Karanteeniini tupsahti parin mutkan kautta seitsemän kääpiösuppusuuta. Ajattelin ensin karanteerata ne ja sitten laittaa maailmalle mutta hiljalleen mieleen nousi ajatus kudetuksesta. Allas on 60 l (noin 40 x 50 pohjalla) ja suodattimena on tsi-sisäsuodatin. Kaloille on tuloss postin mukana mikromatoviljelmä ja kasvattamo pukkaa artemiaa purtavaksi, joten ruokapuoli on kudetettaville kunnossa.
Netin uumenista löysin seuraavat neuvot: Kutumoppi, matala ph ja tumma vesi, hämärä allas, rauhaisa virtaus. Hämärän peitossa ovat edelleen vesiarvot ja lämpötila, kudun laukaiseva tekijä ja mädin hoito sen laskun jälkeen. Haulla löytyvät ketjut on perattu läpi jo, niistä ei ollut mitään hyötyä.
Kääpiösuppusuun kudetus?
Valvoja: Moderaattorit
-
- Elite Member
- Viestit: 6704
- Liittynyt: 01:32, 06.06.2004
- Akvaarioseurat: LAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Karhula (Kotka)
- Viesti:
Kääpiösuppusuun kudetus?
1-2-3 sydäntä särkyy , vielä löytyy se joka ehjänä säilyy
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
-
- Starting Member
- Viestit: 28
- Liittynyt: 23:51, 22.08.2005
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
Altaastani (240L) löytyy punasuppusuita sekä kääpiösuppusuita. Kavereina altaassa on monnisia, plekoja, sukarapuja sekä pieniä rihmakaloja.
Altaassa on runsaasti kasvillisuutta pintaa saakka. Kutevat mieluiten isoon kantoon joka ulottuu pohjasta pintaan saakka. Kantoon on istutettu anubiasta, jaanvansammalta ja muita sammalia. Erityisesti kutevat anubian lehtien alle sekä rotala ryteikköihin. Niinkään eivät ole kiinnostuneita kutemisesta sammaliin.
Koiras tekee pienen reviirin, jota se puolustaa muilta koirailta (koiraat kinastelevat ja naaraat tulevat paikalle). Kutu valmis naaras tulee koiraan reviirille ja kutu voi alkaa. Kutu tapahtuu samalla tavalla kääpiö- ja punasuppusuilla, eli painellaa pusikkoon ja hinkataan kylkiä toista vasten. Etenkin vedenvaihdon jälkeisinä päivinä on vilskettä kasvipusikoissa. Kudun aikana punasuppusuu naaralta lähtee värit (näyttää kuin oisi pelästynyt/sterssi väritys), mutta värit palautuvat muutaman minuutin päästä takaisin. Tätä ilmiötä en ole kääpiösuppusuilla huomannut ainakaan niin voimakkaana kuin punasuppusuilla. Kudun jälkeen koiras jää "vartioimaa" omaa reviiriään ja poistaa tältä alueelta muut kalat. Tämä edesauttaa, ettei mäti mene muiden suihin.
Suppusuut menevät ihan sekaisin mikromadoista, yleensä myös mikromato sapuskan päätteeksi painellaa pusikkoihin kutemaan.
Kääpiösuppuiden poikasi ei ole vielä näkynyt, kun ovat olleet vasta muutaman kuukauden. Punasuppusuun poikasia on ilmestynyt pusikoista toistakymmentä, kasvavat todella nopeasti kun ruokkii niitä mikromadoilla ja viinietikkamadoilla. Punasuppusuun poikanen n.1-2kk ikäinen, pituutta n. 1,5cm
Lämpötila 27-28 astetta.
pH 6,5-7.
Viikottain vettä vaihtuu n.40-60%. Lisään tammenlehtivettä joka vedenvaihdon yhteydessä, keitän lehdet (10-15kpl) ja lisään lehdet ja veden altaaseen. Tammenlehdet varjää todella kevyesti vettä verrattuna vaikka turveuutteeseen.
