olen ymmärtänyt. Pitänee kuitenkin tutustua jossain vaiheessa tuohon Pieiä ympäristötekoja- kirjaan, ihan muistakin syistä.

Kukaan ei ole täällä varmaankaan väittänyt että kalojen pyydystäminen ja sivusaalit, kalakantojen hupeneminen jne.. olisivat suurempi ongelma kuin ympäristön muutokset tai tuhoutuminen. Olisi kuitenkin huomioitava se, että erilaisilla toimilla on myös haittavaikutuksia. Ja niistä saa (ja omasta mielestäni pitääkin) huomauttaa. Kun ongelmat tunnistetaan, voidaan niille etsiä ratkaisukeinoja. Akvaariokalojen pyydystämisessä on omat ongelmansa ja varmasti myös paikalliset ihmiset hyötyisivät jos niihin voitaisiin rakentavasti puuttua.

Itse kannatan sekä pyrkimystä tuottaa kotimaisesti kaloja, sekä tuoda villejä kaloja. Molempien keinojen pitäisi kuitenkin olla mahdollisimman kestäviä. Lisäksi ehkä olisi tärkeää miettiä kuinka ehdottomia tietyt kalalajit ovat harrastuksen kannalta. Itse uskon vakaasti siihen, että ihan kaikkea ei ole pakko saada. Toisaalta harvinaisten kalojen mahdollinen kasvatus vankeudessa saattaisi turvata koko lajin säilymisen. Kun on kyse ekologisista merkityksistä tulee jokainen laji määritellä erikseen. Yleisiä johtopäätöksiä ei voida aivan helposti vetää.

Itseltäni jäi tässä varmasti paljon sanomatta ja teksti voi olla hieman hajanaista (tästä pahoittelut, keskityn samalla muuhunkin). On kuitenkin ollut hyvin mukavaa lukea muiden mielipiteitä ja perusteluja.

[111na]

Sen verran voisin huomauttaa, että lentokoneen ja rahtilaivan päästöjä ei ihan helposti voi rinnastaa. Jos en ole aivan totaalisesti ymmärtänyt jotakin väärin, niin rahtilaivan tuottamat päästöt kuljetettua rahtikiloa kohden ovat huimasti pienemmät kuin lentokoneella (tuntuisi loogiselta kun ajattelee rahtihintojakin).

No niin ei todellakaan voi rinnastaa, koska kyseessä ovat täydelliset ääripäät polttoaineen kulutuksen suhteen ajatellen kaikkia kuljetusmuotoja janalla.

Ilahduin kovasti siitä, että löysin tämän keskustelun. Ensinnäkin siksi, että opin uutta aiheesta jota olen pohtinut. Toiseksi viestien taso on ollut hyvin vakuuttavaa. Kaikesta en ole lainkaan samaa mieltä, mutta hyvin perusteltua asiaa.

Sen verran voisin huomauttaa, että lentokoneen ja rahtilaivan päästöjä ei ihan helposti voi rinnastaa. Jos en ole aivan totaalisesti ymmärtänyt jotakin väärin, niin rahtilaivan tuottamat päästöt kuljetettua rahtikiloa kohden ovat huimasti pienemmät kuin lentokoneella (tuntuisi loogiselta kun ajattelee rahtihintojakin). Tämän tiedon saa joku korjata jos väitän aivan mitä sattuu, mutta näin olen ymmärtänyt. Pitänee kuitenkin tutustua jossain vaiheessa tuohon Pieiä ympäristötekoja- kirjaan, ihan muistakin syistä.

Kukaan ei ole täällä varmaankaan väittänyt että kalojen pyydystäminen ja sivusaalit, kalakantojen hupeneminen jne.. olisivat suurempi ongelma kuin ympäristön muutokset tai tuhoutuminen. Olisi kuitenkin huomioitava se, että erilaisilla toimilla on myös haittavaikutuksia. Ja niistä saa (ja omasta mielestäni pitääkin) huomauttaa. Kun ongelmat tunnistetaan, voidaan niille etsiä ratkaisukeinoja. Akvaariokalojen pyydystämisessä on omat ongelmansa ja varmasti myös paikalliset ihmiset hyötyisivät jos niihin voitaisiin rakentavasti puuttua.

