Sadun riutta

[Save]

Juu, yritetään olla kärsivällisiä . Kyllä niitä kiviä tuli eilen viimeksi liikuteltua, mutta nyt päätin, että kasa ei tuon paremmaksi tule ja näpit pidetään tästälähin erossa kivistä. Alunperin tein kivipylväitä pvc-putkien avulla, mutta sitten ladoinkin ne vain päällekkäin. Toivottavasti rakennelmat pysyvät kasassa.

Toivottavasti Mikko kattoi kunnolla sitä käärmettä, kun se taitaa olla sit lähimpänä mureenaa, mitä se tulee näkemään...?

Kyllä se sitä mureenaa vieläkin mankuu, mutta saa nyt tyytyä merimakkaraan . Kyllä sitä ötökkää vaan pukkaa: eilen bongasin taskuravun, jolla oli saksien tilalla sukaset. Pääaltaastakin taskareita on bongattu, mutta kiinni en ole niitä saanut. Kiinnostais laittaa tohon toiseen tekniikka-altaaseenkin refu ja hommata jotain sellaista ötökkää, jota ei voi pääaltaassa pitää (vaikka niitä isompia erakkorapuja, jos jostain sattuisi löytymään). No, ehkä kannattaa odotella vähän ja katsoa, miten paljon sitä tekniikkaa tulee. Ei hirveästi huvittaisi liittää enää yhtään pörisevää kojetta (ulkopönttöä fosfaatinpoistajille tms) tuohon systeemiin, kun allas pitää aika paljon ääntä jo nytkin. Illalla olen pitänyt vaahdottimen ilmansäädintä vähän tiukemmalla,ettei häiritsisi niin paljon. Ehkä ääni vähän vähenee, kun kertyy lisää sitä biofilmiä.

Valaisinta käytin sähköliikkeessä ja sanoivat, että vähän haisi aluksi, mutta sitten rauhoittui. Mitään vikaa eivät löytäneet eikä osia tarvitse kuulemma vaihtaa. Onneksi näin! Kuristimien vaihto olisi maksanut parisataa euroa.

Pitäisikö muuten noita ötököitä jo nyt ruokkia jotenkin? Olen ajatellut, että levä riittäisi.

[SpiderWoman]

Refuun en laittaisi erillista pumppua. Refun tarkoitus on toimia pod-kannan ja mikrolevan kasvupaikkana ja muutenkin *rauhallisena* paikkana jossa virtaus on hiljainen.
Tassa kuva meidan laitteistosta ja vasemmassa reunassa on refu


Jos katsot refu altaan vasempaa ylakulmaa, naet valkoisen putken. Tuossa putkessa on reikia jonossa josta virtaus tulee refuun. Oikeassa reunassa vedenpinnan tasolla on ritila josta vesi valuu valunta-altaaseen ja siita putkeen joka menee sumppiin.

[Save]

Joo, mulla vesi menee sieltä tekniikka-altaasta sen paksun putken kautta refuun. Ensin vesi valuu ensimäiseen tekniikka-altaaseen, jossa vaahdotin, lämmittimet ja fosfaatinpoistaja sekä aktiivihiili. Tässä altaassa virtaus tietenkin kova. Sieltä vesi valuu edelleen altaan reunan yli toiseen tekniikka-altaaseen, jossa virtaus jo aika vähäinen. Sieltä sitten vesi kulkeutuu tekniikka-altaan ja refun välisen putken kautta refuun ja nostopumppuun eli kovin vähäinen virtaus refussa on. No, kyllä se vesi siellä tietenkin kuitenkin kiertää, mutta pintavedenkierto on aika minimaalista. Ehkäpä kuitenkin riittää.

Tässä vähän kuvia koralleista ja viuhkamadoista (?), joita olen bongannut. Mitäköhän mahtaisivat olla:

Tällaisia punaisia tupsuja löytyy useita:

http://www.fotopankki.fi/Viivi/kuva/6749076797145225

Mikä koralli?:
http://www.fotopankki.fi/Viivi/kuva/6748912656918756

Joku vuokko?
http://www.fotopankki.fi/Viivi/kuva/6748584382453824

Tässä huono kuva mustasta viuhkamaisesta otuksesta:
http://www.fotopankki.fi/Viivi/kuva/6748748518688289

[Save]

Huoh, vuodatusta:
Miten kivien asettelu siten, että ne ovat tukevasti voi olla niin vaikeaa? Piti antaa altaan olla rauhassa, mutta sitten kun olen joutunut purkamaan rakennelmaa mm. madon takia, en ole saanut kiviä järjesteltyä taas järkevästi paikoilleen. Erityistä päänvaivaa aiheuttavat puristekivet, jotka ovat sileitä pohjasta. Välillä on tehnyt mieli heivata ne kaikki refuun. Ei auta muu, kuin ottaa taas pora ja pvc-putket käyttöön, että saa rakennelmasta tukevamman.

