Aasia-biotooppiakvaarion kalasto

[lendu]

Olen perustamassa akvaariota ja ajattelin että teen siitä täysin aasialaisen biotoopiltaan.
Vesi arvoja minulla ei vielä ole koska pytty ,317l(pituus 130cm), on vielä myyjällä mutta vesi tulee olemaan pehmeää, pH 6-7,5, lämpötila 24-26 (kaikki määräytyy tietenkin kalaston mukaan kunhan sen kekkasen).

Tiikeribarbeja haluaisin melkein ehdottomasti.Aina olen halunnut ja nyt olisi/tulisi akvaario johon ne mahtuisivat.

Mietin että mitkä tikruparven kanssa pärjäisivät ja pyörittelin tällaisia kaloja suunnitelmassa:
leväbarbi parvi
rusokiilakylki parvi
piikkisilmäparvi
jotain nuoliaisia(verkko-,harlekiini-,touhu-,tuli- tai kaarinuoliainen?).

Ja minkäkokoisia parvia voisi ottaa?
Mahtuisiko tohon akvaarioon enemmän kaloja? esim keltabarbi parvi?
Seeprakalakin poikkesi mielessä mutta se tuntuu viihtyvän viileässä vedessä.
Mietin tuossa tulipyrstöä ja tulievääkin mutta sitten taitaa nuo tikrut ja leväbarbi(ainakin tulievän kohdalla) jäädä pois laskuista.
Myös muita kalastoehdotuksia olisi kiva saada, jos ne vaikka ovat fiksumpia kuin omani.Varsinkin jos toi tiikeribarbi on mukana kuvioissa

Akvaarioon tulee paljon kasveja mutta myös uintitilaa.
Pohjamateriaali on hiekkaa, en muista raekokoa mutta minulla on samaa hiekkaa tuossa etelä-amerikka akvassa ja esim monniset tykkäsivät ja voivat hyvin.
Lisään hiekkaan jonkun verran mustaa hiekkaa koska haluan pohjasta tummemman.

Sisustuksesta vielä sen verran että sinne tulee piilopaikkoja ja ajattelin istuttaa melalehtiä eli siis pohjan päälle tulee "katto".

-----------------------

sitä vielä piti kysyä että voisko tonne ottaa sukarapuja?

[viimatar]

Hii! Tahtoisin itsellenikin noin ison altaan. Minulla on Aasia-geotooppi / teema-allas, 128 l vajaa.

Muutamia aasialaisia kaloja lisää:

rihmakalat
sewelliat (liekö perhosimumonni vai mikä suomenkielinen nimi näille?)
makkarakalat (Badis badis, Badis ruber)
veitsikala (jenkkisaitin mukaan)
lasikääpiömonnit

Omia suosikkejani ovat näistä rubiiniseeprakalat (yllätys yllätys, löytyy omastakin altaastani) ja oselottiseeprakalat, kirsikkabarbit ja tulievät.

Tulievillä ei ainakaan meillä ole mitään ongelmia samankokoisten keskenkasvuisten leväbarbien kanssa, vaikka allaskin on pieni. Siirtyvät suurempaan sitten kyllä kasvaessaan. Tulipyrstö on näistä se aggressiivisempi otus, eikä siitä minulla ole kokemusta. Käytännössä tulieväpariskunnastani toinen on piilottelevampi, toinen reippaampi eikä kumpikaan jahtaa muita kaloja kuin toisiaan, eivätkä nämäkään tule kosketusetäisyydelle. Mitä paremmat vesiarvot altaassa on, sitä vähemmän ne välittävät toisistaan muuten kuin kisaillessaan. Kun nitraatit jostain syystä pääsevät kohoamaan, ne alkavat ärsyttää toisiaan. Mitä isompi allas, sitä paremmin reviiritilaa siellä on ja ilmeisesti tulievät kuitenkin viihtyvät parhaiten joko pikkuryhmässä tai yksin. Pariskunta on hankalampi. Kaupan myyntialtaassa niitä on vajaat kymmenen (ilmeisesti miinus minun kaksi kalaani) ja siellä näyttää vallitsevan kauhun tasapaino. Noin isoon altaaseen uskaltaisin laittaa kolmesta viiteen, voihan niitä sitten vähentää myymällä jos ratkaisu ei toimikaan... Kala ei kuitenkaan ole tuhottoman kallis kokeiltavaksi. Väittäisin kuitenkin, että sen aggressiivisuutta on joko liioiteltu tai sitten omat yksilöni vain sattuvat olemaan syystä tai toisesta hömelön rauhallisia. Altaassa on neljä samankokoista, keskenkasvuista leväbarbia (noin 6 cm mittaisia nyt), eikä tulievistä kumpikaan ole millään lailla niistä kiinnostunut. Ainoastaan naaras kammosi yksin ollessaan niitä kuin ruttoa ja meni karkuun tuhatta ja sataa.