Itse kannatan sekä pyrkimystä tuottaa kotimaisesti kaloja, sekä tuoda villejä kaloja. Molempien keinojen pitäisi kuitenkin olla mahdollisimman kestäviä. Lisäksi ehkä olisi tärkeää miettiä kuinka ehdottomia tietyt kalalajit ovat harrastuksen kannalta. Itse uskon vakaasti siihen, että ihan kaikkea ei ole pakko saada. Toisaalta harvinaisten kalojen mahdollinen kasvatus vankeudessa saattaisi turvata koko lajin säilymisen. Kun on kyse ekologisista merkityksistä tulee jokainen laji määritellä erikseen. Yleisiä johtopäätöksiä ei voida aivan helposti vetää.

Itseltäni jäi tässä varmasti paljon sanomatta ja teksti voi olla hieman hajanaista (tästä pahoittelut, keskityn samalla muuhunkin). On kuitenkin ollut hyvin mukavaa lukea muiden mielipiteitä ja perusteluja.

Minulla on tällä hetkellä melko lailla luonnonmukainen asetelma: kalat ovat pyydystettyjä tästä 20 km etäisyydeltä.

[O_oFrost]

Heh, alkoi hymyilyttää ihan älyttömästi tuo "kalat 20km etäisyydeltä". Eli kiitokset siitä 111na.

Ja mukavaa että varmensit kuljetuksienkin osalta sen mitä itse muistelin. Vielä kun saisi kalojen rahtaamisen laivalla jotenkin järkeväksi. Olisi hienoa jos osaisi olla niin fiksu, että oikeasti keksisi tuollaiseen ongelmaan ratkaisun. Mutta ainahan sitä voi omaksi ilokseen pienessä päässään pohtia.

[Vipe]

Juu, kyllähän se rahtilaiva on paljon parempi vaihtoehto, en vaan ollut aivan varma siitä että millä keinoin ne nykyään tänne tuodaan
Ja mitä tulee eko-ohjeiden jakelemiseen, IderG, niin kyllähän se on helppoa, ja osaa on jopa helppoa noudattaa, tarkoitus on herätellä ihmisiä toimimaan eikä vaan puhumaan asioista. Sitä paitsi, jokainen joko noudattaa tai ei noudata lukemaansa, oma valinta. Asioista saa silti kertoa.
Itse olen luopunut shamppoon, hammastahnan ja dödön lisäksi päivittäisestä kosmetiikasta, joten mitään akkojenhömpötysjuttua et tästä saa. Ja eivätköhän ne kosmetiikat siellä rahtilaivoissa kulje.
Kysymys todella oli siitä että pitäisikö luoda kotimainen kalakanta, enkä usko sen syövän sen enempää energiaa kun niiden lentokoneidenkaan, pikemminkin päinvastoin, sillä onhan kaikilla akvaristeilla jo valmiiksi tietty energiankulutus nykyisten akvaarioiden kanssa. Meinaan että jos harrastajat samoilla laitteilla ja akvaarioilla enemmän keskittyvät kalojen kasvatukseen kuin katseluun, niin en ymmärrä miten se energian kulutus siitä räjähtäisi. Asunnot kuitenkin lämmitetään talvella ilman akvaarioitakin. Toki sitten on tekniikkapuoli...
Toisaalta, enpähän ole asiaan perehtynytkään. Oletko sinä IderG?

[Thompson]

Lainaan tähän toisella foorumilla esille tulleen mielipiteen johon on helppo yhtyä.

Luonnonsuojelu:
Luonnonsuojelu on Orwellilaisista termeistä orwellilaisin. Luonto ei kaipaa suojelua. Luonto sopeutuu aina vallitseviin olosuhteisiin. Yli 99% maapalolla eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon. Todellisuudessa luonnonsuojelu on itsekästä toimintaa. Sen tehtävänä on luonnon ennustettavuuden lisääminen. Luonnon ennustettavuuden lisääntyminen taasen on tärkeää ihmislajin menestyminen kannalta. Eläimistä, kasveista ollaan huolissaan vain siksi, että ei varmasti tiedetä miten jonkin lajin puuttuminen ketjusta vaikuttaisi ihmisen menestymiseen.

