128L hunajarihmojen teemaan

[alfa]

Minulla on nyt tuo 128 L kahdelle hunajarihmapojalle, jotka olivat seurausta varsin huonosti toimeentulevasta haaremista (eukot murhasivat toisensa, jäi ukko, joka kuoli nähtyään kaksi lastaan...kauniit&rohkeat?) Haluaisin kuitenkin rakentaa pojille sopivan maailman. Tulevat toimeen yleensä (1,5v. hengissä takana ***crossed fingers****).

Nykyinen kalasto tekee tietä biotoopille ikääntyessään. Hunajarihmat on kuitenkin se teema, jonka ympärille tulevan vesimaailmani haluaisin rakentaa. Kokemuksen rintaääntä kaivataan!

Olen nyt nettiä selattuani päätynyt aloittelijalle yllättävään maahan, eli vaikuttaa siltä, että sekä hunajarihmoja että corica nuoliaisiani esiintyy Nepalissa ! Tuleva biotooppi olisi siis matala tiheäkasvuinen järvenranta Nepalissa (siellä on järviä!).

Ongelmana onkin löytää pienikokoinen nepalilainen parvikala, onko niitä? Pitäisikö pohjamateriaalin olla soraa vai hiekkaa?
Kasveiksi käyvät näköjään karvalehdet, vallisneria spiralis (kierteisvallisneria?) ja Blyxa aubertii, joka on kyllä kovin iso.... Pengon vielä lisää, mutta sattuisiko joku tietämään valmiiksi muita sopivia ja Suomesta saatavia kasveja?

Edit: Pakko muotoilla, muuten taidan jutella issekseni

[alfa]

Hmm... toivottavasti en suututa moderaattoreita, mutta kaipaisin oikeasti vastauksia, joten juttelen sitten itsekseni.

Nyt tovin asiaa pengottuani on selvinnyt, että seeprakalat, loistoseeprakalat, hohtobarbit ja odessanbarbit elävät myös Nepalissa, mutta käsittääkseni kaikki yllämainitut lajit tarvitsevat kylmempää ja virtaavampaa vettä sekä enemmän tilaa kuin hunajarihmat? Kohta alkaa homma olla yhtä vaikeaa kuin sillä iktyologilla, joka antoi striped dwarf catfish:ille nimen Mystus vittatus

Eli pienet Pohjois-Intialaisetkin kalat käyvät. Mistä se kirsikkabarbi olikaan...?

[Anii]

Kirsikkabarbi (Barbus titteya) on kyllä Aasiasta, mutta Sri Lankan suunnalta. Sopisi muuten kyllä kivasti hunajarihman kanssa yhteen. Toivottavasti löydät pian sopivan kalasen sinne biotooppiisi.

[JukkaV]

Oletko tutkinut rasboroita?

[Teemuki]

Olen nyt nettiä selattuani päätynyt aloittelijalle yllättävään maahan, eli vaikuttaa siltä, että sekä hunajarihmoja että corica nuoliaisiani esiintyy Nepalissa ! Tuleva biotooppi olisi siis matala tiheäkasvuinen järvenranta Nepalissa (siellä on järviä!).

Ei hunajarihmakala ole nepalista kotoisin vaan intiasta ja bangladeshistä, joiden kalastot saat niiden nimistä lähtevistä linkeistä.
Olen kyllä itsekin luullut hunajarihmakalan suvun nimi olisi colisa eikä trichogaster. Onko vaihtunut lähi aikoina?

[-Antti-]

Heip, mites olisi makkarakalat, kultakylkibarbit(pieniä), Aplocheilus -suvun sukkulakalat..?
Kaikkia löytyy Intiasta Nepalin lähettyviltä sekä Suomen akvaarioliikkeistä ja viihtyvät samankaltaisissa biotoopeissa kuin hunajat!

Antti

[Elmiira]

Itselläni on huniksia ja kirsikkabarbeja samassa altaassa. Allas on 128 litraa. Pohjalla piikkareita ja leväpartiossa leväkatkoja.

Jossain vaiheessa olen hankkimassa kääpiö -tai tulirasboroita kirsikoiden tilalle.. myös kiilakylkiparvi voisi kiinnostaa.. taas.

[-Antti-]

Olen kyllä itsekin luullut hunajarihmakalan suvun nimi olisi colisa eikä trichogaster. Onko vaihtunut lähi aikoina?

