Eli alkoi tällaista vanhaa affen-harrastajaa "vanha suola janottamaan" vuosien takaa. On tullut pidettyä taukoa n.10v tästä mielenkiintoisesta harrastuksesta. Tuli aikoinaan pidettyä malawi-allasta (mbuna), tangajika-allasta ja väliamerikkalaisiakin jonkin verran ja kuinka ollakaan, noihin suuntiin ajatukseni nytkin kohdistuivat ensimmäisenä. En ole seurannut alan kehitystä lajien tai tekniikan suhteen mitenkään ja ...niin sinäpä tuo ongelma oikeastaan onkin. Eli, tällaista olen pähkäillyt alkuun:
Allas: 250-300 litraa
lajisto: victoria, malawi tai tangajika
tekniikka: mattosuodatin, tämä oli kyllä ihan outo tuttavuus? Tarvitseeko mekaanisen suodatuksen puolesta apuja (esim. ulkopuolinen pönttösuodin avuksi)?
vesi: hmmm...näkyy löytyvän kemikaaleja ja mittalaitteita joka lähtöön...ennen mentiin ihan "mutulla"
Harmittelen itse näin jälkikäteen kun tuli laitettua pari ulkosuodatinta malawi-altaaseen.. Kun vasta myöhemmin tutustuin Mattosuodatin systeemeihin.. Muutamia mattosuodattimia olen nyt rakennellut ja ne toimivat erinomaisesti..
Altaat tosin eivät ole noin isoja ja kalatkin ovat pienempiä, Mutta sillä tuskin on väliä..
Muuta suodatusta altaissa ei ole..
Meilläpäin vesiarvot ovat mitä ihanteellisimmat juuri malaweille, niin veden kanssa pelaaminen(suolojen lisäys ym.) jää aika vähäiseksi..
Yritin päästä sivuille, joissa olisi ihan perustietoa malaweista, tms. ja erilaisista kaloista. Mutta se oli poistettu. Tällä hetkellä meillä on neljä allasta, joista yksi vaihtuu n.300-400litraiseen. Osaako joku kertoa mistä löytyisi perustietoa, mitä malawit vaatii, mitä pitäisi ottaa huomioon? Tuhannet kiitokset jo etukäteen!
Jos tuo lontoonkieli taipuu niin http://www.cichlid-forum.com" onclick="window.open(this.href);return false; tarjoaa kyllä kattavasti perustietoa malaweista ja niitten vaatimuksista.
Mainittakoon että kestäviä ja kovaluontoisia kaloja tuntuvat olevan. Kovempaa vettä vaativat kuin mitä suomessa pääsääntöisesti putkesta saa. Itse olen kovettanut vettä kipsillä ja ruokasoodalla. Täällä sellaiset 1,7 tl kumpaakin per 100 litraa vettä ja hyvää tulee. Kivikkolajit (Mbuna) vaativat kiviä ja koloja viihtyäkseen ja hietikkolajit (hap, peacock) arvostavat avointa pohjaa mutta myös jossain määrin pitää olla kivikkoa. Eri kaloilla on erilainen ruokavalio ja se tulee ottaa huomioon kalastoa valitessa mahdollisuuksien ollessa: lihansyöjät, liha- ja sekasyöjiä, kasvissyöjiä tai kasvis- ja sekasyöjiä.
My word's but a whisper - your deafness a SHOUT.
I may make you feel, but I can't make you think.
Aqualung kirjoitti:Jos tuo lontoonkieli taipuu niin http://www.cichlid-forum.com" onclick="window.open(this.href);return false; tarjoaa kyllä kattavasti perustietoa malaweista ja niitten vaatimuksista.
