Vammainen kuparimonninen

[Mika Sandell]

Luonnossa tuollaiset vähän huonommat yksilöt karsiutuvat automaattisesti, akvaario-oloissa tulevat toimeen kun ruokaa on riitttävästi tarjolla ja pedoista ei tarvitse murehtia. Ja siinä yksi syy, miksi pitkään viljelyn kautta tuotetut kalat ovat perimältään huonompia kuin luonnosta pyydystetyt. Aina eivät geenivirheet näy seuraavassa sukupolvessa, vaan vasta "lastenlapsilla". Monnisten tapauksessa kun paljon käytetty tapa on kerätä akvaariosta mätimunia tai annetaan kalojen lisääntyä omia aikojaan, huono yksilö joukossa tavallaan pilaa koko "jälkeläistuotannon". Eli poikasten eteenpäin luovuttaminen on kyseenalaista toimintaa, ja ainakin helposti lisääntyvillä lajeilla voi mukavampaa olla poistaa yksi selvästi vammainen, kuin myöhemmin teilata poikasia tilanpuutteen vuoksi.

[miljoonakala84]

Tuli vaan mieleen, että jospa tuo meidän kuparimonninen olisi saanu nuo mutkat pyrstöönsä jonkin tapaturman seurauksena,
mutta ööh joo ehkä on parempi että lopetan tuon monnisen.

[satuuk]

Lopettaisin vain jos aikoisin kudettaa monnista. Hyvin on voinut loukata itsensä jossain vaiheessa. Hommasin aikoinaan kaupasta parven keltabarbeja, joista yhdeltä puuttui toinen silmä, huomasin sen kotona sitten. Tämä kala eli pisimpään, niistä kaloista. Mikä ihminen on määräämään kalojen elämästä jos on joku pikkuvika, jos vika ei haittaa kalan joka päiväistä elämää.

[Mika Sandell]

kutee säännöllisesti.

Tässä ongelman ydin mielestäni. Eli kaikki poikaset, joiden vanhemmista et ole 100% varma, ovat potentiaalisia geenivirheen kantajia. Luonnossa tosiaankin asia hoituu luonnonvalinnan kautta, akvaarion suljetussa ja suojatussa elinpiirissä ihmisen on joskus tehtävä vaikeitakin ratkaisuja.

Aika tylyä.

Niinpä.

[monniomistaja]

Meillä on yksi tuollainen "vammainen" kuparimonninen, ollut kaksi vuotta, liikkeestä tuli mukaan. Olen antanut elää tuolla rauhassa, taitaa olla steriili, mutta oikein elinvoimainen tuohottaja ja ruoka maittaa, niin ihmettelen, että miksi ihmeessä lopettaisin ?

Totta! Mielestäni kyllä huomaa jos kala kärsii. Jos on vilkas ja ui ja touhua niin se ei selvästikään kärsii. Ja jos aikoo viljeltää kaloja ihan tosissaan niin voi kai sitten karsia vammaisen poikasen pois jos todella katsoo sen tarpeellisenä.

[miljoonakala84]

NO jos mie sitten jätän tuon mutkapyrstösen henkiin, ja seurailen rupeaako ilmaantumaan mutkapyrstösiä poikasia.

[hupsukki]

Meilläkin oli yksi tuommoinen mutkapyrstöinen poikanen. Se ei sitten isoksi asti ehtinytkään, löytyi vain eräänä päivänä menehtyneenä . Eli ilmeisesti luonto korjasi "virheensä" pois, näinkin voi käydä..

[Deicide]

NO jos mie sitten jätän tuon mutkapyrstösen henkiin, ja seurailen rupeaako ilmaantumaan mutkapyrstösiä poikasia.

Jos sä aiot noita kudettaa, niin ei missään nimessä.

[lauraxc]

Miten sä raaskisit sitten lopettaa ne poikaset jos niitä siunaantuiskin? Kun et kerran pysty tuota yksittäistä lopettamaan? Lemmikkien kanssa joutuu tekemään vaikeitakin päätöksiä,kalojen kanssa tietty homma hankalampaa kun ne ei ulise tms.

[Deicide]

Saatika, jos aiot monnisia joskus myydä. En ostaisi ainuttakaan kauppiaalta, jonka kalojen vanhemmat olisi mitä sattuu. Tarkoitan nyt lähinnä muita kuin kupareita.

[Tirinen]

Siis jos vaikka olis tämmöinen tapaus.

Kaupasta 15 monnista kotiin. Elävät pirteän virkeinä ja onnellisina... mutta eräänä päivänä yksi onneton kutupallero kuoriutuu ja pienen ajan kuluttua paljastuu kehityshäiriö. Ja vaikka sekin on onnellinen pieni kala, niin on todennäköistä, että koko parven perimä on viallinen. Ja ei kun vasaran alle kaikki tyynni. (Kun ei niitä saa olemaan lisääntymättäkkään ja vaikea sanoa, ketkä sen kutupalleron pyöräyttämiseen osallistui.)

On se tylyä. Mahtaakohan kaupasta saada rahat takas?

