Harmissaan kasvikannasta

[MerjaKatariina]

Olen tässä katsellut tiedän akvaariokuvia joita olette tänne laittaneet ja harmistun entisestään. Teidän altaissanne on niin kauniit kasvit ja ne ovat niin rehevän näköisiä. Minun altaani on niin surkastunut ja kasvit ovat niin kitukasvusia vaikka ravinnettakin olen laittanut. Jättimiekkakasvinikin meni niin surkeaksi, kerää jotain outoa mustaa levää ja lehtiin tulee reikiä. Kaikki arvot ovat ok joten sen suhteen ei ole ongelmaa. Kummassa pohjassa kasvit kasvaa paremmin, ihan hienossa hiekassa vai tuollaisessa vähän suuremmassa sorassa? Minulla on altaassa noin nuppineulan pään kokoista soraa jonka vaihtoa olen alkanut harkita hiekkaan...

[rokkisoi+++]

Tästä aiheestahan täällä on "vaihdettu mielipiteitä" jo iänkaiken. Kasveille parempi on hiekka, ei sora. Simple as that. Toki kasvien menstymiseen vaikuttaa moni muukin muuttuja. Valaistus, lannoitus jne.

[sani]

Lisäätkö hiilidioksidia? Se tuntuu olevan se "ihmeaine" joka saa altaan kuin altaan kukoistamaan... toki pitää valaistus ja lannoituskin olla kunnossa.

[Mari Kurki]

Yleisin syy kasvien menestymättömyyteen on riittämätön, tai vääränlainen valaistus. Sen jälkeen mikroravinteiden puute, sitten hiilen ja viimeiseksi makroravinteiden puute. Kasvien kasvua säätelee minimitekijä, eli se kasvutekijä jota kasveilla on käytössään vähiten. Yleisohjeena sanoisin, että tarjoa kasveillesi kaikkia muita kasvutekijöitä yllin kyllin niin, että fosfaatti jää minimitekijäksi, niin kasvisi rehottavat ja levät eivät viihdy. Tämä toki on helpommin sanottu kuin tehty, mutta kannattaa aloittaa huolehtimalla vedenvaihtorutiinit kuntoon (poistetaan ylimääräistä fosfaattia akvaariosta) ja hoitamalla valaistus kuntoon (vähintään kunnolliset loisteputket + hyvät heijastimet). Sitten säännöllinen lannoitus, nestemäistä köynnöstäville ja pohjaravinnetta vahvajuurisille. Mittaile vedestä nitraatti-, fosfaatti- ja rautapitoisuuksia, jotta näet mitä kasveiltasi puuttuu. Jos nämä näyttävät olevan kunnossa eivätkä kasvit edelleenkään kukoista, hommaa hiilidioksidia kasveillesi. Siitä se lähtee
Alkuun kannattaa akvaariossa olla sekä nopeakasvuisia köynnöksiä, että hitaampikasvuisia kasveja, tällöin ravinnetasapainon löytäminen on helpompaa. Myöhemmin kun olet perehtynyt kasvien saloihin paremmin, voit kokeilla erilaisia muunnoksia. Tsemppiä matkaan!

[Hopotus]

Juu ja katso että kasveilla on tarpeeksi juurtumistilaa. Ei auta yhtään mikään, jos hiekkaa on vain 2-3 cm. Tarttis olla vähintään 5cm, mielellään enemmänkin.

[MerjaKatariina]

Kiitos viesteistänne Valaistus on hyvä ja loisteputket ovat uudet ja oikeanlaiset, lannoitteena laitan jokaisen vedenvaihdon yhteydessä InitialSticks lannoitetta. Pohjaa on varmaan joku 4-5cm se on nuppineulan pään kokoista soraa jota olen ajatellut vaihtaa hiekkaan jos kasvit menestyisivät paremmin. Tuo levä mitä noihin tulee on tummanvihreää melkeen mustaa. Konnanputkikin menee aivan mustaksi, sekin alkuun kukoisti niin hienosti vaan ei enään (jättimiekasta puhumattakaan) Tilaa juurilla on kasvaa kun altaassani ei ole paljon kasveja juurin sen tähen kun kaikki on olleet niin surkeita että olen heittänyt pois.

