Katsekontakti

[NesteHukka]

Olettekos muuten pistäneet merkille, että mitkä kalat ovat herkempiä katsekontaktin suhteen?
Siihen nyt voi olla monia syitäkin, mutta kyllä kaloilla täytyy olla aika hyvä näkö.

Tänään aamupäivällä testasin taas, Harmaapiikkipleko näytti katselevan minun suuntaani, kun retkotin viiden metrin päässä sohvalla.
Se oli siinä ihan rauhassa pitkään. Pidin silmiäni kohdistuneena poispäin siitä, ja yritin olla täysin liikkumatta. Sitten kun käänsin pelkästään silmiäni, ottaen katsekontaktin, pleko alkoi ensin hengittää nopeammin, ja sitten häipyi kannon alle.

[Riksu95]

Juu on tullut huomatuksi kun partamonni menee heti kannon alle jos sitä päin edes vilkaisee

[miljoonakala84]

Miun 84L akvaariossa elelevät hunajarihmat/tetrat ei ainkaan reagoi mitenkään, vaikka välillä tulee akvaariota tiirailtua silleen, että naama on parin sentin päästä lasista.

[aukustiina]

Olen huomannut kanssa että toiset kalat katsovat tosiaan tarkkaan ja oikeastaan suoraan silmiin.

Kaikista tarkimmin ja "sielukkaimmin" suoraan silmiin katsoo koruripsimonni. Se seuraa tarkasti mun touhujani ja pysyy piilossa jos on muita huoneessa. Hyvänä kakkosena ankkalapamonni , lehtikalatkin suorastaan tuijottaa "anna ruokaa" - katseella.

Ripsimonnitkin katsoo silmiin , mutta niitä ei aivan niin kauheesti kiinnosta.

Tetroihin ei mitään kontaktia.

[hupsukki]

Joo, lehtikalat meilläkin tunkee naaman eteen, vaikka koitan katsella, kuinka muut lajit jaksavat .

[Pullahiiri]

Mulla tulee raitanuoliaiset pällistelemään ja tuijottamaan suoraan silmiin kun yritän (useimmiten) kuikkia että missä nelisenttinen sokkeloplekovauva menee. Ens kerralla vois kokeilla jos näyttäis kieltä et jos ne siitä pelästyisi. On olevinaan niin ujoja mutta silti loppujen lopuksi ovat niin pirun uteliaita.

Yksi partisukko on kyllä todella uhoavaa tyyppiä, sen putken suu on lähellä etulasia ja välillä uhkailee mun naamalle niillä poskipiikeillään ja heiluttelee pyrstöään. Vissiin vähän liikaa testosteronia tai jotain.. Silti kun käsi on altaassa niin suhahtaa kiltisti putkeen piiloon. Välillä uhkailee ohi meneville monnisillekin, tosin se on nyt vähän laantunut kun on varmaan tajunnut ettei ne monniset oikein ymmärrä sen poskipiikkien ja selkäevän pörhistelyn funktiota.

[rokkisoi+++]

kun kävelee akvaarion ohi, sitruunakirjoahven seuraa katseella. katse näyttäisi kertovan "hei, pysähdy ja anna ruokaa.."

[sparkling]

Kääpiörihmakalakoiras ei ainakaan arvostanut katsekontaktia Istuskelin tuolilla ja katselin muualle, mutta kun käänsin silmäni kalaan, peruutti se hetken matkaa ennen kuin ampaisi vedensuosikkipuskaan.

Muista kaloista en tiedä, veikkaisin että kirsikkabarbit eivät moisesta touhusta välitä vaikka tulevatkin aina siihen kohtaan lasia parveilemaan missä itse tankin elämää seurailen.

[NesteHukka]

kun kävelee akvaarion ohi, sitruunakirjoahven seuraa katseella. katse näyttäisi kertovan "hei, pysähdy ja anna ruokaa.."

Minulla lippulehtikalat ovat ensimmäisenä katsomassa että onko ruokaa tulossa, kun kävelen akvaarion ohi, mutta siitä ei mene montaa sekuntia kun tummaleväpleko nousee etulasiin ruuan toivossa. Sitä voi välillä syöttää pudottamalla ruuan suoraan suuhun, kun se tulee pinnalle kärkkymään
Olen minä kerran sitä päästä silittänytkin sormella, mutta tiedän kyllä että bakteerijuttujen takia sitä ei kalan terveyden kannalta pitäisi tehdä.

