Ehdotuksia isommista plekoista?

[sardiini_85]

Haluaisimme jonkun hieman isomman plekon 720 litraiseen altaaseemme. Vesi on pehmeää, ph on seitsemän pintaan ja lämpötila noin 27 astetta.

Plekon pitäisi olla:
-n.30cm jos on muuten massiivinen niin hieman pienempikin käy. Myös vähän isommat kelpaa, mutta mitään järjettömän kokoista "halkoa" en halua.
-toisten plekojen kanssa toimeen tuleva. Ainakin pienempiä pitäisi sietää (isoin plekomme 20cm).
-mahdollisimman vähän kiinnostunut kaivamisesta... Onkohan mahdollista?

Pleko ei saa:
-olla puuta syövä.
-olla kauhea kasvituholainen eli pitäisi olla sellainen, että kasvit saa olla rauhassa jos tarjotaan kesäkurpitsaa.

Löytyyköhän yhtään noilla kriteereillä?

Olen katsellut yhtä upean näköistä plekoa L360. Minä en ole saanut selvyyttä siihen onko se puun syöjä ja syökö se kasveja. Osaisiko joku kertoa lisää tuosta plekosta? Minulla on kyllä hyvä kirja Mergus Wels Atlas 2, mutta se on saksan kielinen enkä siksi ymmärrä kaikkea mitä siellä kerrotaan..

[Deicide]

Cochliodon suvun L-360 on juurikin pitkälle erikoistunut puunsyöjä. Elää luonnossa käytännössä pelkästään järsimällä puuta. Usein vihreää syövät plekot jossakin vaiheessa tuppaavat myös maistelemaan kasveja.

[sardiini_85]

Niin arvelinkin.. Tutkin äsken lisää tuosta L360:stä ja yhdellä sivulla löytyi maininta tuosta puun syönnistä... Harmi. Se on niin kaunis...

Ei se haittaa jos on pieni taipumus kasveja maistella kunhan ei kauhean paha ole, mutta olen lueskellut, että esim. krokotiilipleko syö kaikki kasvit varmasti jopa pintakasvit. Niin pahaa kasvisyöppöä en halua. Eikä hakemani monnin ole pakko olla levänsyöjä ollenkaan.

Mites helmipurjepleko tai juovapurjepleko? Minkä kokoiseksi ne todellisuudessa kasvaa? Wels Atlaksessa sanotaan 30-40cm ja >30cm noille lajeille. Pitääkö paikkansa vai onko jollain isompiakin? Saako tuota juovapurjeplekoa edes Suomesta? Kauanko noilla kestää kasvaa täyteen mittaansa?

[Deicide]

Purjeplekot kyllä "maistelee" kasveja. Meillä isopuje on lehdissä roikkumassa jos ei ole kurpitsaa tarjolla.

[Thompson]

Tuohon kokoluokkaan ja kriteereihin yleensäkin menisi hyvin Baryancistrus suvun lajit. Meillä on kolme pallotuliplekoa joista isoin on 20cm luokkaa ja kaksi muuta pari senttiä pienempiä. Vihannestarjoilu kun pelaa kasveihin ei kosketa. Yksi upea laji jota itsekin tekisi mieli on L14 kultapleko, tai oikeastaan kaikki jaloplekot (Scobiancistrus) menisivät. Useimmat piikkiplekot sopivat tuohon kuvaukseen, itsellä kokemusta vain parista tosi pienestä yksilöstä. Kyllä valinnanvaraa on.

[sardiini_85]

Purjeplekot kyllä "maistelee" kasveja. Meillä isopuje on lehdissä roikkumassa jos ei ole kurpitsaa tarjolla.

Onko pahempi vesimiekkojen syöjä kuin esimerkiksi mangopleko?

Mitkä Baryancistrus suvun plekoista olisi hieman nopea kasvuisempia, kuin tuo mango? Mieheni ei jaksa odottaa, että se kasvaa...

[Deicide]

Mangosta ei kokemusta, mutta isopurjepleko kyllä kasvaa huimaa vauhtia. Samassa altaassa myös kultajuova, niin ei ole täyttä varmuutta kumpi ne miekat on pitsille imenyt... Kuten Tompson sanoi, niin kurpitsaa vaan leuan alle.