Näyttää siltä, että mato olikin ehtinyt lisääntyä: bongasin matokivestä useita onteloita, joista kurkisteli matoja jotka erittivät samanlaista limaa kuin aikuiset. Sain varmaan suurimman osan tuhottua, mutta kiveen jäi varmasti vielä jokunen. Madon metsästys ei taida siis vielä olla lopullisesti ohi.

[Save]

Pitkästä aikaa hieman päivitystä...
Altaan vesiarvot nyt kaksi kuukautta pystyttämisen jälkeen seuraavat:

No2: 0,025-0
No3: n. 5
Ammonium: 0
Fosfaatti: 0,25
Ca: n. 430 (tei testin väärin aikaisemmin, ja näytti korkeampaa arvoa)
KH: n. 10
pH: 8,3
Suola: 1,024

Sain valaisimen viritettyä altaan päälle vasta pari viikkoa sitten, eli levävaihe on vasta aluillaan. Vettä olen vaihtanut kerran viikossa n. 10% ja fosfaatinpoistaja sekä aktiivihiili altaassa passiivisesti. Silti fosfaattia on. Mitenköhän saisi nollaan? Ammonium ollut pitkään nollassa, nitriitistä vaikea sanoa, onko 0,025 vai 0. Sekin on ollut pitkään noissa lukemissa.

Altaaseen kotiutunut tällä viikolla kymmenen erakkorapua (sinisiä ja punaisia), viisi turboa, vuokkokalapariskunta ja keijukala. Katson nyt levävaiheen loppuun ja alan sitten vasta lisäämään koralleja.

Seuraavat kalat kiinnostaisivat: pinsettikala/kettukala/pastellivälskäri (joku näistä, tai jos mahtuu, niin kahta lajia), keltavälskäri, siniherttuakala, nokkahaukkakala, mokkaluikero/viherluikero ja viiriraputokko. Kävisikö tuollainen porukka (+jo altaassa olevat) tähän n. 450 l. altaaseen vai tuleeko ahdasta? Onko merkitystä, että missä järjestyksessä kaloja lisätään ja pitääkö välskärit laittaa samaan aikaan (jos hankkisin kelta- ja pastellivälskärin)?
T. Satu

[-mintam-]

Kiinostavan näköinen meriakvaario, minulla menisi jo hermot tuolaisen kanssa.
En ymmärrä miten olet kestänyt tuolaisten matojen kanssa, minä kun jo kammoksun vesikirppuja, niin että tuomoisia matoja sitten akvaarioon.

[Mikael]

Seuraavat kalat kiinnostaisivat: pinsettikala/kettukala/pastellivälskäri (joku näistä, tai jos mahtuu, niin kahta lajia), keltavälskäri, siniherttuakala, nokkahaukkakala, mokkaluikero/viherluikero ja viiriraputokko

Nokkahaukkakalan voisi korvata Neocirrhites armatus:lla eli tulihaukkakalalla - ei ole agressiivinen muita kaloja kohtaan niin kuin nokkahaukkala saattaa olla.

[Ari]

Seuraavat kalat kiinnostaisivat: pinsettikala/kettukala/pastellivälskäri (joku näistä, tai jos mahtuu, niin kahta lajia)

Itselläni on ollut pinsettikala jo useamman vuoden ja se hieno ja varsin persoonallinen kala, mutta ne ovat usein ronkeleita ruoan suhteen ja monet niistä kuolevatkin jonkin ajan kuluttua nälkään tai liian yksipuoliseen ravintoon. Niiden kanssa pitää myös hyväksyä se tosiasia että ne metsästävät elävää ravintoa hyvin tehokkaasti eli saat varmasti heittää hyvästit esimerkiksi kaikille viukhkamadoille ja monille muille pikku "öttiäisille" (ja joskus vähän isommillekin) jotka kuitenkin ovat olennainen osa riutta-allasta ainakin minusta.

[Save]

Joo, ehkä tuo pinsettikala voi olla vielä tässä vaiheessa liian vaikea. Merivesimanuaalissa mainittiin, että viiriraputokkoja kannattaisi pitää pareittain. Mitenkäs on herttuakalojen laita? Jos ottaisin siniherttuoita pariskunnan, kettukalan/pastellivälskärin, keltavälskärin, viiriraputokkoparin, mokka/viherluikeron (syökö mokkaluikero helpommin korvaavaa?) ja muutaman wurdemannin.

