Akvaariokantojen alkuperä ja muita eettisiä kysymyksiä

[Merikarhu]

Tervehdys!

Olen tässä pohtinut, mistä mahtavat olla peräisin akvaarioliikkeissä myytävät ulkomaiset kannot ja juurakot (mangrove, mopane jne.). Missä ne kasvavat, miten ne kerätään luonnosta, kuinka ison mittakaavan bisneksestä on kyse? Lähinnä askarruttaa, onko niiden ostaminen eettisesti oikeutettua. Aiheuttaako kantojen kerääminen vahinkoa luonnolle? Kuinka harvinaisia tai yleisiä ko. puulajit ovat?

Muistelen lukeneeni, että ainakin korallien kerääminen akvaarioharrastusta varten vahingoittaisi riuttoja merkittävästi. Entäpä kalat - suurin osa on kaiketi viljeltyjä (millaisissa olosuhteissa?), mutta luonnostakin niitä pyydetään, eikö totta?

Muutkin akvaarioharrastukseen liittyvät eettiset kysymykset kiinnostavat. Mahtaako kenelläkään olla lisätietoa aiheesta? Onko kukaan miettinyt tällaisia asioita?

[Thompson]

Sanovat jotta brasilialainen naudanliha on ympäristöystävällisempää kuin suomalainen. Vaikka se liha joudutaankin lennättämään tänne, on sen päästöt pieniä verrattuna navettojen lämmityskuluihin/päästöihin täällä. Ole siis eko ja suosi etelän tuotteita.

Itseäni on jaksanut hämmästyttää ihmisten typeryys ja mansikoiden kasvattaminen suomessa talvella. Vaikka joku suostuukin ostamaan mansikoita helmikuussa 10e/kg, on se silti vaan typerää.

[Miss_Molton]

Kannikoista en tiedä mitään, mutta kaipahan niitä siellä Etelä-Amerikan jokien lähettyvillä kasvaa, ihan mangrovemetsiköitä. Nämä tupaavat joskus olemaan monipiippuisia asioita mielestäni. Esimerkiksi voit tukea paikallisia asukkaita ostamalla pyydettyjä kaloja (esim. Brasiliasta), sillä jos niillä on kysyntää, ei kantaa haluta ajaa loppuun asti, vaan siitä pidetään huolta, ja paikalliset voivat elättää itsensä vahingoittamatta tasapainoa. Jos tämä työ menee, niin he päätyvät kaupunkeihi, karjatiloille tai malmi-/timanttikaivoksille, joiden toiminta on kaikkea muuta kuin ekologista.

Mitä brasilialaiseen naudanlihaan tuotannon ekologisuuteen tulee, niin sen lentomatka ei ole ainut epäekologinen tekijä, vaan myös jo tuotantovaihe, sillä karjan laidunmaan alta kaadetaan hehtaarikaupalla sademetsää, ja mikäs sitten sen lentohiilidioksidin imisi, kun pala maapallon keuhkoja nyppästään mukaan. Eilen kuulin, että tämän vuoden elokuussa oli ollut aikamoinen hakkuupiikki Amazonilla viime vuotiseen nähden... Ai niin, ja ostamalla kotimaista sen tuontimatka on edelleen lyhyempi ja alkuperä on luultavasti helpompi jäljittää. Yritäpä myös löytää brasilialaista luomunaudanlihaa! Kotimaista löytyy. Jooh, mut se siitä mun osalta.

Tämän harrastuksen eettisyydestä / ekologisuudesta oli jossain topicci...

[Aqualung]

Yritäpä myös löytää brasilialaista luomunaudanlihaa!

Se on kaikki luomua!

[g.rosea]

Nuo kannot eivät oikeasti ole mangrovea, vaan jotakin muuta puuta. ja vaikka olisivatkin mangrovea, ne on kerätty jo kuolleina palasina.

[-riff-]

Nuo kannot eivät oikeasti ole mangrovea, vaan jotakin muuta puuta.

Osa on ja osa ei. Minulle on kerrottu, että suurin osa myytävistä kannoista on ns. leikkuujätettä, jota syntyy puiden kaadossa.

Mutta jos ei halua noita ulkomaalaisia kantoja käyttää, kotimaiset on hyvä ja halpa vaihtoehto. Esim. kataja, omenapuu ym.

[Carmila]

En ole mikään ulkomaanpuu-asiantuntija, mutta arvelisin kuitenkin, että suurin eettinen ongelma tuontipuissa lienee kuljettaminen eri maailman kolkkiin.

[Vesipeukalo]

En ole mikään ulkomaanpuu-asiantuntija, mutta arvelisin kuitenkin, että suurin eettinen ongelma tuontipuissa lienee kuljettaminen eri maailman kolkkiin.

No en sanoisi ihan noinkaan.