------------------------------

Täytyy vielä korjata, että plekot kasvavat koko elämänsä ajan, eli ovat täysi mittaisia vasta kuollessaan. 10cm isopurjepleko varmasti tuplaa mittansa puolessa vuodessa suotuisissa oloissa. Meille kesällä tullut alle 10cm isopurje nyt 25cm.

[VesiEläin]

Mitkä Baryancistrus suvun plekoista olisi hieman nopea kasvuisempia, kuin tuo mango? Mieheni ei jaksa odottaa, että se kasvaa...

Saahan noita plekoja "isompanakin"(eri kokoja tukussa, akvaristeilla kasvaneita jne), hinta on toki sen mukainen sitten.

[sardiini_85]

Täytyy vielä korjata, että plekot kasvavat koko elämänsä ajan, eli ovat täysi mittaisia vasta kuollessaan.

Juu, tiesinkin tämän. Mutta useastihan kasvu hidastuu jossain kohtaa reilusti ja voidaan kaiketi sanoa, että pleko on aikuiskoossa.

Mitkä Baryancistrus suvun plekoista olisi hieman nopea kasvuisempia, kuin tuo mango? Mieheni ei jaksa odottaa, että se kasvaa...

Saahan noita plekoja "isompanakin"(eri kokoja tukussa, akvaristeilla kasvaneita jne), hinta on toki sen mukainen sitten.

Niin saisihan niitä isonakin, mutta jos minä molskautan jonkun jättimonnin altaaseeni niin luultavasti en uskalla laitella kasveja ollenkaan jos se köriläs on vähänkään lähempänä.... Tykkään ostaa kalat keskenkasvuisina, että kerkeän tottua niihin pikku hiljaa, kun ne kasvavat. Silloin ne eivät ole pelottavia...

Osaisiko joku sanoa jotain noihin helmi- ja juovapurjeplekojen aikuispituuksiin? Jotenkin nämä kaksi houkuttelee minua. Koko vain hieman mietityttää... Tai entäs lumileväpleko? Osaisiko joku kertoa siitä tärkeimpiä tietoja?

-------------------------

Selvisikin jo, että tuo lumileväpleko kasvanee 60cm mittaiseksi eli on liian suuri minun makuuni.

Uskallankohan luottaa siihen, että Wels Atlas-kirjassa on mitat oikein? Siellä lukee, että helmipurjeplekon aikuispituus on 30-40cm. Glyptoperichthys lituratus (juovapurjepleko?) yli 35cm. Ja sitten löysin sieltä yhden samaan sukuun kuuluvan hieman pienemmän Glyptoperichthys punctatus, löytyyköhän näitä Suomesta ollenkaan? Se kasvaisi monnikirjan mukaan reilu 30cm pitkäksi.

[prboy]

Selvisikin jo, että tuo lumileväpleko kasvanee 60cm mittaiseksi eli on liian suuri minun makuuni.

Uskallankohan luottaa siihen, että Wels Atlas-kirjassa on mitat oikein? Siellä lukee, että helmipurjeplekon aikuispituus on 30-40cm. Glyptoperichthys lituratus (juovapurjepleko?) yli 35cm. Ja sitten löysin sieltä yhden samaan sukuun kuuluvan hieman pienemmän Glyptoperichthys punctatus, löytyyköhän näitä Suomesta ollenkaan? Se kasvaisi monnikirjan mukaan reilu 30cm pitkäksi.

Jos nyt johonkin voi luottaa, se on Wels Atlas.

Unohda kaikki Glyptoperichthykset. Ne ovat tehokkaimpia tunnettuja levänsyöjiä. Jossain vaiheessa ne joka tapauksessa käyvät kasvien kimppuun. Mieti mieluummin vaikkapa piikkiplekoja, Pseudacanthicus spp.

Mielestäni sinä lähdet liikkeelle väärästä päästä. Kirjat ovat täynnä hienoja plekoja, mutta niistä vain harvoja on tarjolla Suomessa. Käy liikkeissä katsomassa mitä todellisuudessa on mahdollista hankkia.