[Ari]

En muotoilisi että pinsettikala "on liian vaikea", enemmänkin on kyse tuurista ja sinun viitseliäisyydestäsi sekä valinnoista.

Tuurista koska usein kirjoitetaan kuinka vasta hankittu pinsettikala (pinsu) ei suostunut missään vaiheessa syömään ja lopulta kuoli pois.

Jos pinsu alkaa syömään, niin tavallisesti sille kelpaa vain tuore/pakastettu merenelävä esim kampasimpukkaa päivittäin ja tämä vaatii sinulta viitseliäisyyttä.

Pinsuhan vaanii ja tonkii koko ajan koloista syötävää.Tässä se on tehokas ja voi nopeasti köyhdyttää altaan pieneliöstön. Lisäksi epäilen että pinsulla on jotain tekemistä kotiloidemme nopean häviämisen kanssa ! Minulla ei ole tästä sitovia todisteita mutta nimimerkki Idefix on myös kirjoittanut turbokotiloiden joutumisesta pinsun ruokalistalle. Sinun pitää valita joko kala tai rikas pieneliöstö.

Akvaariossa ruokaa annostellaan lähinnä vesikerrokseen kerran pari päivässä ja pinsu ei oikein pysty kilpailemaan nokallaan ja pienellä suullaan muiden kalojen kanssa tästä ruoasta. Sinun pitää valvoa että se ehtii saamaan riittävästi apetta. Pinsun ruokintaa voi ehkä tehostaa jonkinlaisella "koloruokintavälineellä" eli pieni säiliö, josta ruokaa saa reiän kautta, niin että vain pinsu saa makupaloja pitkän nokkansa avulla.

Henkilökohtaisesti en enää hankkisi pinsettikalaa koske pidän mm viuhkamadoista. Muuten hieno kala. Kuulisin mielläni muilta pinsettikalojen omistajilta kuinka totaalista tuhoa se on heillä tehnyt ?

[Save]

Näistä pinsettikalan mahdollisista tavoista olen minäkin lukenut ja siksikin ehkä kettukala/joku välskäri keltavälskärin lisäksi voisi olla parempi vaihtoehto. Makeanveden akvaarioissa on ollut myös hankalammin ruokittavia tapauksia, ja viitseliäisyys on näiden kanssa riittänyt, mutta turbot olisi kiva pitää ja mahdollisesti jossain vaiheessa hankkia simpukkakin (jos valo riittää). Pinsettikala voisi varmaan nyppiä sitäkin?

Tulisikohan tuosta kettukalasta liian suuri akvaariooni? Vesitilavuushan tuossa on ala-altaiden kanssa n. 550 l., mutta yläaltaassa vain se 450 l. Pastellivälskäri näyttäisi tarvitsevan paljon uimatilaa, ja voi olla, että sekin tarvitsisi isomman altaan (altaan pituus vain 130cm). Muita helppoja välskäreitä, joilla ei ole taipumusta sairastua pilkkutautiin?

[Save]

Voihan himputti: nitriitti on ollut pitkän aikaa siinä 0,025-0 tienoilla ja viimeksi mittasin pari päivää sitten. Nyt kun mittasin, niin oli pompannutkin 0,05:een . Olisi varmaan pitänyt odottaa vielä pari viikkoa noiden kalojen kanssa. Vaihdoin heti 20 litraa vettä (suoraan kraanasta). Pitää nyt tarkkailla tilannetta ja tehdä huomenna isompi vedenvaihto. Kalat voivat ihan hyvin mutta muutama turbo on ollut vähän vaisuna...

[Ari]

Jokos tilanne on stabiloitunut ?

Meidän altaamme on myös noin 450 litrainen ja minusta se olisi liian pieni kettukalalle ja pastellivälskärille.

Meillä isoimmat kalat ovat keltapyrstövälskäri ja pinsettikala. Keltapyrstövälskärin kasvu on ollut hyvin hidasta, mutta en tiedä johtuuko se tilan puutteesta vai ravinnosta. Kuitenkin 450 litran allas tuntuu hieman ahtaalta näillekin kaloille ainakin minun mielestäni. Kaiken kaikkiaan suosisin ennemmin isoa määrää erilaisia pieniä kaloja kuin muutamaa isoa.

Muista välskäreistä keltasilmävälskäri on minusta tyylikäs ja jää pieneksi mutta sinun keltävälskärisi ei ehkä pitäisi siitä ?

