Pallokalasi

[Lammikkoilija]

Onko sulla Jacke 1 vai 2 Palembangensiä samassa altaassa? Kun luin jostakin toisesta ketjusta että kahta ainakin harkitsit.

Mitä vähän suurempaa palloa suosittelisit(te) 150 litraan? Miurus? Palembangensis? Suvattii? Leiurus?

T. suvattiihin olen nyt ehkä päätymässä. Tämän kanssahan ei siis toista pallolajia voi laittaa, vai? Menisikö suvattii + miurus, tai suvattii + palembangensis, tai suvattii + pari nuita viherkalan myymiä punasilmiä (Carinotetraodon lorteti)? Tai kaksi suvattiita? Entä mahtuuko näitten isompien pallojen kanssa mitään pohjalle, monneja/plekoja?

[Jacke]

Noissa palloissa on todella suuria yksilöllisiä eroja. Esim tuo oma kyhmyni oli alunperin asunut lajitoverinsa kanssa, mutta siitä ei tullut mitään sillä kalat olivat toistensa kimpussa jatkuvasti. Suosittelen vain yhtä lajia ja yhtä yksilöä tuon kokoiseen altaaseen....

[Lammikkoilija]

Noissa palloissa on todella suuria yksilöllisiä eroja. Esim tuo oma kyhmyni oli alunperin asunut lajitoverinsa kanssa, mutta siitä ei tullut mitään sillä kalat olivat toistensa kimpussa jatkuvasti. Suosittelen vain yhtä lajia ja yhtä yksilöä tuon kokoiseen altaaseen....

Näin ajattelin itsekin. Eli yhdellä mennään, tosin tuohon altaan viereen mahtuisi kyllä hyvin toinen samanlainen...

[Jacke]

Noissa palloissa on todella suuria yksilöllisiä eroja. Esim tuo oma kyhmyni oli alunperin asunut lajitoverinsa kanssa, mutta siitä ei tullut mitään sillä kalat olivat toistensa kimpussa jatkuvasti. Suosittelen vain yhtä lajia ja yhtä yksilöä tuon kokoiseen altaaseen....

Näin ajattelin itsekin. Eli yhdellä mennään, tosin tuohon altaan viereen mahtuisi kyllä hyvin toinen samanlainen...

Ja noita pallukoitahan ei ole koskaan liikaa...

[Henkkaz]

Meille tulee kesällä tai jouluna 470 litrainen pöntto ja aion pyhittä sen kimalaispallokaloille. Pohjalle tulee muutama monni ja sitten ne pallot. Minkä kokoinen parvi ois hyvä toho pönttöön? Oon imuroinu netistä ja kirjoista kaiken mahdollisen tiedon noista palloita päähäni, mutta ainoo mikä kaiherta on ton parven koko.

[Jacke]

Meille tulee kesällä tai jouluna 470 litrainen pöntto ja aion pyhittä sen kimalaispallokaloille. Pohjalle tulee muutama monni ja sitten ne pallot. Minkä kokoinen parvi ois hyvä toho pönttöön? Oon imuroinu netistä ja kirjoista kaiken mahdollisen tiedon noista palloita päähäni, mutta ainoo mikä kaiherta on ton parven koko.

Varmaan parikymmentä yksilöä olisi jo jonkinlainen kasa. Kannattaa käyttää aikaa hyväkuntoisten yksilöiden etsintään, sillä tällä hetkellä ollut tarjolla lähinnä heikkokuntoisia ja kalliita kimalaispallokaloja. Nuo kimalaisethan eivät ole varsinaisia parvikaloja, sillä eivät muodosta tiivistä parvea edes vaaran uhatessa, kuten esim. tetrat. Jokaisella yksilöllä on kokoajan "oma" elämänsä...

Noiden kimalaisten kanssa saa sitten varautua hampaidenleikkuuhommiin. Ruokinnalla voi hiukan ehkäistä hampaiden kasvua, mutta tosiaankin vain hiukan. Näiden kalojen hampaiden kasvussa on todella suuret yksilölliset erot, esim. itselläni on kimalaisia jotka suostuvat syömään vain pakastettu/eläviä öttiäisiä eikä hampaita ole tarvinnut koskaan leikata, kun taas kovia rakeita ja pellettejä pureskelevilta yksilöiltä joutuu leikkaamaan legot pari-kolme kertaa vuoteen.