[sardiini_85]

Jos nyt johonkin voi luottaa, se on Wels Atlas.

Mielestäni sinä lähdet liikkeelle väärästä päästä. Kirjat ovat täynnä hienoja plekoja, mutta niistä vain harvoja on tarjolla Suomessa. Käy liikkeissä katsomassa mitä todellisuudessa on mahdollista hankkia.

Hyvä, luotan siis tuon monnikirjan tietoihin ja kivan lajin löytyessä yritän suomentaa niitä tietoja.

Täytyyykin ensi kerralla käydessäni Leppävaariossa kysellä heiltä ehdotuksia siitä mikä olisi minulle sopiva Suomeenkin saatava pleko. Tähänkin saa silti laittaa ehdotuksia jos tietää jonkun kriteereihini sopivan plekon. Valikoimaa kaventaa myös se, että haluaisin plekon olevan melko paljon esillä kotiuduttaan.

Uskaltaako samaan altaaseen ottaa useampia Baryancistrus suvun plekoja vai ovatko ne vihaisia toisilleen?

[bymoor]

Mun ääneni menisi juuri näihin piikkiplekoihin eli pseudacanthicuksiin. Varmaan helpoiten löydettävä olisi L114. Kasvaa ~30-40cm ja on ihan komean näkönen.


Jättää kasvit rauhaan kun kerran on pääasiassa lihansyöjä. Tietty mahdollista on että voi piikikkäillä evillään niittää heiveröisempiä puskia. Näistä on puhuttu että voivat tulla agressiivisiks vanhempina muita isoja plekoja kohtaan. Mulla ei ongelmia ole ollut, vaikka pari isoa piikkiplekoa onkin. Pitää olla tarpeeks piiloja tarjolla. Itellä altaassa 20cm L114, 25cm L282, 7cm L24 ja lisäks 17cm Acanthicus Adonis. Nuo kaikki ällät on siis pseudacanthicuksia ja signaturen kautta löytyy jotain videoita niistä.

Toinen varteenotettava suku on Leporacanthicus. Tuossa vielä parit kuvat mitä tuli googlella vastaan:
Leporacanthicus triactis:

Leporacanthicus galaxias:


Itellä ollu nyt metästyksessä lisää noita piikkiplekoja, mutta ovat kivenalla, koska brasiliassa vientikiellot päällä.

edit: Niija plekoilla usein kestää kauan ennenku uskaltavat näkösälle. Tähän auttaa säännöllinen ruokkiminen (valosankin aikaan) ja kohtalaisen hämärä valaistus tai enemmän pintakasvillisuutta. Kotiutuminen siis ottaa helposti useamman kuukauden.

[Henkkaz]

Entäs appelsiinipleko se on erittäin kaunis pleko kasvaa 20-25 cm. Sitä en tiedä järsiikö puuta. Se ei ole agressiivinen edes oman lajinsa edustajia kohtaan. http://lh3.ggpht.com/_2dIHsKzhPFY/RyO3N ... rsky+1.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

[sardiini_85]

Kiitos ehdotuksista.

Tuollaisen verkkopiikkiplekon myin juuri pois tehdäkseni lisää tilaa altaaseen. Kaipaan jotain hieman aktiivisempaa ja hillitymmän väristä plekoa.

Samoin toisessa viestissä ehdotettu appelsiinipleko ei käy, koska myin juuri toisen sellaisen pois, yksi jäis siis altaaseen vielä. Ja tämä ei ole tarpeeksi iso laji.

Tuota tulivampyyriä olen joskus aikaisemmin harkinnutkin, mutta sitten jäin miettimään, kun luin, että se syö altaista silikonisaumat... Tekeekö se tosiaan sellaista? Tuo helmivampyyrikin näyttää kauniilta eikä ole liian värikäs. Etsin siis tietoa siitäkin. Kuinka nopea kasvuisia nämä on? Mites sitten kotiutumisen jälkeen, liikuskelevatko päivälläkin altaassa vai oleilevatko enimmäkseen piilossaan?