Toivottavasti tämä nyt alkaa tästä luistamaan paremmin, häätyy ostaa testit ja tehä ne ja katsoa jatkoa sen jälkeen.

Onko teillä muuten hyviä vinkkejä miten saan helpoiten/parhaiten pestyä sen hienon hiekan jos alan vaihtamaan tuohon pohjan? Viimeksi kun tuon laitoin niin suunnittelin sitä hiekkaa mutta ystäväni saivat minut niin hyvin ympäripuhuttua etten laittaisi sitä vaan soran (selityksiä oli se on vaikea pestä, sitä ei voi lapota yms...)

[lendu]

Kyllä ne kasvit sorassakin kasvaa
Oletko kokeillut tehdä itse pohjalannoitteita?
Esimerkiksi sekoitat savea ja pohjaravinnetapletteja ja teet palloja ja tunget niitä soran alle. Savea saa ostettua ainakin akvaarioon.fi:stä.

Mulla on kummassakin akvaariossani soraa.Toisessa nuppineulan pään kokoista ja toisessa hiekkaa kera englannin jokisoran. Hiekkojen/sorien alle olen levittänyt savi/ravinneaine sekoituksen. Kumpikin akvaarioni on noin kuukauden kahden sisällä pystytetty (silikoniremontti) ja jos nyt nostan sieltä kasvin juurineen niin ne juuret on pitkät ja hyvän näköiset. Kasvit kasvaa ja voi hyvin.
Noissa akvoissani ei ole hiilidioksidilevitystä ja esim papukaijalehti kasvaa ja kasvaa. Nestemäistä hiiltä olen lisännyt mutta sekin loppui pari viikkoa sitten.

[hansu77]

Henkilö kohtaisena vinkkinä voisin sanoa, 1) että älä laita nestemäistä lannoitetta! Siitä on enemmän haittaa kun hyötyä. Käytä mielummin juuri sitä pohjalannoitetta mistä muutkin ovat kirjoittaneet esim. lateriittiä. (Jos haluut jotain nestelannoitetta laittaa käytä mielummin akvaariokasveille tarkoitettuja hivenainevalmisteita.)

2) Pidä valo päällä noin 12 h. ja jos sulla on kaksi putkinen valaisin laita toiseen kasvilamppu.

Hyvä suodatin on myös tärkeä. Tai jos suodattimesi on esim. pelkkä sisäsuodatin 3)vaihda vettä kerran viikossa ja lisää mielummin veden vaihdon yhteydessä vedenparannusainetta. Veden pitäisi myös kiertää koko akvaariossa. Ravinteiden ylijäämä, erityisesti typen ja fosfaattien on myös kasveille haitallisia ja aiheuttaa juuri sitä levää.

Levät mitkä muodostuu kasvien lehdille ja akvaarion lasipinnoille lisääntyy veden laadun ollessa epävakaa (huonosti valaistus, nitraattejä ja fosfaatteja, sekä pH-arvo yli 7). 4) Levää syövät kalat ja kotilot parantavat tilannetta! Veden laadun parantamisesta on myös apua eli muista se säännöllinen veden vaihto.

5) Ole tarkka ruokinnassa.

[MerjaKatariina]

Henkilö kohtaisena vinkkinä voisin sanoa, 1) että älä laita nestemäistä lannoitetta! Siitä on enemmän haittaa kun hyötyä. Käytä mielummin juuri sitä pohjalannoitetta mistä muutkin ovat kirjoittaneet esim. lateriittiä. (Jos haluut jotain nestelannoitetta laittaa käytä mielummin akvaariokasveille tarkoitettuja hivenainevalmisteita.)