[Save]

Hei,
Tilannetta on seurailtu ja maanantaina tehdyn n. 20% vedenvaihdon jälkeen no2 oli laskenut 0.025:een. Teen taas huomenna vedenvaihdon ja tarvittaessa kolmen-nejän päivän välein niin kauan, kunnes nitriitti nollassa. Kalat eivät ole moksissaan, hyvin ovat syöneet ja löytäneet omat paikkansa. Keijukala on tykästynyt yhteen isoon ja reikäiseen kiveen ja nukkuu yöllä kyljellään yhdessä reiässä välillä kylkeään kääntäen . Viikko sitten ostamani turbokotilot ovat olleet vaisuja ja kaksi yksilöä kuolikin. Nämä olivat koko viikon paikoillaan ja osasin odottaa, että näin käy. Onneksi niitä vähän seurailin ja sain nopeasti turbot altaasta pois sen jälkeen, kun olivat kupsahtaneet.

Joo, en mä missään nimessä halua liian isoja kaloja altaaseen. Tuo 450 l. tuntuu muutenkin niin pieneltä, kun sitä vertaa makeanveden altaaseeni, joka on metrin pidempi ja siellä on tuon kokoluokan kaloja. Ehkä sitä jossain vaiheessa päivittää isompaan (tuntuu hyvinkin todennäköiseltä, kun itseni tunnen ).

[akvaarioprojekti]

Täällä on yksi nitriittiaiheinen artikkeli.

[Save]

Olipa huojentava artikkeli, kiitos . Taidan kuitenkin ihan omien hermojeni takia vaihtaa vähän vettä viikottain.

[Save]

Taidan nyt kuitenkin tehdä kalaston kanssa niin, että hankin tuonne vain pienempiä kaloja, joilla on kunnolla tilaa liikkua. Olisi kiva hankkia pariskuntia, mutta saa nähdä, miten se onnistuu. Altaaseen tulisivat seuraavat kalat: siniherttuapari, tulihaukkapari ja viiriraputokkopari sekä mokka/viherluikero. Pistoolirapu olisi tosi mielenkiintoinen noiden tokkojen kanssa. Paukuttelevatkos ne useinkin?

[iso5817]

Meillä pistoolirapu paukuttelee lähinnä iltaisin, sen jälkeen kun valot sammuvat. On bellulus-sukua, ja aika pienikokoinen (n.3cm). Asuu raputokon kanssa (latifasciata) ja hyvin mylläävät hiekkaa altaan "syvässä päässä". Pesäkolon suuaukon paikka vaihtelee päivittäin

[Save]

Kuulemma riutta pitää jo nyt ihan tarpeeksi ääntä ja perhesovun takia täytynee siis jättää tuokin väliin .

Alusta asti on ollut selvää, että erilaisia rapuja pyttyyn tulee mahdollisimman paljon ja tulihan niitä jo elävän kiven mukana (nämä "pahikset" tosin siirsin refuun). Olen bongannut pari mielenkiintoista taskurapua, joilla on kunnon sakset mutta sen lisäksi myös sellaiset pyydystyssukaset. Aika fiksu yhdistelmä: saavat syödäkseen sekä pienötököitä että isompaa ruokaa . Erakkoja on kahdenlaisia ja wurdemanneja on tulossa. Näiden lisäksi saa suositella jotain kivaa, kala- ja riuttaturvallista rapua. Akvaariolinnassa oli mielenkiintoisia pitkäkuonoisia ja -jalkaisia rapuja, mutta näiden myrkyllinen nenäpiikki saattaa aiheuttaa ongelmia. Mantis olisi kiva refussa, mutta refun vesipinta-ala on max vain 60 l ja allas olisi sille varmaan liian pieni. Se varmaan myös söisi taskuravut, jotka tosin on mahdollista siirtää pienempään vapaaseen ala-altaaseen, josta voi tehdä refun.

[Save]

Riuttaprojektin päivitystä:
Altaaseen lisätty koralleja ja vuokkoja (kiitos kaikille fragien myyjille!) ja kaloja: Valencianna Wardii, Escenius Bicolor, Salarias ja siniherttuakala. Kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään ja siniherttua ja Bicolor ovat koko ajan yhdessä . Kaikki viisi turboa kuoli jostain kumman syystä. Muita kuolemia en ole havainnut. Altaassa myös lisää erakkoja, käärmetähti ja S. Hispidus-rapu. Aion nyt kuitenkin hankkia sen pinsettikalan lasiruusujen takia (mikäli se ei syö erakkorapuja).