Mainittakoon että kestäviä ja kovaluontoisia kaloja tuntuvat olevan. Kovempaa vettä vaativat kuin mitä suomessa pääsääntöisesti putkesta saa. Itse olen kovettanut vettä kipsillä ja ruokasoodalla. Täällä sellaiset 1,7 tl kumpaakin per 100 litraa vettä ja hyvää tulee. Kivikkolajit (Mbuna) vaativat kiviä ja koloja viihtyäkseen ja hietikkolajit (hap, peacock) arvostavat avointa pohjaa mutta myös jossain määrin pitää olla kivikkoa. Eri kaloilla on erilainen ruokavalio ja se tulee ottaa huomioon kalastoa valitessa mahdollisuuksien ollessa: lihansyöjät, liha- ja sekasyöjiä, kasvissyöjiä tai kasvis- ja sekasyöjiä.
Englanti ei oikein taivu... Sanakirjan kanssa vähän turhan työläs suomennettava. Onko jotain suomenkielisiä sivuja, itse en löytänyt?
Kuinka usein laitat ruokasoodaa/kipsiä? millaista kipsiä?
Anna babelfishin kääntää? Hiukan rallienglantia siitä tulee mutta pitäis kyllä selvitä tekstit sillä kuitenkin.
Ei noita tartte lisätä kuin vedenvaihdossa suhteutettuna vaihdettuun vesimäärään. Kun eihän ne mihinkään haihdu. Mutta on ihan jotain perushalvinta ES ruokasoodaa kaapissa ja Satekin (Suomen akvaariotekniikka) kipsiä. Monet kyllä käyttävät kuulemmati ihan askartelukipsiä. Suomenkielistä sivua ei oikein taida olla - malawijärvessä kuitenkin kalalajeja ihan tolkuton määrä ja on siinä määrin hyviä kansainvälisiä sivustoja aiheeseen liittyen ettei ole kukaan tainnut moiseen savottaan ryhtyä.. Yksittäisistä lajeista kyllä löytyy esittejyjä googlella sieltä täältä.
My word's but a whisper - your deafness a SHOUT.
I may make you feel, but I can't make you think.
Aqualung kirjoitti:Anna babelfishin kääntää? Hiukan rallienglantia siitä tulee mutta pitäis kyllä selvitä tekstit sillä kuitenkin.
Ei noita tartte lisätä kuin vedenvaihdossa suhteutettuna vaihdettuun vesimäärään. Kun eihän ne mihinkään haihdu. Mutta on ihan jotain perushalvinta ES ruokasoodaa kaapissa ja Satekin (Suomen akvaariotekniikka) kipsiä. Monet kyllä käyttävät kuulemmati ihan askartelukipsiä. Suomenkielistä sivua ei oikein taida olla - malawijärvessä kuitenkin kalalajeja ihan tolkuton määrä ja on siinä määrin hyviä kansainvälisiä sivustoja aiheeseen liittyen ettei ole kukaan tainnut moiseen savottaan ryhtyä.. Yksittäisistä lajeista kyllä löytyy esittejyjä googlella sieltä täältä.
Olisihan se hyvä, jos joku osaisi vaikka rallienglannilla kääntää, ihan ne perustiedot altaasta -mitä pitää tehdä, millainen on malawi allas. ja eipä haittaakaan olisi jos esim. kalat olisi niputettu yhteen, esim. kivikkokaloja mm. nämä, nämä, jne. Tai tähän tyyliin edes hiukkasen. Siis muutamia laji esimerkkejä.. Olisi sitten paljon helpompi lähteä suunnittelemaan tulevaa 300litraista allasta suoraan malaweille... Tässä vaiheessa tuntuu, että niitä isompia malaweja, tai sellaisia värikkäitä olisi ihana saada uiskentelemaan. Meillä kun on sen tulevan tankin lisäksi jo kolme muutakin, seura akvaarioita lähinnä. Ja luulempa, että näistä tiedoista olisi monille paljon hyötyä, ketkä malawi allasta alkavat miettimään/harkitsemaan. Täältähän sitä tietoa itsekin ensi sijaisesti tulin etsimään..