Se on jotenkin hämmästyttävää, kun on kasvattanut aa-pariston kokoisesta sintistä tuon kalan 10 vuodessa, ja on saanut seurata miten se kehittyy "henkisesti". Se oli jo yli 40cm monta vuotta, mutta vasta jossakin 8 vuoden iässä se alkoi muuttua selkeästi itsetietoisemmaksi ja rohkeammaksi, sekä taitavammaksi. Ei minun millään muulla kaloillani ole noin päällepäin näkyvää persoonallisuutta. Siihen se tulikin taas just tätä kirjoittaessa, kannon ja etulasi väliin. Pyrstö ylöspäin ja tuijottaa kohti. En tiedä näkeekö se tänne paremmin juuri tuossa asennossa, koska noin se hyvin usein on ollessaan nälkäinen
Se piikkiplekokin on varsin juonin oloinen epeli, mutta ei voita tuota. Lippulehtikalat jäävät minusta kyllä aivotoiminnan osalta toiseksi 6-0 näiden kahden ison plekon rinnalla, ja kun aina sanotaan että plekot vaan möllöttävät koloissaan, niin nämä kyllä tosiaankaan eivät ole sellaisia.

Hämmästyttävintä oli, että sain lopultakin "kommunikoitua" tummaleväplekon kanssa (no kyllähän se kommunikoi muutenkin kyllä ruokaa kerjäten, mutta...), eli se alkoi vastailemaan siihen että suljen ja avaan silmäni, muljauttamalla omia silmiään. En tosiasiassa uskonut että se voisi olla mahdollista. Ajattelin sitä kuitenkin sen verran yksinkertaiseksi kommunikaatioksi, että olen halunnut testata voiko se toimia.

[Miss_Molton]

Itse olen huomannut jonkinasteista katsekontaktijuttua lähinnä partiksia tai helmimonnisia kyylätessäni. Monniset ovat vielä hieman arkoja, sillä niillä ei toistaiseksi ole suojakalaparvea. Joskus on sattunut niin, että niitä voi hetken katsoa, mutta tuijotuksen kohteina häviävät perälle hiekka pöllyten. Partikset eivät yhtä nopeasti lähde. Ensin ne vain ovat, sitten tuntuu siltä, että ne huomaavat tuijotuksen (myös ollessaan sivuttain, vaikka luulin kaloilla olevan vain putkinäkö), sitten pyrstö- ja selkäevä nousevat. Jos ahistaa, monni häipyy, joskus se rentoutuu ja evät laskeutuvat.

[nirunaru]

Kukaan muu ei ihmeemmin välitä koska ja missä liikun, tuijotuksesta puhumattakaan, mutta tetrajoukkue kulkee toiveikkaana altaanreunaa kun menen siitä ohi. Jos päällä on punainen paita, ne sujahtaa puskien taakse piiloon, eli punaisen värin ne tietää pelottavaksi. Hetken päästä ne rentoutuu ja menee leikkimään ilmastimen kuplariviin, ylös, alas, ylös, alas jne. Kun pudotan ruokanapit monnisille ja monneille, ne pelaa niillä kun rantapalloilla ja kuskailee niitä kasvien lehdille. Kumma että ne pitää piilottaa. Jos ne jää kiinni kuljetuspuuhasta, ne tuijottaa kuin kysyen että tännehän ne piti tuoda, eikö!

[NesteHukka]

Itse olen huomannut jonkinasteista katsekontaktijuttua lähinnä partiksia tai helmimonnisia kyylätessäni. Monniset ovat vielä hieman arkoja, sillä niillä ei toistaiseksi ole suojakalaparvea. Joskus on sattunut niin, että niitä voi hetken katsoa, mutta tuijotuksen kohteina häviävät perälle hiekka pöllyten. Partikset eivät yhtä nopeasti lähde. Ensin ne vain ovat, sitten tuntuu siltä, että ne huomaavat tuijotuksen (myös ollessaan sivuttain, vaikka luulin kaloilla olevan vain putkinäkö), sitten pyrstö- ja selkäevä nousevat. Jos ahistaa, monni häipyy, joskus se rentoutuu ja evät laskeutuvat.