2) Pidä valo päällä noin 12 h. ja jos sulla on kaksi putkinen valaisin laita toiseen kasvilamppu.

Hyvä suodatin on myös tärkeä. Tai jos suodattimesi on esim. pelkkä sisäsuodatin 3)vaihda vettä kerran viikossa ja lisää mielummin veden vaihdon yhteydessä vedenparannusainetta. Veden pitäisi myös kiertää koko akvaariossa. Ravinteiden ylijäämä, erityisesti typen ja fosfaattien on myös kasveille haitallisia ja aiheuttaa juuri sitä levää.

Levät mitkä muodostuu kasvien lehdille ja akvaarion lasipinnoille lisääntyy veden laadun ollessa epävakaa (huonosti valaistus, nitraattejä ja fosfaatteja, sekä pH-arvo yli 7). 4) Levää syövät kalat ja kotilot parantavat tilannetta! Veden laadun parantamisesta on myös apua eli muista se säännöllinen veden vaihto.

5) Ole tarkka ruokinnassa.

Hei ja kiitos! Valo on päällä akvaariossa 13 h/vrk ja toinen valaisin on kasveille niinkun tuossa kirjoititkin. Suodatus on vain sisäsuodatin joka puhaltaa täysillä jotta tuo vesi kiertäisi tehokkaasti. Ph on ollut seiskan tienoilla. Levänsyöjäkaloja on 3 leväbarbia jotka ei hirmu tehokkaita enään Jäin miettimään tuota vedenvaihtoa että se pitäisi varmaan parantaa, olen vaihtanut nyt 1krt 2vkossa joten jos sankko pari joka viikko niin sekin olis varmasti sitten kunnossa. Ruokaa annan noin puoli teelusikkaa 2-3 kertaa päivässä ja asukkeja tuossa on 37 ja altaan koko on 180 litraa

Mutta minäpäs koitan näillä ohjeilla lähteä eteenpäin ja poistamaan tuon levän ja parantamaan kasvien kasvua. Edelleen kuitenkin mietin sitä hiekkapohjaa ja hiilidioksidia...

[Danny]

MerjaKatariina: Mitä tarkoittavat hyvät vesiarvot, hyvä ja oikeanlainen valaistus? Voisitko kertoa muut vesiarvosi ja valaistuksen määrän watteissa? Ja onko sinulla kaloja, jotka voisivat syödä reikiä kasveihin kuten partamonni tai nuoliasia?

Voisit valaistusta vähentää aluksi 11-12 tuntiin. Ja ruokinta kuulostaa aika paljolta, riippuen vähän siitä mitä annat.

InitialSticksejä ei kannata laittaa joka vedenvaihdon yhteydessä. Ne on tarkoitettu lähinnä altaan perustamiseen. Myös ravinteden liika määrä aiheuttaa ongelmia: kasvien kasvuun tulee häiriöitä ja epätasapaino antaa hyvän kasvualustan leville. Kun levät ovat kerran päässeet kunnolla niskan päälle, on suuri homma saada kasvit jälleen kukoistamaan niin että levätkin talttuvat. Mutta mahdollista se on! Tsemppiä tosiaan!

Haluasin vielä esittää hieman toisenlaisen näkemyksen tuohon Marin hyvin summaamaan katsantokantaan.
Mielestäni valojen jälkeen heti kakkosena on hiilidioksidi. Tämän jälkeen ns. makroravinteet ja viimeisenä, kuten nimikin sanoo, hivenaineet. Makroja tulee useimmissa kala-altaissa tarpeeksi kasvien hitaaseen kasvuun, mikä lienee syynä sille että noita hivenaineita (mikroja) suositellaan.
Tom Barr on ainakin omasta mielestään todistanut, ettei fosfaatti sinänsä aiheuta levää. Päin vastoin, fosfaatin vähäisyys on osatekijä siihen, että esim. vaikeasti irrotettava tummanvihreä 'green spot' levä saa jalansijaa ja iskee erityisesti kiviin ja hidaskasvuisiin kasveihin (Anubiaat, jne.). Hänen näkemyksensä ovat edelleen kiisteltyjä, joten jokainen tehköön omat päätöksensä.

