Sateenkaariahventen jälkikasvua

[Hullu]

Palasin eilen 12 vrkn matkalta kotiin, ja sieltäpä iloiset sateenkaareni riensivät heti ruokaa kerjäämään. Neljäs ei kuitenkaan tullut paikalle, ja löysinkin sen yhdestä nurkkauksesta hienoissa kutuväreissä. Eikä millään hennonnut tulla syömään.

No, etsiskelin tietysti kutua joka kulmasta ja kummastelin paikan valintaa, nurkassa kun ei ollut muuta sileää pintaa kuin lasiseinät. Sitten huomasin sen: aivan sivulasin vieressä oli jotakin kummallista värinäliikettä! POIKASIA!!!!! Ilmankos emo tuli torumaan lasissa kiinni pällistelevää naamaani niin äkäisenä!

Yllätys oli melkoinen, sillä vaikka sateenkaaret ovat kuteneet jo muutamaan kertaan, on partamonni aina syönyt kudun. En tiedä mistä ahvenat ovat löytäneet voimia puolustaa kutuaan kunnolla tällä kertaa, ja luultavasti vieläpä monen päivän ajan!

Valitettavasti jäi näkemättä, montako päivää kutu hautuu ennen kuoriutumista. Lomamatkani aikana veli oli toki kerran käynyt tekemässä vedenvaihdon ja ahtamassa kalat täyteen surviaisia. Joten ehkä paasto ja sen jälkeinen juhla-ateria sekä poikkeuksellisen voimakas veden arvojen vaihtelu ovat saaneet fisut innostumaan? Pitäisiköhän jatkossakin kokeilla hoidon laiminlyöntiä kudettamisstrategiana...

Täytynee käydä munia ostamassa, keitetyllä keltuaisella kai ensi hätään pärjää siiheksi, kun pikkuiset alkavat uimaan. Käsittääkseni niin kauan kuin ne 'väristelevät' pohjassa kiinni, ne käyttävät vielä ruskuaistaan ravinnoksi.

Vanhastaan on kyllä sellainen artemian kasvatuskojekin, mutta sepä on jäänyt lapsuudenkotiin pölyttymään...

Edit: Poistettu huutomerkkifloodaus otsikosta.

-Ylläpito

[NinZe]

Onnea paljon pienistä poikasista. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja edes muutama poikanen selviää aikuiseksi asti. Mulla kans sateenkaari pariskunta, mut mitään ei ainakaan vielä ole tullut. Aikuisia partamonneja on silti niin paljon tual samassa altaassa, et voi olla et ovatkin kuteneet mut mitään ei oo säästynyt. Laitahan lisää kuulumisia millai poikasilla mennyt ja miten ovat kasvaneet. Toivottavasti joskus noi omatkin saisin kutemaan.

[Tuxteri]

Onnea !

Meillä myös noin 300 nutipäätä jo opettelee uimaan

Homma menee näin: kolmisen päivää putsattiin liuskekivee ahkerasti ja sitten naaras ja koiras pyöri sen kiven päällä vuorotellen ja kutu oli valmis, vajaa kolme päivää sitä vartioitiin todella tarkkaan ja kaivettiin kuoppaa siinä samalla ja muniin tuli mustia pisteitä niin vanhemmat siirtivät ne sinne hiekkamonttuun liuskekiven viereen jossa oli entisen kasvin juuristoa jossa sitte se kuhina alkoi ja niitä monttuja tulee edelleenki sinne tänne jossa käytetään niintä poikasia.

mulla 450 l akava ja kun poikaset alko kasvamaan niin sota oli valmis muitten kalojen kanssa aika raakakin ja siirsin muut kalat toiseen akvaarioon ja aikomus on kun poikaset pikkasen vielä kasvaan niin siirrän ne poikas altaaseen ja palautan isoon akvaan taas järjestyksen

[Hullu]

Tuo on muuten jännä juttu, että poikasesi siirrettiin kasvin juuristoon, sillä omatkin olivat 'väpisemässä' vallisnerioiden juuristoissa. Mielenkiintoista miten eri kirjoahvenilla/ahvenilla on niin erilaisia tapoja sijoittaa kudut ja poikaset.

Avainkirjoahvenille kelpasi vain sileistä silein kutukivi, ja poikasille kaivettiin sieviä symmetrisiä kuoppia. Tulisuille kelpasi vain pystykivet tai lasiseinä kutua varten (poikasia ei koskaan siunaantunut, sillä ainut tulisuunaaraani kuti seeprakirjoahvenen kanssa!).