Luonnosuojelu nyt:
Hyödylliset idiootit pakertavat toissijaisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen kanssa. Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät hehkulampun vaihtamiset ovat puhdasta ajanvietettä eli "kansituolien siirtelyä Titanicin kannella". Ilmastonmuutos on seuraus, pieni ongelma. Meillä on todellisuudessa vain yksi ongelma, jonka hoidettuamme kaikki muut ongelmat ratkeavat samalla. Tämä ongelma on:

Väestöräjähdys:
Ihmisten lukumäärä maapallolla nelinkertaistui viime vuosisadalla.

Väestöräjähdyksen syyt:
Väestöräjähdykseen oli kaksi syytä. Lääketieteen kehittyminen ja ns. vihreä vallankumous. Vihreä vallankumous tarkoittaa viljelymenetelmien kehittymistä. Viljelymenetelmien kehitys taasen pohjaa suurimmaksi osaksi uusiutumattomien luonnonvarojen, eli fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

Väestöräjähdyksen hillitseminen:
Vaikka kaikki tunnetut ongelmamme ovat ylikansoituksen seurauksia, niin juuri kukaan ei ole halukas tekemään asialle mitään. Maailmassa on vain yksi maa, joka edes yrittää tehdä jotain väestön hallitsemattomalle kasvulle. Kaikkialla muualla poliitikot ovat joko hiljaa tai kehottavat pistämään uuden pullan uuniin, vaikka ainoata todellista luonnonsuojelua olisi olla lisääntymättä tai jos on pakottava tarve oman ylivertaisen perimän siirtämiseen, tehdä vain yksi jälkeläinen. Mutta mitään ei tapahdu, koska:

Muutosvastarinta:
Ihmisen perusominaisuus on muutosvastarinta. Emme muutu kuin pakon edessä tilanteessa, jossa vaihtoehdot ovat sopeutuminen tai kuolema. Perheet, kylä, kaupungit, maat, maanosat ja koko ihmiskunta koostuu muutosvastarintaisista ihmisistä.

Oppimattomuus:
Historian perusteella ihminen ei tunnetusti opi historiastaan toistaen jo tehtyjä virheitä. Kaikki ihmisen rakentamat imperiumit ovat lopulta tuhoutuneet, joko ympäristökatastrofeihin, tai sotimisen kautta. Vaikka joku viisastuisi elämänsä aikana valtaosa viisaudesta häviää kuolemassa, uusien mutta tietämättömien korvatessa hänet. Pelin säännöt ovat nyt vain muuttuneet koska,...

Globaalisuus:
Nyt elämme globaalissa maailmassa, jossa kaikki ovat kytköksissä toisiinsa, joten tulevat romahdukset koskevat käytännössä kaikkia. Aikaisemmin romahdukset olivat paikallisia.

Maapallon kestokyky:
Maapallon biokapasiteetti eli tuottava maa-ala oli 1,8 hehtaaria henkeä kohti. Yhden suomalaisen ekologinen jalanjälki oli 7,6 hehtaaria. Nykyisellä väestömäärällä tarvittaisiin noin neljä ja puoli maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet, jos kaikkien ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suomalaisten. Yhdysvaltalaisten jalanjäljellä (9,6 ha) maapalloja tarvittaisiin 5,6. Tästä voi kääntäen laskea, että nykyisellä suomalaisen elintasolla maapallolla olisi tilaa hiukan yli miljardille ihmiselle.

Fossiiliset polttoaineet ja niiden käyttö:
Näköpiirissä ei ole mitään yhtä monipuolista, yhtä suuren energimäärän sisältävää korvaavaa tuotetta tai tekniikkaa kuin fossiilisen polttoaineet. Yhden barrelin (n. 160lt) öljymäärä sisältää energiaa 25000 ihmistyötunnin verran. Koko elämäntapamme maapallolla, siinä muodossa kun sen tunnemme, perustuu lähes ilmaiseen energiaan. Nykyhinnoin saat ostettua 25000:n ihmistyötunnin verran energiaa 240€:lla.