[Mika Sandell]

Jäin miettimään tuota vedenvaihtoa että se pitäisi varmaan parantaa, olen vaihtanut nyt 1krt 2vkossa joten jos sankko pari joka viikko niin sekin olis varmasti sitten kunnossa.

Yleisesti hyväksi havaittu ohje on 30-50 % kerran viikossa.

[hansu77]

Hyvä jos apua. Voithan sinä nekin vaihtaa, mut samalla rahalla ja paljon pienemmällä vaivalla saisit ulkosuodattimen esim. http://www.akvaterra.fi/at002.html" onclick="window.open(this.href);return false;
Sulla on kuitenkin aika paljon kaloja ja nitraattia varmaan aika paljon mitä tulee kalan ulosteesta.
Sinuna ostaisin siis sen ulkosuodattimen.
Jättäisin vielä lisäksi sen sisäsuodattimen keräämään roskat.
Tuota veden vaihtoa helpottaa aivan valtavasti jos ostaisit lappoosi pitkän letkun. (leikkaa nykyistä letkuasi pikkupätkä mukaan niin tulee saman paksuista) Saisit altaastasi veden suoraan letkulla wc pönttöön niin ei tarvitsisi lutrata niiden sankkojen kanssa. (maksaa halpahallissa alle 10 e)
Täyttöön suosittelen kastelukannua (isoa) tai sit esim. alapesu suihkuun liitettävää osaa millä saisit vedet letkun kautta suoraan altaaseesi. Vettä saisit vaihtaa kyllä vähintään sen 40 litraa viikossa.

[Deicide]

Komppaan edellistä, ja olen samaa mieltä ulkosuodattimen hankinnasta. Pohjalannoitetta olen laittanut, kun olen altaan perustanut, ja noin vuoden päästä lisännyt. Voi kuulostaa harvalta, mutta kasvaapa tuolla kuitenkin jotain. PMMD:tä lisäilen, kun muistan.

[Mari Kurki]

Henkilö kohtaisena vinkkinä voisin sanoa, 1) että älä laita nestemäistä lannoitetta! Siitä on enemmän haittaa kun hyötyä. Käytä mielummin juuri sitä pohjalannoitetta mistä muutkin ovat kirjoittaneet esim. lateriittiä. (Jos haluut jotain nestelannoitetta laittaa käytä mielummin akvaariokasveille tarkoitettuja hivenainevalmisteita.)

Tähän kaipaisin perusteluita. Miksi nestemäinen kasviravinne aiheuttaisi ongelmia? Vai kuviteltiinko tässä että suosittelin huonekasveille tarkoitettuja lannoitteita akvaarioon lisättäväksi? Ei kai.. Nestemäisellä kasvilannoitteella tarkoitin siis tietenkin akvaariokasviravinteita, kuten esim. ProFito.

Sorapohja ja initial sticks yhdessä ei ole kovin toimiva yhdistelmä. Initial sticksit nimittäin pääsevät leviämään soran joukosta veteen ja tässä saattaakin olla yksi syy leväongelmiisi.

Haluasin vielä esittää hieman toisenlaisen näkemyksen tuohon Marin hyvin summaamaan katsantokantaan.
Mielestäni valojen jälkeen heti kakkosena on hiilidioksidi. Tämän jälkeen ns. makroravinteet ja viimeisenä, kuten nimikin sanoo, hivenaineet.

