Kasvatan myös poikueesta myyntikokoon asti yleensä tuon parikymmentä poikasta. Usein vähemmänkin, mutta enintään kolmekymmentä. Toisinaan pelastan myös yksittäisiä "vahinkopoikasia", mutta samalla vaivalla oikeastaan kasvattaa enemmän.. Kerran olen kudettanut kaksi eri pariskuntaa samaan aikaan ja kasvattanut sitten kummatkin poikueet yhtä aikaa. Aikuisiksi kasvatettujen yhteismäärä oli silti suunnilleen sama.
Isompia määriä on tosiaan hankala mahduttaa mihinkään, varsinkin jos poikueeseen osuu paljon koiraita. Sataa-kahtasataa labyrinttikalaa on myös aika hidasta saada eteenpäin, ellei joku eläinkauppa suostu niitä ottamaan

Huomasin tämän pari vuotta sitten hunajarihmakaloja "tehtaillessani". Niitä, kuten taistojakin kun yleensä ostetaan se 1-3 kalaa kerrallaan, ja näistäkin vain yksi saa olla koiras..
Luonto hoitaa alkuvaiheen karsinnan, poikasista jopa puolet menehtyy helposti jo ihan pienenä. Poikasten kasvaessa joukosta erottuvat kyllä ne "huonoimmat". Viikottain poimin pois huonosti liikkuvia tai syöviä. Itse katkaisen pään mieluummin terävällä veitsellä. Pyydystän poikasen altaasta muovisella kertakäyttömukilla, kaadan vettä vähän vähemmäksi, poimin mukista talouspaperin avulla ja naps. Myös meillä raadot joutuvat yleensä muiden otusten sapuskaksi.. Voi kuulostaa julmalta, mutta julmempaa mielestäni olisi antaa poikasten kärsiä kuukausi- tai jopa vuosikausia vaikkapa epämuodostumista

Pieni koko ei sinänsä ole ollut lopettamisen syy. Toisinaan olen kasvattanut erikseen jonkun erikoisemman värisen tai kauniin mallisen pienikokoisen poikasen. Joskus niistä on isommassa akvaariossa kasvanut ihan hyvän kokoisia ja todella kauniitakin kaloja. Vaan aika usein juuri niistä poikueen pienimmistä ei ajan mittaan ole eläjiksi..
Kudetukseen ja alkukasvatukseen käytän 60 litran akvaariota. Altaassa on lämmitin, mutta ilmastusta tai suodattimia en juuri käytä, sen enempää taistojen kuin muidenkaan rihmakalojen kasvatuksessa. Vettä joutuu vain sitten vaihtelemaan! Mitä pienempi purkki, sitä tiheämmin. Sitä mukaan, kun pojat alkavat tapella keskenään (tai yksi pomottaa muita), siirtelen niitä erillisiin "poikamiesbokseihin". Kooltaan purkit ovat parista pariinkymmeneen litraan. Vanhat jääkaapin vihanneslaatikot ovat olleet erittäin hyviä tässä käytössä

Naaraat kasvavat pienissä ryhmissä, mutta mahdollisimman pitkään pidän niitä alkuperäisessä altaassa. Jossain vaiheessa koko asuntoni on sitten täynnä purkkeja ja purnukoita ja joka akvaariossa ui vähintään yksi taisto

Suurimman osan koetan keskittää kylppärin hyllyille (rakensin sinne pöytätason ja kaapiston ihan sitä varten
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
), koska siellä on helppo vaihtaa vettä vaikka päivittäin ja lämpötila on valmiiksi korkea.
Koira, käärmeitä, liskoja, hiiriä, sirkkoja, kaloja, rapuja, kotiloita, sekä pari poroa. "Milloin alatte periä tänne pääsymaksua?" kysyi lapsen kaveri meillä käydessään..