Kivikkolajeja(mbuna):
Cynotilapia Afra, Lihansyöjä, hieman aggressiivinen
Labidochromis Caeruleus, sekasyöjä, puputtaa kasviksia ja lihaa, hieman aggressiivinen
Metriaclima Callainos, kasvinsyöjä, hieman aggressiivinen
Pseudotropheus flavus, kasvinsyöjä, aggressiivinen
Haplochromineja(Avoin / kivikko):
Sciaenochromis Fryeri, lihansyöjä, hieman aggressiivinen
Copadichromis trewavasae, lihansyöjä, rauhallinen
Dimidiochromis compressiceps, lihansyöjä, todellinen peto, syö kalat jotka mahtuu suusta sisään, rauhallinen
Protomelas Taeniolatus, kasvinsyöjä, hieman aggressiivinen
Vaihtoehtoja on paljon, samoin kuin kalojen luonteita. Jos haluat värikkäitä kaloja niin lähtisin tutkimaan peacockseja eli Aulonocara suvun lajeja. Ovat rauhallisia lihansyöjiä. Toinen vaihtoehto on mbuna allas kasvinsyöjillä ja / tai sekasyöjillä. Vaihtoehtoja riittää enemmänkin.
Nyrkkisääntönä en lähtisi sekoittamaan peacockseja mbunien kanssa. Aulonocaroilla tulee piilopaikoista uupelo kivikkolajien kanssa jos sattuu valitsemaan agressiivisen yksilön. Toki aggressiiviseksi luokiteltu kala voi olla nössö, mutta harvakseltaan.
Toivottavasti tällä pääsee hieman alkuun, kuvia löydät näistä lajeista hakukoneilla.
Kivikkolajeja(mbuna):
Cynotilapia Afra, Lihansyöjä, hieman aggressiivinen
Labidochromis Caeruleus, sekasyöjä, puputtaa kasviksia ja lihaa, hieman aggressiivinen
Metriaclima Callainos, kasvinsyöjä, hieman aggressiivinen
Pseudotropheus flavus, kasvinsyöjä, aggressiivinen
Tuhannet kiitokset! Varmaan päädymme näihin mbuna lajeihin.. Kaikesta huolimatta. Onko väliä millaista hiekkaa/soraa akvaariossa on? Miten kivien laita, onko väliä millaisia tai mistä ne on hankittu/otettu? Ruokasoodaa ja kipsiä piti lisätä, 1,7teelusikallista/100litraa
Hiekan on hyvä olla melko hienoa - malawit tykkäävät kaivella.
Kivet voit ihan itse valita ulkonäön mukaan. Kalkkipitoisetkin käyvät malaweille. Kunhan ei näy ruostetta kivissä. Kannattaa asetella ensin kivet ja vasta sitten lisätä altaaseen hiekka. Näin ehkäistään kasojen romahtaminen kalojen kaivaessa. Omat kivet ovat puutarha-alan liikkeestä ostettuja.
Tuo 1,7tl per 100 l on sitten mitattu niillä vesiarvoilla joita omasta hanastani tulee. Mikäli et ihan naapurissa asu niin kannattaa tosiaan mitata ne omat arvot ja säätää sen mukaan. Sedä kipsi että ruokasooda nostavat kovuusastetta 1 asteen sadassa litrassa vettä per 1 tl.
My word's but a whisper - your deafness a SHOUT.
I may make you feel, but I can't make you think.
Ja kiviä saa hakea myös metsän kätköistä, kunhan ei ole katinkultaa tai muuta metallinkiiltoa. Näistä voi irrota metalleja veteen ja se voi olla haitallista kaloille. Kirjastojen tarjontaan kannattaa myös tutustua materiaalin etsinnässä, eihän sitä koskaan tiedä mitä hyllyjen kätköistä löytyy.
Täältä myös ääni hienolle hiekalle esim. maxit puhallushiekka k-raudasta tai bilteman hiekka. Kunhan muistaa huuhdella kunnolla ämpärissä ennen altaaseen laittamista, ettei vedestä tule samean ruskeaa kertaiskusta ja paniikki iske.