[memma]

Nuo kimalaisethan eivät ole varsinaisia parvikaloja, sillä eivät muodosta tiivistä parvea edes vaaran uhatessa, kuten esim. tetrat. Jokaisella yksilöllä on kokoajan "oma" elämänsä...

Luonnossahan nuo kuitenkin asustelevat suurissa parvissa, joten viihtyvät toistensa läheisyydessä ja jotain hyötyä siitä täytyy niille olla.

Jos vertaa tetroihin, niin kimalaispalloilla on kuitenkin tuo individualistinen tapa suojautua pedoilta eli pullistuminen. Tetroista kun peto jonkun yksilön saa hampaisiinsa, niin se on melko lailla takuulla menoa sitten..

[Henkkaz]

Ju tosta hampaiden leikkuu jutusta oon lukenu ja se tuntuu ihan normaalilta sinänsä. Joutuuhan pupujen, koirien ja monen lemmikkienkin kynsiä leikkaamaan niin miksei sitte pallojen hampaita. Mistä ot noin paljon löytäny? Vai ootko ostanu aina ku on tullu hyväkuntosia vastaan? Jyväskylän lemmikkiasemalla on 6 palloa ja hinta tais olla joku 25-28 €. Ei ne hirven värittömiltä tai huonountosilta vaikuttanu, mut oli kyllä aika kalliita vai onko yleensäkki ton hintasia? Aatelin että ostasin aluks joku 10 kappaletta ja aina kun on raaa nii lisää jos löytyy hyväkuntosia. Vai tuleeko syrjintää tai joai muuta kiuaamista jos ostaa liää myöhemmin?

[Lammikkoilija]

Nyt on sitten 150 litran kiulu valmiina mitä ilmeisimmin T. suvattiille, pohjalla mustaa hiekkaa reilu kerros että mahtuu kaivautumaan. Sisustuksena tällä hetkellä kolme kääpiökeihäslehteä kiinnitettynä kantoon, tulossa vielä iso lumme. Pohjalla 10 kierteissarvikotiloa, toivottavasti lisääntyvät nopeasti, jottei pallo saapuessaan tuhoa koko kotilokantaa. Tuon pallon kanssa mitään kalaa ei kai kannata pitää, eli pitäisiköhän kokeilla levänsyöjäksi komppaniallista jotakin sukarapua.

[Jacke]

Nyt on sitten 150 litran kiulu valmiina mitä ilmeisimmin T. suvattiille, pohjalla mustaa hiekkaa reilu kerros että mahtuu kaivautumaan. Sisustuksena tällä hetkellä kolme kääpiökeihäslehteä kiinnitettynä kantoon, tulossa vielä iso lumme. Pohjalla 10 kierteissarvikotiloa, toivottavasti lisääntyvät nopeasti, jottei pallo saapuessaan tuhoa koko kotilokantaa. Tuon pallon kanssa mitään kalaa ei kai kannata pitää, eli pitäisiköhän kokeilla levänsyöjäksi komppaniallista jotakin sukarapua.

Toisia kaloja ei kannata samaan pyttyyn laittaa, sillä päätyvät melkoisen varmasti lounaaksi. En jaksa uskoa, että tuo lossero hirveästi noita kierteisiä verottaa, kun ovat niin pirun kovia. Sukaravut taasen saattavat maistuakkin pallerolle. Suosittelen mekaanista levänpoistoa...

Mistäpä meinasit pallon hankkia? Nimimerkillä valde on suvattii myynnissä täällä AW:ssä.

[valde]

Tosiaan olen samaa mieltä Jacken kanssa siitä, että muita kaloja ei kannata laittaa losseron seuraan ellei ole tarkoitus kasvattaa pallolle elävää ruokaa. Itselläni ainoa kala, joka ei ole joutunut palon ruoaksi, on täysikasvuinen partamonniukko. Kotiloihin lossero ei koske: ei kierteisiin eikä omenoihin.

Olen luopumassa losserostani, mutta Lammikoilija taitaa jo tietääkin sen.

[RoopeB]

Itselläni ainoa kala, joka ei ole joutunut palon ruoaksi, on täysikasvuinen partamonniukko. Kotiloihin lossero ei koske: ei kierteisiin eikä omenoihin.