Taidamme katsella asiaa himpun eri näkökulmista. Mun yhteenvetoni oli ikäänkuin kokemuksen syvä rintaääni asioista miksi ihmisillä kasvit yleensä voivat huonosti Eli missä järjestyksessä lähdetään korjaamaan.
Yleensä porukalla on aivan liian vähän valoa altaissaan, eikä lannoitustakaan juuri harrasteta. Vedenvaihdot ovat usein liian harvoin tehtyjä ja riittämättömiä. Eli kasveilla on liian vähän valoa, liikaa makroja eikä juuri lainkaan mikroja. Silloin on hiilarin lisääminen melko turhaa.. Tätä tarkoitin
Dannyn lista on hyvä kun lähdetään luomaan alusta pitäen kasviakvaariota.

[Tittis]

Itseä jäi askarruttamaan tuo, että miten kasvien kasvuun vaikuttaa se, onko altaassa sisä- vai ulkosuodatin? Kun tuolla aiemmin kehotettiin hommaamaan ulkosuodatin sisäsuodattimen kaveriksi. Ainakaan itse en huomannut että olis ollut puhe minkä kokoluokan sisäsuodattimesta viestin aloittajalla oli kyse. Lähinnä siis sitä ajan takaa, että ei kai suodattimen sijainnilla ole merkitystä, jos teho on riittävä? Ts. vesi on kirkasta eikä seiso.

[Deicide]

Ulkosuodatin lähinnä siksi, että pysyy vesiarvot helpommin tasaisina. Ei sillä muuta tekemistä olekkaan kasvien kasvun kanssa.

[hansu77]

Henkilö kohtaisena vinkkinä voisin sanoa, 1) että älä laita nestemäistä lannoitetta! Siitä on enemmän haittaa kun hyötyä. Käytä mielummin juuri sitä pohjalannoitetta mistä muutkin ovat kirjoittaneet esim. lateriittiä. (Jos haluut jotain nestelannoitetta laittaa käytä mielummin akvaariokasveille tarkoitettuja hivenainevalmisteita.)

Tähän kaipaisin perusteluita. Miksi nestemäinen kasviravinne aiheuttaisi ongelmia? Vai kuviteltiinko tässä että suosittelin huonekasveille tarkoitettuja lannoitteita akvaarioon lisättäväksi? Ei kai.. Nestemäisellä kasvilannoitteella tarkoitin siis tietenkin akvaariokasviravinteita, kuten esim. ProFito.

Sorapohja ja initial sticks yhdessä ei ole kovin toimiva yhdistelmä. Initial sticksit nimittäin pääsevät leviämään soran joukosta veteen ja tässä saattaakin olla yksi syy leväongelmiisi.

Ei se ole mikään yleisohje kaikille, mutta niin kauan kun kun ei vedenvaihdot sun muut tiedot/rutiinit vedestä ole tiedossa mielestäni sinne ei kannata kaataa mitään mikä kuormittaa lisää.
Monet yleis nestelannoitteet sisältää semmoista mitä vedessä on jo ennestäänkin liikaa ns. makroravinteita.
Koska kyseessä on kala akvaario on kalojen hyvin vointi ainakin minusta se ykkös asia!

Kasvit tarvitsevat kasvaakseen sekä makro- että mikroravinteita. Makroravinteet ovat aineita, joita tarvitaan suhteellisen suuria määriä, kuten nitraatit, fosfaatit ja sulfaatit. Näitä vesijohtovedestä ja kaloista peräisin olevia ravinteita esiintyy yleensä luonnostaan akvaarion vedessä. Kun ravinnepitoisuus nousee liian suureksi, voi seurauksena olla "leväkukinta" puhumattakaan haitoista kaloille. Nitraattitaso nousee kalojen ulosteiden johdosta. Niinpä ei näitä makroravinteita tarvitse lisätä akvaarioon.

Mikroravinteet ovat hivenaineita, joita tarvitaan hyvin pieniä määriä. Kasveille tärkeitä mikroravinteita ovat mm. kupari, rauta, mangaani, boori, sinkki ja kalsium. Liian suuri hivenainepitoisuus on pahaksi akvaariolle.