Vesiarvot ovat pysyneet hyvinä ja fosfaattikin on poistunut kokonaan. Varmaan Valenciannan pöllyyttämisen takia nitriittiä on vieläkin vähäsen ajoittain ollut. Veteen lisätty viikoittain anioneja, katiodeja ja strontiumia. Mg ja Ca lisäykset eivät ainakaan vielä tarpeen, kun arvot kohdallaan. Päivittäin lisätty jodia 3 tippaa ja phytoplanktonia ohjeen mukaan. Mitäköhän muuta olisi syytä lisätä?

Levää on kasvanut varsinkin takalasiin todella paljon ja sitä on tarttunut vähän koralleihinkin. Harvennetut levät olen laittanut refuun ja tarkoituksena olisi ruokkia salariasta tällä levällä, jos ruoka on loppumassa (enpä tiedä, miten käytännössä onnistuu ). Refun valo (sinivaloputki) ei oikein tunnu riittävän makro- ja muun levän kasvatukseen ja täytyykin varmaan hommata joku 70 w monimetalli tms.

Kuva altaasta:
http://www.fotopankki.fi/Viivi/kuva/26299250-IMG_4846

[Idefix]

Refun valo (sinivaloputki) ei oikein tunnu riittävän makro- ja muun levän kasvatukseen ja täytyykin varmaan hommata joku 70 w monimetalli tms.

Kokeile ensin toisenlaisella putkella. Levät kasvavat kovin huonosti sinivalolla.

[Cai]

Fotosyntetisoivat levät vaativat esim jotain 6-7000 Kelvinin lamppua, ja putkilla pärjää hyvin. Älä kuitenkaan mitään makeavesipytyn kasvilamppua sinne pistä. Jos siellä on/tulee olemaan korallifrageja niin samanlainen valaistus kuin pääaltaassa.

terv

[Save]

Uusia kuvia:
http://www.fotopankki.fi/Viivi/kuva/26796620-IMG_4880
http://www.fotopankki.fi/Viivi/kuva/26796325-IMG_4879
http://www.fotopankki.fi/Viivi/kuva/26796030-IMG_4878

Osa koralleista odottaa vielä kiinnitystä, kun vaan saisi liimaa jostain... Korallien sijoitteluakin pitää vielä miettiä.
Valencianneat ovat rakentaneet pesän kiven alle vuoraamalla kiven ympäristön hiekalla. Öisin ne nukkuvat pesässään ja laittavat hiekkaoven kiinni .

Ensimmäinen vesivahinko merialtaan kanssa on nyt koettu: Hain eilen Clownfishilta koralleja ja laitoin ne pussissa tekniikka-altaaseen. Yhtäkkiä huomasin, että tekniikka-allas tulvii reippaasti yli, nostopumppu pauhaa ja refu on tyhjänä vedestä. Tuli aikamoinen paniikki, enkä aluksi tajunnut, mistä moinen johtui. Siinä vaan yritti kauhoa tekniikka-altaasta vettä pois, latoa pyyhkeitä altaan alle ja vaikka mitä. Tulva johtuikin siitä, että korallien muovipussi oli kulkeutunut tekniikka-altaan ja refun väliseen putkeen tukkien sen ja näin ollen refu tyhjeni ja ylimenevä vesi valui tekniikka-altaaseen. Kun yritin pelastaa streamin muuntajaa, tiputin senkin vielä korvausvesisäiliöön . Ei kai se pahasti vetynyt, kun streami pelittää... Arviolta 10 litraa meni lattialle, enkä tiedä miten paljon ehti valua rakenteisiin.

Seuraavalla kerralla tiedetään ottaa sitten tämäkin riski huomioon ja toimia viisaammin .

[Save]

Nyt on pakko hehkuttaa: vuokkokaloilla on poikasia! Huomasin jo pari kuukautta sitten pieniä kalanpoikasen näköisiä ötököitä altaassa, mutta ajattelin, että olivatkin sitten jotain muita. Eilen sitten bongasin ihan selviä poikasia ja kippasin ne refuun turvaan. Saa nähdä, kasvaako niistä mitään (kasvatusvinkkejä otetaan vastaan ). Valecianna-tokot kohentavat pesää koko ajan (lähinnä olettamani värikkäämpi koiras, naaras seuraa vierestä) ja ajavat muita kaloja pesän läheltä pois. Olisivatkohan nekin lisääntymispuuhissa...

[patu]

Rotiferillä ruokinta ensimmäisen viikon ajan, sen jälkeen rotiferillä ja artemialla, molemmat on hyvä rikastaa vaikka selcolla. Poikasaltaan pohja valkoiseksi ja muut lasit mustiksi vaikka kartongilla, muuten voi olla että poikaset ei opi uimaan kunnolla. Hyvää lukemista vuokkokalojen kasvatukseta Joyce.D.Wilkersonin kirja clownfishes.