[VesiEläin]

Ei oo meidän tulivampyyri mutustellu silikooneja, ei ainakaan allas vielä vuoda.
Vampyyreista harmovampyyri(L-264) on mun mielestä kaunein, kuva on melko kehno;



No tuolla lisää;
http://www.planetcatfish.com/catelog/sp ... ies_id=230" onclick="window.open(this.href);return false;

Riippuu plekostakin tuo liikuskelu, jotkut liikkuu, jotkut ei. Ruokinta(vain) valoisalla, niin pakko plekosen on kolostaan joskus esille tulla, ei tietysti näännyttää kannata. Piikeille ja vamppyyreille kannattaa silti tarjota vihannestakin, meillä roikkuvat sillontällön kesäkurpitsalla nekin. Nämä taitaa vetää kotiloitakin, kun tyhjiä kuoria hiekasta löytyy välillä.

[Deicide]

Toi Acanthicus adonis saavuttaa luonnossa yli metrin mitan. Jotenkin en usko sen olevan kasvultaankaa sieltä hitaimmasta päästä. Mulla oli joskus valtava vampyyri pleko kuume, juuri kauniin ulkonäön ja "pienen" koon takia. Melkein jo harmovampyyrin hain,mutta olen kuitenkin jättänyt Leporacanthicus suvun plekot kauppaan tuon silikoni sauman syönnin takia. En vielä keksinyt miten nuo suojaisin ja raportointeja kuitenkin on noiden tuhoista. Onko kenelläkään palstalaisella käynyt vampyyriplekojen kanssa näin?

[sardiini_85]

Onhan tuo harmovampyyrikin nätti. Mukavan värinen. On muuten melko hurjan näköiset hampaat noilla vampyyreillä. Tuntuu hullulta jos ne kovinkin pahasti syövät niitä saumoja, koska miten niitä voisi silloin altaissa pitää, kun aina välillä alkaa allas vuotamaan... Nyt tarvitsisin kyllä kannustavia kommentteja vampyyreiden omistajilta jotta uskaltaisin ostaa tuollaisen tulivampyyrin.

[Deicide]

Jotkut ovat suojanneet noita saumoja. Kait ihan kulmalistalla?

[sardiini_85]

Onko ehdotuksia miten sen saisi kiinnitettyä, kun allas on täysi?

[pleko_88]

Kyllä se karu totuus on, että vampyyrit saattavat antaa altaan silikonisaumoille kyytiä. Itselläni meni noin kahden - kolmen vuoden aikana uutena ostetun altaan saumat aivan karmivan huonoon kuntoon. Altaan myytyä oli pakko vaihtaa uudet silikonit siihen. Itselläni tosin oli kyllä 3 kpl isoja vampyyrejä altaassa. Kotilot kyllä pysyivät hyvin kurissa.

Ise suosittelisin ehdottomasti Pseudacanthicus tai Scobinancistrus suvun plekoja. Itselläni on tuollainen 35cm mittainen kultapleko L-14 ja täytyy väittää, että se on ehkä yksi hienoimmista plekoista ainakin omasta mielestäni. Liikkuukin yleensäottaen todella kivasti. Hyvää kokemusta löytyy myös piikkiplekoista. Niistä vaikka L-25 on erittäin hyvän näköinen ilmestys. Näiden molempien sukujen lajit venähtävät kyllä lähemmäs 40, kuin 30cm, mutta mahtuvat mielestäni kuitenkin juuri 720l akvaarioon. Molempia saa eri kokoluokissa, valmiiksi hieman isomman saa tilaamalla arviolta 200-250eurolla.

Kultapleko L-14, Scobinancistrus aureatus


Tulipiikkipleko L-25, Pseudacanthicus sp.

[VesiEläin]

Sanokaas miksi ne vampyyrit imuttelevat niitä saumoja? Jollei oo parempaa tarjolla vai?