Seeproja on monenlaisia ja osa niistä viihtyy hyvinkin lämpimissä vesissä. Ainakaan meillä tuotakin korkeammassa (26,5) lämpötilassa seeproilla ei ole ongelmia; kasvavat, kukoistavat ja näyttävät harjoittelevan myös kutemista. Samassa altaassa on kääpiörihmakaloja. Niitä varten on virtaukseton nurkkaus rajattu tiheillä kasveilla. Virtaus ei tunnu haittaavan muuten kuin kutemista, jota varten tuo nurkka. Omalla haavelistallani on ns. keltarihmakala, mutta niitä pitäisi olla haaremi ja nykyinen altaani on sellaiselle ihan liian pieni tällä kokoonpanolla. Saatan vaihtaa lajia saadessani isomman altaan, koska kääpiörihmiksistä on naaraan kuoltua vesipöhöön joka ilmeisesti kaatoi myös liikkeeseen tulleen erän loput samanaikaisesti jäljellä on vain koiras.

Sukaravuista minulle on sanottu, että lämpötila saa olla korkeintaan 24, viihtyvät viileämmässä. Ilmeisesti on myös lämpimämmän veden lajeja, mutta niitä ei tuoda Suomeen.

Lasimonnit ovat hienoja parvikaloja, mutta minun altaaseeni ei olisi mahtunut kun kasvavat noin kymmensenttisiksi. Oletko tutustunut?

Monet näistä luetelluista lajeista vaativat tietysti aivan erilaisia olosuhteita kuin toiset, joten kannattaa olla tarkkana sen suhteen. Kuinka tiukka olet biotooppien kanssa, oletko rakentamassa tarkkaa biotooppia vai geotooppia vai teema-allasta?

[lendu]

En mitään hirmutiukkaa biotooppia ole laittamassa mutta kalat ja kasvit on kaikki aasiasta, eli en mitään tietyn joen mutkan kalastoa ja kasvistoa ole suunnittelemassa.

Pärjäisköhän lasimonnit tiikeribarbien kanssa?
jännän näkösiä

Rihmakalat ei oikein iske.

[janma]

Ei kovin hyvin sovi sewelliat ja rihmakalat samaan altaaseen. Liian erillaiset vaatimukset. Toinen tosi virtaavasta vedestä ja toinen taas ei. Myös lämpötilavaatimukset eivät täsmää.

[lendu]

Osaako kukaan sanoa sopiiko tiikeribarbi ja tulievä tai tulipyrstö samaan akvaan?
Joo se tais olla toi tulipyrstö ettei se sovi leväbarbien kanssa samaan akvaan, ainakin jos faunattaren sivuja uskoo.

Itse tykkää kyllä enemmän parvikaloista mutta olishan tollanen tulipyrstö tai -evä aika hieno.

[Zuwih]

Tulipyrstöissäkin on ilmeisesti luonne-eroja: toiset on häijympiä kuin toiset...

[lendu]

mistäs ton sitte tietää? kokeilemalla?

[Amos]

Minulla on ollut juurikin tiireribarbeja tulievän ja klovninuoliaisten kanssa. Leviksiä ja pikkulasimonneja myös samassa altaassa. Punapääbarbit joukossa ja hyvin meni. Olipa myös sinirihmapari.

Äksyin kala tähän mennessä on ollut kampapyrstö. sen vuoksi mielenkiintoinenkin. Tiikeribarbit menevät myös niiden kanssa, aikuisena tosin paremmin.

[lendu]

Kiva kuulla että ei ne tiikeribarbit ihan ongelmakaloja oo, välttämättä
eli vois ajatella tulievääkin tuonne.

Kunhan allas saapuu ja saan sen käyntiin..

[Mörrikkä]

Osaako kukaan sanoa sopiiko tiikeribarbi ja tulievä tai tulipyrstö samaan akvaan?
Joo se tais olla toi tulipyrstö ettei se sovi leväbarbien kanssa samaan akvaan, ainakin jos faunattaren sivuja uskoo.