Seeprakirjoahvenet harrastivat enimmäkseen vaakatasoisia kutukiviä, ja poikasille piti kaivaa aina hemmetinmoisia monttuja. Ja näille sateenkaarille on ollut juurakon pinta kaikkein mieluisin kutualusta, ja poikaset siirrettiin kasvin juuristoon. Miksei näin mielenkiintoisista yksityiskohdista saa koskaan lukea kirjoista? Minusta ne ovat erittäin olennaisia.

Jos sateenkaaret ovat täyskasvuisia, ne kyllä kutevat aika helposti parin kk:n välein jos on erityisen ahkerasti vaihdellut vettä ja syöttänyt surviaisia. Surviaiset ovat suurin yksittäinen tekijä kudetuksessa omieni kohdalla. Hauskinta on, että jos toinen pari innostuu kutemaan, toisetkin toteavat että eiköhän mekin yritetä ja pyöräyttelevät itsekin...

Toivottavasti ei ole täällä sotaa tiedossa myöhemmin, sillä 200l akvaarioni on ainoani eikä olisi rahaa/tilaa perustaa turvapaikka-allasta..

Lähinnä sateenkaaret ovat kinastelleet keskenään, ja sekin on ollut siinä mielessä pientä että 'häviävä' osapuoli ei ole ikinä jäänyt puskiin värjöttelemään päiväkausiksi, kuten avainkirjoahventen kanssa aina kävi.

[maltsa]

Jos joklu muukin haluaa nähdä itse tämän jutun omassa altaasaan, niin meillä on edelleen kaksi jatkuvalla syötöllä kutevaa paria vailla uutta kotia. Annetaan siis. Etelä-Karjala on sijainti ja YV:llä tavoittaa.

[Kukkiis]

Sateenkaariahvenet ollut nyt mulla parisen viikkoa ja nyt jo on pieniä vaaveja vallisnerian juurakossa Koskas nämä kannattaa siirtää poikasakvaarioon? ja koska aletaan antamaan artemiaa?

[Hullu]

Kannattaa siirtää heti kun alkavat uimaan, jotta on helpompi ruokkia niitä. Itselläni ei ole kuin yksi ainut allas, eikä tuo poikasten ruokinta oikeen onnistu seura-akvaariossa. :I

Ei siinä mitään, vanhemmat ovat oikein tunnollisia ja niin pois päin, mutta ruokaa on vaikea ohjata pikkuisten päälle. Ei ole kyllä ollut aikaakaan ruokkia useammin kuin kuudesti päivässä.

Ilmeisesti pitäisi useammin, sillä poikasparveni ovat kerta toisensa jälkeen kuolleet pois siitä huolimatta! Ahneita...

Jos muuten eka poikue kuolee niin ei hätiä mitiä, omani ovat sen jälkeen - 2 pariskuntaa - kuteneet ja poikineet jatkuvalla syötöllä. Eli uusia tilaisuuksia tullee!

[Kukkiis]

Katsotaan miten käy Hyvin ainakin nyt nuo lapsosiaan hoitelee

[Kukkiis]

Välitiedotus. Muutaman poikasen pelastin poikasaltaaseen ja n. puolet jätin vanhempien hoiviin isompaan akvaarioon. No, tänään oli sitten isosta akvaariosta syöty viimeisetki pienokaiset ja vanhemmat taas muiden joukossa normaalisti ja pelastetut pienokaiset vielä hengissä toisessa altaassa katsotaan miten käy!

[[groovehai]]

Hyppäänpä vanhaan keskusteluun mukaan kun huomasin yllätyksekseni kaloja ruokkiessa että isompi sateenkaariahven ei saapunut ollenkaan paikalle syömään kuten tavallisesti. Luulin jo, että se on kipeä, mutta kas kummaa, akvaarion ihan takanurkassa olevassa kannossa oli kutua! Tein vajaa viikko sitten vähän suuremman siivouksen akvaarioon ja vaihdoin uuden ulkosuodattimenkin.. ilmeisesti vaihdosta ei ainakaan haittaa ole ollut

Mutta että mieskö tätä kotiaan hoitaa yksin? Naaras ajelehtii muiden kalojen seurassa ihan niinkuin tietämättömänä että jälkikasvua on tulossa.

Ja mitkäköhän noilla poikasilla on mahdollisuudet selvitä tuolla sekalassa kun aikamoisia ahmatteja on ympärillä. Poikasakvaariota ei ole, annoin juuri pois tyhjän 220-litraiseni kun ajattelin ettei sille mitään käyttöä kuitenkaan tule