[Thompson]

Itsehän en usko mitään mitä en itse näe joten altaastani löytyy kolme erilaista Leporacanthicusta. Tuskin kalat syövät silikonia koska se on niin maittavaa ja ravitsevaa, vaan mahdollisesti koska sen päällä kasvaa levää? Kuka tekee testin erimerkkisillä silikoneilla, mikä maittaa, mikä ei? Tuosta mainitsemastani syystä plekoaltaassa ei ole järkevää pitää valukiviä ja muita luonnottomia koristeita, sillä kaikkea mahdollisesti jyystetään. Saumat on tapana suojata pari senttiä leveillä lasisiivuilla ja kiinnittää parilla tipalla silikonia. Luultavasti ne voisi tyrkätä nurkkiin hiekan sisään ja yläreunasta liimata, pitää vaikka vedenpintaa pari päivää vähän alempana?

[Deicide]

Lepocanthicuksilla on todella pitkät hampaat, joilla voi olla mukava raaputella muutakin, kuin syötäväksi tarkoitettua? Kaukaa haettu, mutta tekeehän uroskarhukin melkoisia metsätöitä, vaikkei syökkään puuta. Pleko juuri kertoi esimerkin omasta altaastaan, ja olen noista raporteista muualtakin lukenut. Minä ainakin uskon, että tuhotöihin pystyvät.

[pleko_88]

Niinpä. Sanokaapas se - vaikeaa, kun eivät osaa vampyyrit meille puhua. Voisin veikata sen liittyvän lähinnä luontaiseen tapaan hakea ruokaa. Pitkällä koveralla "kotilohampaalla" syödään luonnossa ja akvaariossakin ainakin kotiloita. Sen lisäksi on epäilty muunmuassa vampyyrien kaivavan pehmeistä puista erilaisia vesimatoja ym. eliöstöä ruoaksi. Itse silikonisaumoja vampyyriplekot eivät millään tavalla syö, siitä ei ole kysymys. Enpä usko siihenkään, että söisivät erityisesti levää sen pinnalta, kun ei se oikein niiden luontaista ravintoakaan ole. Itselläni silikonit olivat ainakin mielestäni melko levättömät, mutta silti niitä oli revitty.

Sitten vähän kauempaa haettuja vaihtoehtoja:
- Vampyyrit "teroittavat"/ hoitavat hammastaan käyttämällä sitä tahallaan turhaan, koska kotiloita ei ole saatavilla, jotta se pysyisi kunnossa.
- Vampyyrit ottavat kovassa virtauksessa tukea saumasta pysyäkseen virtauksessa, koska niiden oma imukuppisuu on surkastunut melko huonoksi ottaa kiinni mistään kovassa virtauksessa. Itselläni saumat olivat kärsineet lähinnä juuri päädystä, jossa virtaus oli niin kova, että siellä ei pysynyt kunnolla pohjahiekka.
- Vampyyrit haluavat altaasta pois, yrittävät "kaivautua" isommille vesille.

PS. Nämä yllä mainitut "faktat" olivat lähinnä jonkinsortin arvailua, joten niitä ei tule suoraan käyttää minään virallisena tietona asiaan liittyen.

[sardiini_85]

Tuo kultaplekokin näyttää kyllä aika komealta, sitäkin voisi harkita vaikka onkin noin värikäs. Onko hidas vai nopea kasvuinen?

Mites tuo L25, hyökkääkö se noilla kylkipiikeillään altaan hoitajan kimppuun. Vähän hirvittää ajatus 40 cm pitkästä kaktuksesta joka yrittää mätkiä... Onko tämä yhtä nopea kasvuinen kuin L114. Se ainakin kasvoi ihan kivaan tahtiin. Näkyykö tälläistä päiväsaikaankin? Mites sitten L24? Onko se rohkea/piilotteleva? Tuo L24 taitaisi jäädä hieman pienemmäksi.

--------------------------

Kyllä nyt näyttää siltä, että meille tuleva pleko on luultavasti joku noista Pseudacanthicus tai Scobinancistrus suvun plekoista. Vielä on mietinnässä mikä niistä olisi paras luonteeltaan ja ulkonäöltään. Osaako joku auttaa vielä siinä, että mitkä noiden sukujen plekoista olisi kotiuduttuaan päivälläkin esillä ja tulisi toimeen toisten plekojen kanssa, ainakin pienempien?