Seuraavasa taulukossa luetellaan joitakin kasveille tärkeimpiä ravinteita. Makroravinteet on merkitty tähdellä (*).

Ravinne ja sen toiminta
Hiili* - hiilihydraattien perusaine, jota kasvit tarvitsevat
Happi* - tärkeä kasvien hengitykselle öisin
Vety - (veden muodossa) mm. ravinteiden kuljetukseen
Typpi* - (tavallisesti ammoniakkina tai nitraattina) tarpeen proteiinisynteesissä
Fosfori* - edistää kukkien muodostumista
Rikki* - tarpeen proteiinisynteesissä
Rauta - tarpeen kloroplastien eli viherhiukkasten synnyssä (viherhiukkaset ovat soluja, joissa yhteyttäminen tapahtuu).

Koska akvaariossa on tavallisesti tarpeeksi makroravinteita, ei tavanomaista yleislannoitusainetta pidä käyttää. Sen sijaan kannattaa käyttää erityisesti akvaariokasveille tarkoitettuja hivenainevalmisteita, joita on saatavana alan liikkeistä. Koskaan ei saa annostella liikaa lannoitteita, koska sekä kalat että kasvit voivat kärsiä siitä. Juuri tämän annostelun takia mielestäni sinne ei kannata kaataa muuta kun vettä ja vedenparannus aineita. Fosfaattia tai nitraattia sisältävää lannoitetta ei tulisi käyttää ikinä. Suurin osa ns. halvoista lannoitteista sisältää mm. nitraattia. Käytettäessä lannoitetta pitäisi vesi arvot olla tiedossa!

[Amethyst]

Minulla oli aiemmin myös ongelmana sekä pitempi rihmalevä että tuollainen musta levä mm. Anubiaalla. Olen jättänyt sen vuoksi ainakin toistaiseksi nestelannoituksen (ProFito) kokonaan pois ja leväkasvu on kadonnut. Kasvien kasvuun tällä ei ollut vaikutusta vaan ne kasvavat edelleen hyvin. Pohjalannoitteet olen lisännyt akvaarion perustusvaiheessa ja varmaan niitä tosiaan myös silloin tällöin veteen pohjaa ronkkiessa pöllähtää (eli tulee niistäkin sitten sitä "nestelannoitusta"). Minulla varmaan ainakin oli siis kyseessä liika lannoitus suhteessa muihin tekijöihin. Rauta- ym. testit pitäisi kyllä tässä jossain vaiheessa lisätä ostoslistalle.

[Mari Kurki]

Henkilö kohtaisena vinkkinä voisin sanoa, 1) että älä laita nestemäistä lannoitetta! Siitä on enemmän haittaa kun hyötyä. Käytä mielummin juuri sitä pohjalannoitetta mistä muutkin ovat kirjoittaneet esim. lateriittiä. (Jos haluut jotain nestelannoitetta laittaa käytä mielummin akvaariokasveille tarkoitettuja hivenainevalmisteita.)

Tähän kaipaisin perusteluita. Miksi nestemäinen kasviravinne aiheuttaisi ongelmia? Vai kuviteltiinko tässä että suosittelin huonekasveille tarkoitettuja lannoitteita akvaarioon lisättäväksi? Ei kai.. Nestemäisellä kasvilannoitteella tarkoitin siis tietenkin akvaariokasviravinteita, kuten esim. ProFito.

Sorapohja ja initial sticks yhdessä ei ole kovin toimiva yhdistelmä. Initial sticksit nimittäin pääsevät leviämään soran joukosta veteen ja tässä saattaakin olla yksi syy leväongelmiisi.

Ei se ole mikään yleisohje kaikille, mutta niin kauan kun kun ei vedenvaihdot sun muut tiedot/rutiinit vedestä ole tiedossa mielestäni sinne ei kannata kaataa mitään mikä kuormittaa lisää.
Monet yleis nestelannoitteet sisältää semmoista mitä vedessä on jo ennestäänkin liikaa ns. makroravinteita.
Koska kyseessä on kala akvaario on kalojen hyvin vointi ainakin minusta se ykkös asia!

