
Toinen; "kaikilla" kun tuntuu olevan karanteeniallas, onko se koko ajan ns. valmiustilassa vai "perustetaanko" se aina tarpeen tullessa? minkä kokoinen sen on oltava?
Valvoja: Moderaattorit
PH tai NO3 ei kerro koko totuutta veden vaihdon tarpeesta. Kasvit voivat käyttää kaiken nitraatin vedestä ja jos KH on sopiva, pH ei heittele. Voit testeillä mitata vaan muutaman veden ominaisuuden. Et saa niillä selville sitä onko vettä vaihdettava heti ja paljon vai ei. Nitraattiarvosta voi arvailla, mutta tosiaan, kasvit saattavat käyttää sen kaiken ja silloin muut kalojen aineenvaihdunnan tuotteet on edelleen vedessä.Merika kirjoitti:Ensimmäinen; onko viikottainen vedenvaihto tehtävä, vaikka vesiarvot on kunnossa?
Karanteeniakvaario on kaapissa silloin kun sitä ei tarvita. Sitten kun karanteenattavia ilmestyy, sinne laitetaan puhdasta vettä ja puhdas suodatin. Tarkoitus on siis suojata karanteenattavia vanhojen kalojen sairauksilta ja vanhoja uusien sairauksilta. Jos karanteeni olisi koko ajan valmiustilassa, siellä voisi hyvin pesiä edellisten karanteenattavien taudit.Merika kirjoitti:Toinen; "kaikilla" kun tuntuu olevan karanteeniallas, onko se koko ajan ns. valmiustilassa vai "perustetaanko" se aina tarpeen tullessa? minkä kokoinen sen on oltava?
Karanteenin tarkoitus on myös totuttaa uudet kalat pikku hiljaa tulevan altaan bakteereihin. Ne "rokotetaan" karanteeniakvaariossa lisäämällä siihen tulevan akvaarion vettä, jolloin kalat tottuvat tulevaan bakteerikantaan (ja muihin taudinaiheuttajiin) ja ovat niille vastustuskykyisempiä. Tämä siis vasta, kun kalat on todettu terveiksi.HomerXVI kirjoitti:Mulla on toistaiseksi ollut kaikki kalat karanteenissa paikallisessa eläinkaupassa mutta hyvä on olla olemassa oma karanteeni vaikka ei se taudin mahollisuutta poistakkaan,lievittää kyllä.
Tästäköhän johtuu mun monnisten lievät vesipöhön oireet... Akvaariossa on paksu hiekkapohja jossa kyllä ihan hyvin kierteisiä, myllään myös välillä. Muutama kakkakikkare siinä pinnalla joskus tosin ehtii hetken olemaan. Vesiarvot ovat ok, pH, nitraatti ja nitriitti siis. Muut kalat ok, tosin ylimääräiset perhoskirjoahvennaaraat ilmeisesti stressattiin hengiltä.Taavetti kirjoitti: Vedenvaihtojen lisäksi on hyvä huolehtia myös pohjan puhtaudesta. Etenkin sorapohjaa kannattaa lapota säännöllisesti; hiekkapohja kierteisineen on tuossa mielessä helppohoitoisempi. Usein monniset kärsivät ensimmäisinä tuosta pohjan likaisuudesta.
Millaisista oireista tarkemmin on kyse?Jomar kirjoitti:Tästäköhän johtuu mun monnisten lievät vesipöhön oireet...