Puun kasvaminen ylipäätään kaatokuntoon vaatii vuosikymmeniä, ja -satoja. Suurin ongelma lienee siis se, että puu loppuu kesken, tai kaadetaan liian aikaisin (vasta sitten sitä voidaan mihinkään kuljettaakaan), joka järkyttää osaltaan paikallista ekosysteemiä, maailmanlaajuisesta puhumattakaan (esim. sademetsät).
Eukalyptus taitaa olla tällä hetkellä nopeakasvuisin puulajike, se kasvaa kaatokuntoon 30 vuodessa. Väittäisin sen siis olevan "eettisin" huonekalupuu tällä hetkellä. Bambusta en tiedä, ei taida kuitenkaan soveltua ihan samalla lailla huonekalukäyttöön. Bambusta tehdään nykyään kyllä puuvillan jatkeena pyyhkeitä, jotka ovat aivan omaa luokkaansa pehmeydessä ja imukyvyssä (asiasta kukkaruukkuun).

Täälläpäin (euroopan ja aasian rajoilla) maailmata akvaariokannot ovat usein mangoa.

[Carmila]

Akvaariokantobisnes lienee kuitenkin kohtuullisen pieni syy metsän kaatamiseen. Eettisesti ajatellen käyttäjän päässä maailmaa se yksi kanto puukappaleena (kun se ei siis ole varsinaisesti edes kanto) ei kuitenkaan vielä tuhoa maailmaa: Jos vaikka vertaillaan puumäärään, joka kuluu yhteen saunanlämmitykseen. Tai vaikka ruoanlaittoon siellä "trooppisissa olosuhteissa". Tai vaikka kaadetun puun määrään joka kuluu mainospostin painamiseen ihan täällä kotimaassa.
Useimmat lienevät perillä sademetsien tilanteesta yleisesti.

[Vesipeukalo]

Juu, älä vedä hernettä nenään, ei ollut mikään henkilökohtainen piikki. En puhunutkaan pelkästään akvaariokantobisneksestä vaan puusta yleensä. Ja uskon kyllä että kaikki ovat perillä sademetsien tilasta.
Pohdinkin asiaa ihan yleisesti, kun otsikossakin puhutaan myös muista eettisistä kysymyksistä asiaan liittyen

[Adrianna]

En ole mikään ulkomaanpuu-asiantuntija, mutta arvelisin kuitenkin, että suurin eettinen ongelma tuontipuissa lienee kuljettaminen eri maailman kolkkiin.

Tavallaan joo. Myntiin tulevat kannot nimittäin pakataan mahdollisimman siististi, etteivät komeat haarat katkeilisi. Usein kannot ovat myös märkiä pakatessa. Tuloksena on suuria ja painavia kontteja, joissa on kokoonsa ja painoonsa nähden hemmetin vähän tavaraa. Tämä osaltaan selittää kantojen melko korkeaa hintaa liikkeissä.

Jos puiden kuljettamiseen keksittäisiin jokin fiksumpi tapa, saataisiin hieman vähennettyä "turhaa" lentelyä. Tosin en menisi 100 % varmuudella vannomaan, että akvaarioon tulevat puut tulevat lentäen Suomeen. Jos itse olisin järjestämässä kuljetuksia, harkitsisin ennemmin esim. laivaa kuin lentokonetta moisen tavaran kuskaamiseen .

[Miss_Molton]

Vaihtoehtoja olisi. Lennoissa taitaa tulla lähinnä tiettyä tavaraa tietystä paikasta. Pieneen rahtikoneeseenkin uppoaa aika paljon tavaraa. Laivajärjestelyssä voisi kannot sovitella muiden samalta seudulta (alueelta, joka on vielä järkevissä rajoissa) tulevien tuotteiden mukaan. Laivaanhan menee aika pirun paljon tavaraa. Omat ongelmansa nekin aiheuttaa vastuuntunnottomien käyttäjien johdosta, muttei mennä siihen.

[bymoor]

Tälleen asiaan liipaten.. Lueskelin näistä Brasilian kalojen vientikielloista tuolta mfk foorumeilta. Jostain kantautunu sinne että brasilialaisilla kalastajilla on ongelmana että saaliiksi alkanu tulemaan toisarvoisia kaloja, joita ei niin paljoa käytetä ravintona. Eli onkohan jokien lajit painottunu nyt vähän väärin, ku akvaariokaloja ei enää pyydetä joista. Vai onko kannat palautunu nyt sitten alkuperäisiksi. Jotain kojoottia tässä hommassa on. Toisarvoisiksi kaloiksi lasketaan mm. Potamotrygon Leopoldi, joka on kohtalaisen arvostettu ja harvinainen rauskuharrastajien parissa. Hinnat euroopassa n. 1500e yksilö ja sitä pidetään roskakalana kotijoessaan..