Kasvit tarvitsevat kasvaakseen sekä makro- että mikroravinteita. Makroravinteet ovat aineita, joita tarvitaan suhteellisen suuria määriä, kuten nitraatit, fosfaatit ja sulfaatit. Näitä vesijohtovedestä ja kaloista peräisin olevia ravinteita esiintyy yleensä luonnostaan akvaarion vedessä. Kun ravinnepitoisuus nousee liian suureksi, voi seurauksena olla "leväkukinta" puhumattakaan haitoista kaloille. Nitraattitaso nousee kalojen ulosteiden johdosta. Niinpä ei näitä makroravinteita tarvitse lisätä akvaarioon.

Mikroravinteet ovat hivenaineita, joita tarvitaan hyvin pieniä määriä. Kasveille tärkeitä mikroravinteita ovat mm. kupari, rauta, mangaani, boori, sinkki ja kalsium. Liian suuri hivenainepitoisuus on pahaksi akvaariolle.

Seuraavasa taulukossa luetellaan joitakin kasveille tärkeimpiä ravinteita. Makroravinteet on merkitty tähdellä (*).

Ravinne ja sen toiminta
Hiili* - hiilihydraattien perusaine, jota kasvit tarvitsevat
Happi* - tärkeä kasvien hengitykselle öisin
Vety - (veden muodossa) mm. ravinteiden kuljetukseen
Typpi* - (tavallisesti ammoniakkina tai nitraattina) tarpeen proteiinisynteesissä
Fosfori* - edistää kukkien muodostumista
Rikki* - tarpeen proteiinisynteesissä
Rauta - tarpeen kloroplastien eli viherhiukkasten synnyssä (viherhiukkaset ovat soluja, joissa yhteyttäminen tapahtuu).

Koska akvaariossa on tavallisesti tarpeeksi makroravinteita, ei tavanomaista yleislannoitusainetta pidä käyttää. Sen sijaan kannattaa käyttää erityisesti akvaariokasveille tarkoitettuja hivenainevalmisteita, joita on saatavana alan liikkeistä. Koskaan ei saa annostella liikaa lannoitteita, koska sekä kalat että kasvit voivat kärsiä siitä. Juuri tämän annostelun takia mielestäni sinne ei kannata kaataa muuta kun vettä ja vedenparannus aineita. Fosfaattia tai nitraattia sisältävää lannoitetta ei tulisi käyttää ikinä. Suurin osa ns. halvoista lannoitteista sisältää mm. nitraattia. Käytettäessä lannoitetta pitäisi vesi arvot olla tiedossa!

Sanoisin että olet hakoteillä. Kun akvaariopalstalla puhutaan nesteraviteesta, puhutaan nimenomaan niistä alan liikkeissä myytävistä hivenainevalmisteista, jotka eivät sisällä makroja.
Lisäksi tekstisi vaikutti siltä että oli lainannut sen jostain, jolloin lähteen kuuluisi olla näkyvissä.

[Maisu]

Kiitos viesteistänne Valaistus on hyvä ja loisteputket ovat uudet ja oikeanlaiset, lannoitteena laitan jokaisen vedenvaihdon yhteydessä InitialSticks lannoitetta.

Initial Sticksejä ei kyllä tarvitse noin usein lisätä. Isojuurisetkin kasvit hyötyvät selvästi veteen lisättävästä lannoituksesta, esim. Satekin PMDD. Lisäksi myös miekkakasvit riemuitsevat silloin tälllöin tapahtuvasta uudelleen istutuksesta ja juurten ja lehtien trimmaamisesta.