Kun en aiheesta paljoa ymmärrä, niin pitää kysellä perusjuttuja. Mutta eikös ylläoleva teksti vesitä ihan täysin vanhavesiakvaarion teoreettisen toimivuuden, tai ainakin sen että se voisi olla hyväksi kaloille tai ravuille? Samoin kuin lampien joissa ei ole virtausta, olosuhteet kaloille olisivat huonot, tai ainakin huonommat kuin järvessä? Siis lammet jotka kasvavat vähitellen umpeen kun virtausta ei ole, mutta se umpeen kasvaminenhan kertoo vain siitä, että kasvit voivat liian hyvin kun ravinteita riittää? Ja jos näin, niin onko akvaario parempi kaloille jos kasvit kasvavat vähän huonommin, kuin jos ne kasvavat liian hyvin?millia kirjoitti:Voit testeillä mitata vaan muutaman veden ominaisuuden. Et saa niillä selville sitä onko vettä vaihdettava heti ja paljon vai ei. Nitraattiarvosta voi arvailla, mutta tosiaan, kasvit saattavat käyttää sen kaiken ja silloin muut kalojen aineenvaihdunnan tuotteet on edelleen vedessä.
Suositeltavaa on vaihtaa vettä kerran viikossa.
Kalatiheys on ratkaiseva asia. En ole asiaa sen paremmin tutkinut, mutta ehkä hormonit yms. muut eritteet mitä kalat veteen lykkäävät hajoavat jossain ajassa itsekseen. Muutenhan järvistä olisi jo aikaa sitten tullut kaloille elinkelvottomia.suomikala kirjoitti:Mutta eikös ylläoleva teksti vesitä ihan täysin vanhavesiakvaarion teoreettisen toimivuuden, tai ainakin sen että se voisi olla hyväksi kaloille tai ravuille? Samoin kuin lampien joissa ei ole virtausta, olosuhteet kaloille olisivat huonot, tai ainakin huonommat kuin järvessä?
Pulleahko maha (alapuolella, ei sivuille), pulleat silmät. Ja ovat laiskoja. Pari kuoli, tosin toinen ilman mitään oireita, oli aivan pieni poikanen vielä. Toinen aivan kaamean näköisenä. Nyt loput näyttävät paranemaan päin. Mutta en tosiaan ymmärrä, koska vesiarvot ja pohjan puhtaus pitäisi olla ok...Taavetti kirjoitti:Millaisista oireista tarkemmin on kyse?Jomar kirjoitti:Tästäköhän johtuu mun monnisten lievät vesipöhön oireet...
Niin en kysymystä esittänyt sillä etteikö vedenvaihtoja pitäisi tehdä ihan vaikka kaikenvaralta, mutta kun yritän suunnitella itselleni vanhavesiakvaarioa, (kiehtoo ajatus siitä, että ekosysteemin saisi toimimaan "yhtä" hienosti kuin luonnossa) niin taas heräsi ajatus siitä, että järjestänkö nyt ravuille selvästi huonommat olosuhteet. Ja tietenkin se jäi nyt kaihertamaan, kun jotenkin toivoin että voisin akvaarion tilaa seurata hyvin vesitesteillä, ja siten olla varma siitä että ravut voivat hyvin, mutta jos niiden seuraaminen ei riitäkkään, niin miten voin seurata tilannetta oikeasti, että voivatko ravut varmasti hyvin?millia kirjoitti:En ole kuitenkaan vielä katsonut tarpeelliseksi todistaa sitä sen kummemmin miksi veden vaihtoja ei tarvittaisi, koska kraanasta tulee niin laadukasta vettä eikä veden vaihtokaan ole mikään iso urakka. Miksi ihmeessä en vaihtaisi lemmikeilleni vettä niin usein että se taatusti on puhdasta?
Jomar kirjoitti:Pulleahko maha (alapuolella, ei sivuille), pulleat silmät. Ja ovat laiskoja. Pari kuoli, tosin toinen ilman mitään oireita, oli aivan pieni poikanen vielä. Toinen aivan kaamean näköisenä. Nyt loput näyttävät paranemaan päin. Mutta en tosiaan ymmärrä, koska vesiarvot ja pohjan puhtaus pitäisi olla ok...Taavetti kirjoitti:Millaisista oireista tarkemmin on kyse?Jomar kirjoitti:Tästäköhän johtuu mun monnisten lievät vesipöhön oireet...