Älä ainakaan ihan noita kaikkia lajeja samaan altaaseen tunge, vaikka allas ihan kohtalaisen kokoinen onkin.

Jos altaassa on yksi tai muutama kappale 20 eri lajia, mikään laji ei pääse oikeuksiinsa eikä lajinmukaista käyttäytymistä pääse seuraamaan. Kannattaa malttaa luopua osasta, ja koota tasapainoinen kalasto niistä lajeista, jotka eniten kiinnostavat.
Kampaokamonneja voisit ottaa muutamankin kappaleen, jolloin saattaisit hyvällä onnella saada ne joskus lisääntymään. Lisäksi niitä luultavasti näkee useammin, kun yksilöitäkin on muutama.
Apistogramma nijsseni, siis pandakääpiöahven, on melkoisen äkäisessä maineessa, mutta tuonkokoisessa altaassa luulisi jo olevan tilaa riehua. Haaremi lienee suositeltavin tapa pitää useimpia apistogrammoja.
Mangoplekolle L-47 ja aurinkojuovaplekolle L-177 allas taitaa jäädä vähän ahtaaksi, nehän kuitenkin kasvavat yli 25 senttiin. Plekoasiantuntijat saavat sanoa tästä mielipiteensä, kun en itse niistä osaa sanoa.
Klovninuoliainen voisi olla ihan sopiva asukki, mutta tiikerinuoliaisille joutuisit varaamaan käytännöllisesti katsoen koko pohjan ja luopumaan liki kaikista muista suunnittelemistasi kaloista. Parvellinen maitopurkin kokoisia touhottajia kun vie aika lailla tilaa

etenkin kun altaalla on kuitenkin pituutta vain tuo 160 cm. Klovneja voisi ajatella, muiden lajien määristä riippuen, 5-10 yksilöä.
Jaguaarimonninen
Corydoras julii on käsittääkseni aika harvinainen laji, jonka nimellä myydään usein leopardimonnisia. Leopardit ovat kyllä vaatimuksiltaan aika samanlaisia, joten ne sopivat yhtä hyvin. Täplämonnisia (
C. paleatus) ei kuitenkaan kannata tähän lämpimän veden kalastoon sotkea, koska ne viihtyvät mielummin varsin viileässä, jopa alle 20-asteisessa vedessä.
Käärmekala venähtää 40-senttiseksi, joten niitä ei kannata ainakaan montaa laittaa. Yhdestä kahteen kappaletta voisi sopiakin, mutta silloin muu kalasto kannattaa valita sillä silmällä, etteivät ne mahdu aikuisenkaan käärmeen suuhun. Käärmekala on myös muita hieman hankalampi ruokittava, koska se tarvitsee kuivan ruuan sijaan runsaasti pakastettua ja elävää evästä.
Imunuoliaiset vaativat kovaa virtausta, hapekasta vettä, kivikkopohjaa ja mielellään melko viileääkin vettä. Siksi ne sopivat parhaiten nimenomaan niiden tarpeisiin räätälöityihin altaisiin.
Gastromyzon-lajit voisivat muiden suunnittelemiesi kalojen vaatimia lämpötiloja sietääkin,
Sewellia-lajeille ne ovat jo hyvinkin liikaa.
Ja isopurjeplekokin listalla. Kaveri kasvaa 50-60 senttiseksi, eli mahtuisi todennäköisesti juuri ja juuri kääntymään altaassasi. Uimatilaa sillä olisi suunnilleen yhden pyrstönheilautuksen verran, minkä jälkeen koko allas olisi sisustettu uudestaan. En siis suosittele vielä tämänkokoiseen altaaseen. Perunkorupleko L-205 taas kuulostaa varsin sopivalta pikku plekolta.
Punatimanttiahven voisi olla sopiva asukki, mutta aggressiivisuutensa vuoksi se rajoittaa muiden kirjoahvenlajien hankintaa. Melko pienetkin ahvenet saattavat vallata reviirikseen koko akvaarion, ja jos ne sen tekevät, ne aloittavat järjestelmällisen muiden ahventen teurastuksen. Sateenkaariahvenen maine taas on huomattavasti leppoisampi. Sen yhdistämisestä muihin ahveniin en tiedä, mutta ainakin ne vaikuttaisivat ihan sopivilta asukkailta. Samoin perhoskirjoahvenet, vaikka ne ovatkin aika herkkiä ja lyhytikäisiä kaloja.
Macrognathus circumcinctus eli nauhapuikkokala on aika rauhallinen, piilotteleva kaveri. Se kyllä sopii suunnittelemaasi seuraan, mutta ruokinta voi tuottaa hankaluuksia. Ainakaan oma nauhapuikkoni ei syönyt lainkaan kuivaruokia eikä kalaa, käytännössä ainoat sille kelvanneet ruuat olivat katkarapu ja surviainen. Koska ne ovat muidenkin kalojen herkkua, vilkkaassa seurassa nauhapuikko helposti nälkiintyy.
Sateenkaarikalat ovat keskikovan tai kovan veden kaloja, eivätkä siksi oikein toimivia kumppaneita muulle kalastolle. Lisäksi ne ovat kuulemma tarkkoja veden laadukasta, ja sairastuvat helposti tuberkuloosiin.
Puntius melanampyx eli hehkubarbi näyttäisi kyllä varsin sopivalta, mutta sen saatavuus voi olla aika huono.
Heitänpä tähän vielä oman ehdotukseni melko selkeästä kokoonpanosta:
3 kampaokamonnia
8 klovninuoliaista
15 jaguaari/leopardimonnista (kannattaa tutustua myös safiiri- ja helmimonniseen)
1 käärmekala
3 pandakääpiöahventa (koiras + naaraita)
ehkä myös pariskunta perhoskirjoahvenia
2-3 perunkoruplekoa
Pohjan asutus on nyt sen verran tiivis, että kannattaa täyttää allas kannoilla, kivillä ja onkaloilla, jotka tuovat kaloille piiloja ja reviirien rajamerkkejä. Avoin allas käy tuollaiselle kokoonpanolle auttamattoman ahtaaksi.
Väliveteen voisi vielä tulla niitä hehkubarbeja tai vaikka ilveilijäbarbeja, kirsikkatetroja tai safiiritetroja 15-20 kipaletta, ja miksei pintaveteen haaremi helmi- tai sinirihmakaloja tai jokunen pusukala.