Lasken myös pH aktiivihiilarilevittemellä johon kytketty kiljut.
Ruokin monipuolisesti, kuivalla NLS small fish formula, cyplop-eeze, pakaste surviaisilla sekä mikromatosilla. Näyttävät syövän myös monnisten JBL NovoTabeja sekä katkarapupellettejä kovalla innolla.
Punasuppusuut kutevat melkeimpä jatkuvalla syötöllä ja kyllähän nuo kääpiösuppusuutkin aina välillä innostuvat kutemaan. Toki en ole koko ajan altaa vieressä kyttäämässä mitä siellä tapahtuu, vai olenko?
Altaassa on runsaasti kasvillisuutta pintaa saakka. Kutevat mieluiten isoon kantoon joka ulottuu pohjasta pintaan saakka. Kantoon on istutettu anubiasta, jaanvansammalta ja muita sammalia. Erityisesti kutevat anubian lehtien alle sekä rotala ryteikköihin. Niinkään eivät ole kiinnostuneita kutemisesta sammaliin.
Koiras tekee pienen reviirin, jota se puolustaa muilta koirailta (koiraat kinastelevat ja naaraat tulevat paikalle). Kutu valmis naaras tulee koiraan reviirille ja kutu voi alkaa. Kutu tapahtuu samalla tavalla kääpiö- ja punasuppusuilla, eli painellaa pusikkoon ja hinkataan kylkiä toista vasten. Etenkin vedenvaihdon jälkeisinä päivinä on vilskettä kasvipusikoissa. Kudun aikana punasuppusuu naaralta lähtee värit (näyttää kuin oisi pelästynyt/sterssi väritys), mutta värit palautuvat muutaman minuutin päästä takaisin. Tätä ilmiötä en ole kääpiösuppusuilla huomannut ainakaan niin voimakkaana kuin punasuppusuilla. Kudun jälkeen koiras jää "vartioimaa" omaa reviiriään ja poistaa tältä alueelta muut kalat. Tämä edesauttaa, ettei mäti mene muiden suihin.
Suppusuut menevät ihan sekaisin mikromadoista, yleensä myös mikromato sapuskan päätteeksi painellaa pusikkoihin kutemaan.
Kääpiösuppuiden poikasi ei ole vielä näkynyt, kun ovat olleet vasta muutaman kuukauden. Punasuppusuun poikasia on ilmestynyt pusikoista toistakymmentä, kasvavat todella nopeasti kun ruokkii niitä mikromadoilla ja viinietikkamadoilla. Punasuppusuun poikanen n.1-2kk ikäinen, pituutta n. 1,5cm
Lämpötila 27-28 astetta.
pH 6,5-7.
Viikottain vettä vaihtuu n.40-60%. Lisään tammenlehtivettä joka vedenvaihdon yhteydessä, keitän lehdet (10-15kpl) ja lisään lehdet ja veden altaaseen. Tammenlehdet varjää todella kevyesti vettä verrattuna vaikka turveuutteeseen.
Lasken myös pH aktiivihiilarilevittemellä johon kytketty kiljut.
Ruokin monipuolisesti, kuivalla NLS small fish formula, cyplop-eeze, pakaste surviaisilla sekä mikromatosilla. Näyttävät syövän myös monnisten JBL NovoTabeja sekä katkarapupellettejä kovalla innolla.
Punasuppusuut kutevat melkeimpä jatkuvalla syötöllä ja kyllähän nuo kääpiösuppusuutkin aina välillä innostuvat kutemaan. Toki en ole koko ajan altaa vieressä kyttäämässä mitä siellä tapahtuu, vai olenko?

Re: Kääpiösuppusuun kudetus?
Onko poikasten kasvatus onnistunut?Adrianna kirjoitti:matala ph ja tumma vesi, hämärä allas, rauhaisa virtaus. Hämärän peitossa ovat edelleen vesiarvot ja lämpötila, kudun laukaiseva tekijä ja mädin hoito sen laskun jälkeen.
Ellei viime hetkiä olisi, mitään ei tulisi tehdyksi. aquaario.tk