Öljyhuippu:
Hubbertin teorian mukaan öljyntuotanto alkaa vähentyä nopeasti kun se on saavuttanut suurimman määränsä. Öljyhuipun tutkimuksen asiantuntijat katsoivat huipun tulleen maailman laajuisesti öljylle vuonna 2004. (Hubbert itse ennusti aivan oikein Amerikan Yhdysvaltojen öljyhuipun, joka saavutettiin 70-luvun alussa.) Indikaation öljyhuipun ohittamisesta ja kysynnän kasvusta näkee jokainen, joka kulkee bensa-aseman ohi ja vilkaisee hintoja. Ja tämä tilanne nyt on vasta alkua.

Tuho:
Hallitsematon väestönkasvu, öljyvarojen ehtyminen, ja öljyn hinnan muodostuminen niin kalliiksi, että sitä voi käyttää vain valikoituihin tilanteisiin, aiheuttaa vakavan maailmanlaajuisen kriisin. Syntyy sotia, nälänhätiä, kulkutauteja, jotka rajoittavat tehokkaasti ihmislajin määrää. Öljyntuotannon ehtyminen aiheuttaa katastrofin, joka romahduttaa länsimaisen yhteiskunnan siinä muodossa kun nyt sen tunnemme. Sadanviidenkymmenen vuoden kuluttua maailman on kovin toisennäköinen kun nyt tuntemamme maailma.

Pitäisikö tästä kaikesta huolestua? Ei. Murehtiminen ei lisää kenenkään mielenrauhaa. Jos mielenrauha puuttuu ei ole elämänlaatua. "Antaa mennä kun on alamäki vain",ja jos on itse vielä kyydissä kun ensimmäinen jyrkkä mutka tulee, niin sitten pelataan niillä korteilla, jotka silloin ovat käteen jääneet.

[JKE]

^ Hienolta kuulostava tapa perustella itselleen, ettei tarvitse tehdä mitään, jollei viitsi. Tulevaisuuden ennustaminen 150 vuoden päähän on lähinnä arvailua, eihän se onnistu pekkapoudiltakaan edes huomisaamuun saakka.

[prboy]

Lainaan tähän toisella foorumilla esille tulleen mielipiteen johon on helppo yhtyä.

Luonnonsuojelu:
Luonnonsuojelu on Orwellilaisista termeistä orwellilaisin. Luonto ei kaipaa suojelua. Luonto sopeutuu aina vallitseviin olosuhteisiin. Yli 99% maapalolla eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon. Todellisuudessa luonnonsuojelu on itsekästä toimintaa. Sen tehtävänä on luonnon ennustettavuuden lisääminen. Luonnon ennustettavuuden lisääntyminen taasen on tärkeää ihmislajin menestyminen kannalta. Eläimistä, kasveista ollaan huolissaan vain siksi, että ei varmasti tiedetä miten jonkin lajin puuttuminen ketjusta vaikuttaisi ihmisen menestymiseen.

Luonnosuojelu nyt:
Hyödylliset idiootit pakertavat toissijaisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen kanssa. Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät hehkulampun vaihtamiset ovat puhdasta ajanvietettä eli "kansituolien siirtelyä Titanicin kannella". Ilmastonmuutos on seuraus, pieni ongelma. Meillä on todellisuudessa vain yksi ongelma, jonka hoidettuamme kaikki muut ongelmat ratkeavat samalla. Tämä ongelma on:

Väestöräjähdys:
Ihmisten lukumäärä maapallolla nelinkertaistui viime vuosisadalla.

Teksti muistuttaa kovasti Tuusulan ampujan mielipiteitä. Hänen samoin kuin Hitlerinkään keinot eivät sanottavasti auttaneet.

Eipä tällaisen "minulle kaikki heti"- tyypin tekstejä kannattaisi oikeastaan ollenkaan ruotia. En malta kuitenkaan puuttua ammattiaiheeseeni luonnonsuojeluun.