Ei-peto kaloillahan terävän näön alue lienee juurikin sivusuuntaan.
Tästä johtuen hieman ihmetyttää, että miksi tummaleväplekolla on tapana asettua ihan suoraan kohti levätessään. Jos siirryn sohvalta tietokonepöydälle, pleko siirtyy akvaarion toiseen päähän, joka on lähempänä tietokonepöytää, ja jatkaa "tuijottamista". En tiedä sitten että toimiiko akvaarion lasi niin, että pleko näkeekin terävästi "stereonakin" akvaarion ulkopuolelle?? Minähän selkeästi edustan sille "ruokapurkkia", joten toimiani "kannattaa" seurata, ruokaa odottaessaan.
Muut plekoni tuntuvat puolestaan asettuvan yleensä noin 45 asteen kulmaan, silloin kun ne vaikuttavat tarkkailevan akvaarion ulkopuolista elämää.

[NesteHukka]

Se mitä aikaisemmin kirjoitin tummaleväplekon silmien muljauttelusta, on selkeästi todistettavissa nyt.
4-5 metrin päästä, kun pleko tuijottaa, se muljauttaa lähes aina silmiään, jos katson sitä ja itse suljen silmäni ja avaan.
Kokeilen tuota päivittäin, ja jos pleko vaan on hereillä, niin se vastaa.
Sitä en sitten tiedä miksi.

[ElSamuel]

Ehdottomasti herkin on akvaarion isoimmat kalat, sinileuat.
Vähänkin vilkaisee niin ponkaisee akvaarion toiseen päähän.
Toisaalta uros yrittää vähän "uhitella" heiluttelemalla itseään jne.
Hauskaa vaan kun akvan isoimmat kalat pelkää eniten, vaikka eihän se aina mee niin, että isoimmat ovat rohkeimpia.
Esim. kadulla tulee vastaan iso bernardilainen koira ja chihuahua niin bernandilainen suurinpiirtein itkee kun taas chihuahua yrittää hyökätä päälle. ""Mitä pienempi koira sen suurempi ego""

[NesteHukka]

Siinä on kyllä vinha perä. Meillä oli Berninpaimenkoira, jolle pienet rakit aina räksyttivät, ja tämä sitten vaan katsoi hölmistyneenä, että mitä tässä nyt oikein tapahtuu

[iomeron]

Ehdottomasti pahimpia tuijottelijoita mun kaloista on Pantterikiipijäkalat. Jos yrittää vaikka valokuvata muita kaloja, niin aina on jossain kuvan kulmassa pantterin mulkosilmä. Muutkin kalat kyllä tulee tuijottelemaan, esim. kääpiöpallot, ripsarit, monniset ja tokot.

[Deicide]

Monniset on kyllä huippuja, kun pyörittelevät vielä kaupan päälle silmiään!

[Lemmy]

meillä selkeesti eniten ulkomaailmaan kiinnittää huomiota matti ja teppo (meidän lehtikalat), nuo aina kiinnittää huomiota akvaarion ulkopuoliseen elämään, ja tulevat mullistelemaan, jos oon akvaarion lähellä. Helmirihmakalat jonniin verran kans.

Partis lähinnä varmistaa että lähellä on kolo, johon voi paeta, hieroglyfi ja kolumbianperhospleko luuhaavat jossai. Klovninuoliaiset tulee moikkaamaan, jos jaksaa rauhallisesti olla jonniin aikaa akvaartion vieres.

[sannakko]

Meillä taistelukala tulee pällistelemään jos joku pysähtyy akvan eteen. Jos katselija vaihtaa paikka, Taisto seuraa perässä. On tosi utelias ja kesy ja 3-vuotias on kielloista huolimatta häntä usein silittänytkin, kun tämä kala vaan tulee kädelle jos sen laittaa veteen

[Aallotar]

Meillä nuo kiekot on tuijottamisen mestareita! Heti kun joku vaan vilahtaakin olkkarissa, ne on heti etulasissa nenä kiinni. Ja jos menee altaan lähelle, kaikki ovat yhtenä ryppäänä ruokinta- aukon alapuolella suut valmiiksi ylöspäin odottamassa ruokaa.

[plenty]

Jep. Kiekkojen katsekontakti yltää altaasta sohvalle asti (sanoen takapuoli ylös ja pakastimelle, mars liikkuu liikkuu liikkuu )