Hii! Tahtoisin itsellenikin noin ison altaan. Minulla on Aasia-geotooppi / teema-allas, 128 l vajaa.
Muutamia aasialaisia kaloja lisää:
rihmakalat
sewelliat (liekö perhosimumonni vai mikä suomenkielinen nimi näille?)
makkarakalat (Badis badis, Badis ruber)
veitsikala (jenkkisaitin mukaan)
lasikääpiömonnit
Omia suosikkejani ovat näistä rubiiniseeprakalat (yllätys yllätys, löytyy omastakin altaastani) ja oselottiseeprakalat, kirsikkabarbit ja tulievät.
Tulievillä ei ainakaan meillä ole mitään ongelmia samankokoisten keskenkasvuisten leväbarbien kanssa, vaikka allaskin on pieni. Siirtyvät suurempaan sitten kyllä kasvaessaan. Tulipyrstö on näistä se aggressiivisempi otus, eikä siitä minulla ole kokemusta. Käytännössä tulieväpariskunnastani toinen on piilottelevampi, toinen reippaampi eikä kumpikaan jahtaa muita kaloja kuin toisiaan, eivätkä nämäkään tule kosketusetäisyydelle. Mitä paremmat vesiarvot altaassa on, sitä vähemmän ne välittävät toisistaan muuten kuin kisaillessaan. Kun nitraatit jostain syystä pääsevät kohoamaan, ne alkavat ärsyttää toisiaan. Mitä isompi allas, sitä paremmin reviiritilaa siellä on ja ilmeisesti tulievät kuitenkin viihtyvät parhaiten joko pikkuryhmässä tai yksin. Pariskunta on hankalampi. Kaupan myyntialtaassa niitä on vajaat kymmenen (ilmeisesti miinus minun kaksi kalaani) ja siellä näyttää vallitsevan kauhun tasapaino. Noin isoon altaaseen uskaltaisin laittaa kolmesta viiteen, voihan niitä sitten vähentää myymällä jos ratkaisu ei toimikaan... Kala ei kuitenkaan ole tuhottoman kallis kokeiltavaksi. Väittäisin kuitenkin, että sen aggressiivisuutta on joko liioiteltu tai sitten omat yksilöni vain sattuvat olemaan syystä tai toisesta hömelön rauhallisia. Altaassa on neljä samankokoista, keskenkasvuista leväbarbia (noin 6 cm mittaisia nyt), eikä tulievistä kumpikaan ole millään lailla niistä kiinnostunut. Ainoastaan naaras kammosi yksin ollessaan niitä kuin ruttoa ja meni karkuun tuhatta ja sataa.
Seeproja on monenlaisia ja osa niistä viihtyy hyvinkin lämpimissä vesissä. Ainakaan meillä tuotakin korkeammassa (26,5) lämpötilassa seeproilla ei ole ongelmia; kasvavat, kukoistavat ja näyttävät harjoittelevan myös kutemista. Samassa altaassa on kääpiörihmakaloja. Niitä varten on virtaukseton nurkkaus rajattu tiheillä kasveilla. Virtaus ei tunnu haittaavan muuten kuin kutemista, jota varten tuo nurkka. Omalla haavelistallani on ns. keltarihmakala, mutta niitä pitäisi olla haaremi ja nykyinen altaani on sellaiselle ihan liian pieni tällä kokoonpanolla. Saatan vaihtaa lajia saadessani isomman altaan, koska kääpiörihmiksistä on naaraan kuoltua vesipöhöön joka ilmeisesti kaatoi myös liikkeeseen tulleen erän loput samanaikaisesti jäljellä on vain koiras.
Sukaravuista minulle on sanottu, että lämpötila saa olla korkeintaan 24, viihtyvät viileämmässä. Ilmeisesti on myös lämpimämmän veden lajeja, mutta niitä ei tuoda Suomeen.
Lasimonnit ovat hienoja parvikaloja, mutta minun altaaseeni ei olisi mahtunut kun kasvavat noin kymmensenttisiksi. Oletko tutustunut?
Monet näistä luetelluista lajeista vaativat tietysti aivan erilaisia olosuhteita kuin toiset, joten kannattaa olla tarkkana sen suhteen. Kuinka tiukka olet biotooppien kanssa, oletko rakentamassa tarkkaa biotooppia vai geotooppia vai teema-allasta?
Aallonpohjan jälkeen uusi allas 240 l ja teema pysyy Kaakkois-Aasiana edelleen.