"Yli 99% maapalolla eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon. " Väite on potaskaa. Eliölajeissa oleellisinta on niiden sisältämä geneettinen informaatio. Suurista sukupuuttoaalloista huolimatta oikeasti sukupuuttoon kuolleiden lajien määrä on huomattavasti pienempi kuin 99 %. Lajit ovat "hävinneet" muuttumalla evoluution kautta toisiksi. Entäpä sitten, jos 150 vuoden kuluttua väestöräjähdyksestä on selvitty ja palattu muutamaan miljoonaan ihmiseen. Taas on lajeista 99 % kadonnut. Luuleekohan tuo tuntematon kirjoittaja, että ekosysteemit toimisivat siten kuin nyt ja ihminen sopisi mukaan? Evoluution kannalta on toki samantekevää, mitä maapallolla tapahtuu. Kerran alkuun päästyään se jatkuu niin kauan kuin aurinko on likipitäen nykyisen kaltainen.

Meillä on uusien menetelmien ansiosta tällä hetkellä ainutlaatuiset mahdollisuudet tutkia ilmiötä nimeltä elämä ja sen aikaansaannoksia. 150 vuoden päästä niitä ei enää ole. Suurin syy ei kuitenkaan ole väestöräjähdys, vaan äärimmäisen itsekkäiden länsimaisten ihmisten kerskakulutus ja "samantekevää kunhan minulla kaikki on hyvin" -asenne.

Aika koomista on "antaa mennä vaan"-tyypin kutsua luonnonsuojelua itsekkääksi. "Kun minä olen itsekäs, kaikkien muidenkin on pakko olla." Äärimmäisen itsekkyyden selkein ilmenemismuoto on nähdä vikaa vain muissa.

[illusia]

Maailmassa on vain yksi maa, joka edes yrittää tehdä jotain väestön hallitsemattomalle kasvulle.

Joo, Kiinastahan kannattaisi kaikkien länsimaiden ottaa oppia. Oletko ihan tosissasi? Muutenkin ympäristön saastumisesta ja muista globaaleista ongelmista puhuttaessa on melkoisen absurdia ottaa minkäänsortin malliesimerkiksi Kiinan toimintatapoja.

PS. Lainattaessa toisten kirjoituksia olisi hyvän tavan mukaista mainita kirjoittaja ja lähde.

[Thompson]

PS. Lainattaessa toisten kirjoituksia olisi hyvän tavan mukaista mainita kirjoittaja ja lähde.

Kirjoittaja on vain nimimerkki ja lähde on vastaava foorumi kuin tamäkin. Tämä toinen foorumi tosin vaatii kirjautumisen/rekisteröitymisen että näkisi viestit, eli kovin moni ei olisi nähnyt kyseistä keskustelua, vaikka siihen olisinkin linkannut.

illusialla on varmasti paljon parempia keinoja väestöräjähdyksen estämiseksi kuin kiinalaisilla ja mielelläni lukisin niitä vaikka tässä ketjussa? Se että muut maat eivät samaa uskalla tehdä, ei tee kiinalaisten tavasta huonoa.

prboy kuvaili kirjoittajaa hyvin ja kyseessä onkin varmasti ärsyttävin nimimerkki mitä WWW sisällään pitää. Eipä silti, joistakin asioista on oltava samaa mieltä hänen kanssaan. Kyseessä on muuten nuorehko nainen.

[JKE]

Kiinan yhden lapsen politiikka on lähinnä julkisuustemppu. Todellisuudessa homma toimii korkeintaan kaupungeissa eikä sen vaikutuksia Kiinan väestömäärään oikeasti tiedetä. Kiinassa voi olla väkeä miljardi, kaksi tai kolme miljardia. Väestörekisteriä maassa ei ole.

[JJVi]

Ja ihan hiljattain oli uutisissa, että Kiina olisi luopumassa tai ainakin lieventämässä yhden lapsen politiikkaansa. Lieveilmiöt, kuten väestörakenteen vinoutuminen ovat saaneet jopa Kiinan reagoimaan (se kun ei vanhastaan ihan pieniin epäkohtiin puutu). Hauskaahan on että monet vanhan euroopan maat toteuttavat yhden lapsen politiikkaa ihan luonnostaan.