[Deicide]

Asia ei nyt aivan mene noin. Tieten tahtoen ei pitäisi mennä kudettamaan viallisia yksilöitä, eikä edes kasvattaa niitä.

[Mika Sandell]

Nythän on kuitenkin niin, että sisäsiittoisuus vaivaa pitkään harrastuksen piirissä ollutta kalakantaa, aiheuttaen ongelmia vastustuskyvyssä, heikentäen värityksiä, on lisääntymiskyvyttömiä kaloja, jopa psyykkisiä ongelmia liitetään asiaan ym. ym. (näin ainakin olen ymmärtänyt, jos jollain parempaa tietoa, saa oikaista).
Tämä mielessä pitäen kannattaa miettiä, onko järkevää pitää lisääntymässä kalaa, joka selvästi on "ongelmayksilö".
Onhan se mahdollisuus, että listii kaikki jälkeläiset, joiden vanhemmat ei varmuudella tiedossa. Mutta sellaisten eteenpäin päästäminen ei ainakaan paranna ongelmaa.

Miten sä raaskisit sitten lopettaa ne poikaset jos niitä siunaantuiskin? Kun et kerran pysty tuota yksittäistä lopettamaan? Lemmikkien kanssa joutuu tekemään vaikeitakin päätöksiä,kalojen kanssa tietty homma hankalampaa kun ne ei ulise tms.

Aivan oikein.


Tämä kirjoitus ei ehkä kaikkien mieleen, mutta tarkoitus ei ole olla tyly/hankala/jotain vielä kamalampaa, ongelma kuitenkin sellainen, joka ei katoa itsestään.

[Tirinen]

vanhemmat ei varmuudella tiedossa

Eli pitäis perustaa samanlainen rekisteri, kuin esim. Suomen Kennelliitto pitää. Se kyllä auttaisi asiaa, mutta ei poistaisi kaikkia ongelmia. Vaikka koirien sukupuu tiedetään muutama sukupolvi taaksepäin, esiintyy paljon perinnöllisiä sairauksia, jotka huonnontavat koirien elämänlaatua. Lisäksi on paljon epätoivottavia piirteitä, jotka huonontavat omistajien elämänlaatua. Kaloille olis varmaan vaikee löytää sopiva tatskan paikka, mutta ehkä pikkuruinen siru kävis.

Ajatus ei ole huono. Vähenis villi kalankasvatus/-business.

Eikä oo muuten koiran, kissan tai rotan lopettaminen kalan lopettamista helpompaa. Päin vaistoin potenssiin 100000000!

[Mika Sandell]

vanhemmat ei varmuudella tiedossa

Eli pitäis perustaa samanlainen rekisteri, kuin esim. Suomen Kennelliitto pitää. Se kyllä auttaisi asiaa, mutta ei poistaisi kaikkia ongelmia. Vaikka koirien sukupuu tiedetään muutama sukupolvi taaksepäin, esiintyy paljon perinnöllisiä sairauksia, jotka huonnontavat koirien elämänlaatua. Lisäksi on paljon epätoivottavia piirteitä, jotka huonontavat omistajien elämänlaatua. Kaloille olis varmaan vaikee löytää sopiva tatskan paikka, mutta ehkä pikkuruinen siru kävis.

Ajatus ei ole huono. Vähenis villi kalankasvatus/-business.

Eikä oo muuten koiran, kissan tai rotan lopettaminen kalan lopettamista helpompaa. Päin vaistoin potenssiin 100000000!

Tässä kohtaa mielestäni oli puhe (ainakin itse kirjoitin) mutkapyrstöisen monnisen mahdollisista jälkeläisistä. Eli helposti lisääntyvä laji, jonka vanhemmat eivät hoida poikasiaan, ja siksi yhden viallisen yksilön sekaantuminen lisääntymispuuhiin kyseenalaistaa koko populaation jälkikasvun perimän.
Mietin sitäkin, ettei olisi varmaan kivaa katsella poikasten kehitystä, ja samalla jatkuvasti miettiä milloin minkäkin yksilön selkärangan suoruutta, antaisko kasvaa vielä vähän aikaa, ja tappaa sitten vasta, ja kuinka paljon tulisi tapettua sen tähden turhaan varmuuden vuoksi, ja sitten kun se kaikkein kivoin poikanen muutaman kuukauden vanhana alkaa osoittamaan käyristymisen merkkejä, ja ...
Oishan se helpompaa, kun juuri kuoriutuneesta poikasesta voisi heti sanoa, onko se terve vai ei. Se vaan ei mene ihan niin. Sairaita kaloja tulee aina syntymään, mutta sellaisten ehdoin tahdoin maailmaan saattaminen ei ole järkevää.

[miljoonakala84]

Noh mie sitten teilaan tuon kuparimonnisen, tuolla 40L akvaariossa on onneksi yksi pari senttinen poikanen jolla voi koravta ton.

[Mika Sandell]

Noh mie sitten teilaan tuon kuparimonnisen, tuolla 40L akvaariossa on onneksi yksi pari senttinen poikanen jolla voi koravta ton.

Järkevä päätös.