Vähän kyselin asiasta ja tuo uusi näkemys vuodelta 1997 ja näkijänä Derjist. En tiedä tuon julkaisun sisällöstä mitään, mutta ei kuulemma ole yhtenevä useimpien iktyologien näkemysten mukaan. Aika makuasia siis käyttääkö vanhaa vai uutta nimeä.

Antti

[alfa]

Kiitos avusta ihmiset !

Ongelma kuitenkin pysyy... Olen käyttänyt kivijalkana tätä listaa Nepalin kaloista: http://www.resourceshimalaya.org/fauna/fishnew.htm
Pitäisin luotettavana, koska listan laatijan asiantuntemus on selitetty ja osoite annettu. Eri asia kehtaako hepulle meilata....

Listalla on hunajarihma nimellä Colisa sota. Sitä en tiedä mistä se on kotoisin, mutta tärkeänä biotoopissa pitäisin esiintymistä halutun alueen vesissä. Petyin vähän FishBasen tietoihin... senhän mukaan esim. hunajarihmaa ei olisi Nepalissa!

Pääongelman aiheuttaa tuo veden lämpötila. Esim. makkarakala Badis badis vaikuttaa suloiselta otukselta, muttei tykkää yli 23 asteisesta vedestä löytämieni linkkien mukaan. Rasboraa oli em. nepalilaisen tutkijan listalla vain yksi, Rasbora daniconius, slender rasbora, joka olis jo 15 cm pitkä. Minulla kun on vain tuo 128 L. Aplocheilus panchax löytyy myös listasta, mutta FishBase (johon juuri sanoin pettyneeni) väittää sen olevan vaikeaa pitää akvaariossa.

Sen sijaan tuo kultakylkibarbi vaikuttaa todella kiinnostavalta! Enpä ole ennen kuullutkaan lajista! Ja vaikka sekin puuttuu nepalilaistutkijan listalta, se tuskin haittaa. Taitavat vedet Nepalissa olla yleensä niin kylmiä, ettei hunajakaan ole kovin yleinen lajistossa. Luovun siis tiukasta maabiotoopista ja alan suunnitella jotain Intianvastaisten rajajokien ja järvien oloista lätäkönreunaa. Eniten minua kyllä edelleenkin järisytti huomio siitä miten yleisiä akvaariokaloja Nepalin kalat ovat. Vai olisitteko te nimenneet Nepalin yhdeksi akvaariokalojen kotimaista? Olen myös vähän snobi siinä, että biotoopista haaveilevana pitäisin liian joustavana ottaa kirsikkabarbeja, kun niitä on kaikilla ja minähän haluan Oikeaksi Akvaristiksi (lainaus -rain:in kotisivuilta).

[viimatar]

Nostan tämän ketjun esiin kun törmäsin siihen - Googlen kauttapa tietenkin...

Olen tietämättäni suunnitellut samanlaista allasta ja kas kummaa, muitakin samoihin lajeihin päätyneitä löytyy. Itselläni lähtökohtana tosin ei ollut nepalilainen, vaan intialainen jokibiotooppi. Ongelmana minullakin on se, minkä ihmeen parvikalan sinne sekaan laittaisi. Täytyypä hakea jostain itsekin tietoa noista kultakylkibarbeista...

[PäiviP]

Omassa 180 litraisessani asustaa Aasia geotyyppi, eli ei ihan jokibiotyyppi. Hunajia minulla on vaihtelevasti 10 - 15 ja rusokiilakyljen parvi kavereina. Pohjalla on piikkisilmiä ja muutama touhunuoliainen.
Tämä kalakokoonpano on minulla menestynyt erittäin hyvin, rusokiilat reilun 4 vuotta olleet ja alkuperäisestä 16 kalasta jäljellä siis vielä 13. Hunajat eivät ole niin pitkäikäisiä, etenkin tytöt kuolevat valitettavasti melko usein ja syynä siihen on kovettunut mäti mahassa. Kaikki tytöt eivät pääse kutemaan ja niille tyypillisesti mäti kovettuu mahaan ja aiheuttaa kuoleman. Tämä siltikin että tälläerääkin akvassa on 4 tyttöä ja 7 poikaa.
Silti omissa poikasissa olen pysynyt (nyt niitä vilistää poikasakvassa taas noin 50 - 60 kappaletta.
Joskus ostan jonkun uuden hunajan piristämään geenipoolia.