Itse tykkää kyllä enemmän parvikaloista mutta olishan tollanen tulipyrstö tai -evä aika hieno.

Älä nyt ihmeessä ota sinne pieneen altaaseen tulievää tai tulipyrstöä. Nämä kalat ovat hyvin vilkkaita ja leväbarbi mukaan luettuna sellaisia, joille täytyisi ehdottomasti olla kunnolla uimatilaa ja virtaava vesi.
Lainaus fisbase.org: "Found near any type of solid surface at midwater and bottom depths in streams and rivers."

Nämäkin kalat elävät eri lähteiden mukaan 6-10 vuotiaiksi ja ystävällämme oli tulipyrstö 540L altaassa ja sielläkin sen uintivauhti vaikutti liiankin reippaalta sen ajaessa takaa muita kaloja, ei vain leväbarbeja. Kyseinen tylipyrstö oli arvioni mukaan yli 15cm evineen. Ja vielä yksi lisäys: tämä kala hyvin suurella todennäköisyydellä on agressiivinen liian pienessä altaassa.

[lendu]

joo toi tulipyrstö ei ainakaan liity seuraan. ja en tosta tulievästäkään tiedä, muuten ainakin faunattaren sivuilla tulievän kohdalla minimi allaskoko on 250l.. ja leväbarbille 200l
Näkee sitten mitä kaloja tohon altaaseen loppujen lopuks tulee kun sen nyt ensiks saa pystyyn...tikruja kuitenki ja leviksiä..

[Mörrikkä]

Nuo suositellut minimiarvot ovat kyllä harhaanjohtavia... tämä aiempi kommenttini perustuu omaan kokemukseeni ja lukemaani tietoon kyseisistä kaloista. Kaikki nämä tiedot, joita netistä löytää, ovat kuitenkin jonkinlaisia ohjenuoria ja kannattaakin kyseenalaistaa ja kysellä lisätietoja sopivuudesta.

[viimatar]

Tulievä ja tulipyrstö ovatkin ihan eriluonteisia kaloja, tulievää varmaan liiaksikin pidetään samankaltaisena äksyilijänä vaikka ainakaan omani eivät ole sellaisia. Varjon uusin opus suosittelee tulievää 250+ -litraiseen ja joko yksittäin tai ryhmässä (käsitän kyllä nyt hyvin, miksi pari ei välttämättä ole vaihtoehtoinen ratkaisu).

Yksinään ainakaan ei jahtaa meillä yhtään ketään, kaksittain toisiaan mutta eivät kovin ilkeästi ainakaan tässä vaiheessa. Sukukypsyys saavutetaan ilmeisesti ainakin verkossa olevien arvioiden mukaan melko myöhään, joten käytös voi siinäkin kohtaa sitten muuttua. Käsittääkseni tulievä jää altaassa vähän pienemmäksi kuin tulipyrstö, luonnossa kasvavat isommiksi. Tämäkin väite on tietysti tietoverkon ihmemaasta, joten voi olla väärässä...

Virtaava vesikin on vähän suhteellinen käsite, virtausta voi olla yhdessä osassa allasta ja toinen voi jäädä kokonaan ilman tarkoituksella tai ei. Pieni virtaus ei rihmoja haittaa, jos kutualue löytyy, mutta isommasta kärsivät kyllä. Leväbarbit tykkäävät ainakin tuommoisina pieninä uida virtausta vasten ja pyörähdellä kohdassa, jossa virta osuu lasiin. Isommista en osaa vielä sanoa.

Minäkin olen kyllä aikeissa siirtyä isompaan altaaseen, kunhan rahatilanne antaa myöten. Pienuus on tietysti suhteellista, en sanoisi yli 300-litraista "pieneksi" altaaksi, verrattuna omaan 128-litraiseen pyttyyni. Keskivertoharrastajan allas lienee kai 250-litrainen, tosi hc:n (tai ylimääräistä rahaa omistavan sisustajan) tunnistaa yli viisisataalitraisesta.

[lendu]

Tohon aasia-akvaarioon tulee nyt mitä ilmeisemmin aasian mutakala ja lämpötilaksi korkeintaan 25astetta.

Kävin kurkkimassa millasia noi oselotti seeprakalat on, aikas makeita. Sellasiakin voisi ottaa eikö noi olekkin pintaveden kaloja?
Meneeköhän pintavesi liian sekavaksi jos on rusokiilakylkiä ja noita seeprakaloja siellä uiskentelemassa?