Mitä tarkoitat "oikeanlaisilla" putkilla? Monet nimenomaan akvaariokäyttöön tarkoitetut putket ovat aiheuttaneet itselläni pahojakin kasvuhäiriöitä ja leväongelmia, ja ensiapuna on toiminut ihan vaihto hieman keltaisiin markettitavaraa oleviin 840-sävuisiin putkiin. 865 on lähes yhtä hyvä, ja niiden sekoittaminen keskenään toimii mainiosti. Ja jos liikut Tampereella päin, niin vinkkinä kerrottakoon että olen ollut kovin tyytyväinen Tampereen Akvaarioseuran myymiin loisteputkiin joita ei ole hinnalla pilattu.

[Zissou]

Valaistus on hyvä

Koska tuo hyvä on hieman epätieteellinen määre, niin saisiko vielä tarkat tiedot, montako putkea ja mikä on putkien watit sekä altaan mitat.
Näillä tiedoilla voidaan laskea valaistuksen wattia per litra -arvo, josta voidaan jo hieman paremmin arvioida valaistustilannetta. Lisäksi jos saat liitettyä kuvan akvaariosta, niin siitä voisi arvioida nykyistä kasvimassan määrää. PH tuolla jo olikin, mutta vielä KH:n mittaamalla päästäisiin arvioimaan hiilidioksiidin määrää (suurinpiirtein). Jos päädyt mittaamaan KH:ta, niin mieluusti illalla tuo mittaus.

[Maisu]

Tuosta konnanputkesta voisi päätellä myös paljon, se kun on oikein hyvä indikaattori ravinnetilanteesta.

Pohjan vaihto hiekkaan on hyvä suunnitelma, tai jos sitä ei saa järjestettyä tähän hätään niin nostaisin kaikki kasvit ylös, trimmaisin ne ja lappoaisin sitä Initial Sticksiä pois niin paljon kuin lähtee. Sitten hyvä veteen lisättävä ravinne mukaan kuvioihin (PMDD), keltaistakin valoa tarjolle, ruokintaan lisää rapupitoista ruokaa ja hyvä huolehtiminen säännöllisistä vedenvaihdoista. Mahdollisesti kasvivalikoimaa voisi tarkistaa ostamalla muutaman uuden hyvävoimaisen kasvin joukkoon ja luopumalla liian vaikeista ja huonoista kasveista kokonaan, jos sellaisia joukossa on. Rusolehti, tavallinen vallisneria, joku uusi miekkakasvi ehkä?

[Tittis]

Myös ihan tavallisilla helpoillakin kasveilla voi saada näyttävän sisustuksen, kun asettelee kasvit hyvin. Itse olen luopunut monista vaativimmista kasveista ainaisen kituliaisuuden takia. Kun kuitenkaan ei tuohon isompaan (400)altaaseen ole niin kauheaa mielenkiintoa alkaa panostaa erityisesti kasveihin, niin jätin suosiolla vaativuudet sikseen. Perus vallisneriaa, miekkakasveja, pohjalle aaltomelalehteä tuomaan vähän punaista sävyä ja pari näyttävää puun oksaa Näillä mennään täällä sitten viimeisimmän kasvikarsinnan jälkeen.

[hansu77]

Easy-Life ProFito 250 ml
( Easy-Life )

--------------------------------------------------------------------------------

Nestemäinen kasviravinne

Erittäin monipuolinen kasviravinne kasvien hyvinvoivaan kasvuun.

Sis. Fe, K, Mg, Mn, B, Co, Li, Cu, I, Mo, Ni, Sn, F, Al, Zn, V, Se

Riittoisaa käyttää, annostus 10 ml / 100 l vettä kerran viikossa.

Suositellaan yhteiskäyttöä EasyCarbon kanssa.



Tässä tuotteessako ei ole makroravinteita?

[Zissou]

Easy-Life ProFito 250 ml

Tässä tuotteessako ei ole makroravinteita?

Ei. Makrot on N-P-K eli nitraatti - fosfaatti - kalium.
Easylläkin löytyy ne pullot erikseen, kuten Easy Life Fosfo ja Easy life Nitro.