Kaikki omat yksilöni ovat syöneet kierteisiä, omppuja ja muitakin tarjottuja kotiloita. Alkuun, kun olin myöskin varma, "ettei ne tohon rumilukseen koske", eräs pariskunta pisti myös partiksen hengiltä. Myös eräs arviointi virheeni näiden kohdalla oli komea ja ISO sininen rapu. Rapu oli reilusti kaloja suurempi. Kerkesin laittaa ravun altaaseen ja kääntää selkäni vain ihan hetkeksi, mutta liian myöhäistä oli. Pariskunta oli ajanut ravun kulmaan, josta yhteistuumin ekaksi irottettiin sakset, sen jälkeen homma olikin ihan helppoa. Kallis välipala... Ihan selvästi tiesivät kuinka ja miten homma toimi, ja miten se piti tehdä.

[Lammikkoilija]

Nyt on sitten 150 litran kiulu valmiina mitä ilmeisimmin T. suvattiille, pohjalla mustaa hiekkaa reilu kerros että mahtuu kaivautumaan. Sisustuksena tällä hetkellä kolme kääpiökeihäslehteä kiinnitettynä kantoon, tulossa vielä iso lumme. Pohjalla 10 kierteissarvikotiloa, toivottavasti lisääntyvät nopeasti, jottei pallo saapuessaan tuhoa koko kotilokantaa. Tuon pallon kanssa mitään kalaa ei kai kannata pitää, eli pitäisiköhän kokeilla levänsyöjäksi komppaniallista jotakin sukarapua.

Toisia kaloja ei kannata samaan pyttyyn laittaa, sillä päätyvät melkoisen varmasti lounaaksi. En jaksa uskoa, että tuo lossero hirveästi noita kierteisiä verottaa, kun ovat niin pirun kovia. Sukaravut taasen saattavat maistuakkin pallerolle. Suosittelen mekaanista levänpoistoa...

Mistäpä meinasit pallon hankkia? Nimimerkillä valde on suvattii myynnissä täällä AW:ssä.

Pieneen akvaariokauppaan olen yhteydessä ollut, ja siellä niitä 4 kappaletta oli ainakin viime viikolla.

--------------------------

Niin, ja sellainen kysymys juolahti vielä mieleeni, että inhoavatko pallot voimakasta valaistusta? Kaksi lamppua on, toinen on tavallinen loisteputkivalaisin, yksiputkinen, ja toinen olisi tuollainen livalin 150 wattinen monimetallijärkäle. Monimetallilla tulisi watti per litra, mutta voisihan sitä kokeilla, lisätä hiilidioksidia kunnolla etteivät levät riehaantuisi. Ja jos levää alkaisikin kasvaa, voisi valaisimen vaihtaa takaisin loisteputkeen. Allas on kuitenkin kohtuulliset ~55 senttiä korkea.

[RoopeB]

Niin, ja sellainen kysymys juolahti vielä mieleeni, että inhoavatko pallot voimakasta valaistusta? Kaksi lamppua on, toinen on tavallinen loisteputkivalaisin, yksiputkinen, ja toinen olisi tuollainen livalin 150 wattinen monimetallijärkäle. Monimetallilla tulisi watti per litra, mutta voisihan sitä kokeilla, lisätä hiilidioksidia kunnolla etteivät levät riehaantuisi. Ja jos levää alkaisikin kasvaa, voisi valaisimen vaihtaa takaisin loisteputkeen. Allas on kuitenkin kohtuulliset ~55 senttiä korkea.

Kotiutumis vaiheessa ja erityisesti heikkokuntoisina, voi jonkinlaista valonarkuutta olla. Tämän kyllä huomaa käytöksestä (suht normaaleja stressin oireita; syömättömyyttä, kimpoilua ihmisen tullessa huoneeseen, voimakasta ei ko. lajille ominaista piilottelua [huom! T. suvattii on normaalioloissa 99% ajastaan aina jollain tapaa piilossa] jne Joillakin lajeilla myös mahanaluset mustuvat, joka voi olla merkki myös huonoista vesioloista), jolloin voi valoja vähentää tai himmentää (=ohjata altaan ohi tai putkien kanssa esim vain osa putkesta on altaan päällä jne). Normaali tilanteessa pallot eivät ole olleet mitenkään erityisen valonarkoja tai stressaa valoista.

Itse olen käyttänyt kotiuttamis vaiheessa ensimmäiset muutamat päivät valot pois, josta vähitellen sitten lisään valoa. Näin tehdessä olen huomannut, että kalat stressaavat vähemmän. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista, jos esim. kasvit eivät tätä salli.

[narm]

Tosiaan olen samaa mieltä Jacken kanssa siitä, että muita kaloja ei kannata laittaa losseron seuraan ellei ole tarkoitus kasvattaa pallolle elävää ruokaa. Itselläni ainoa kala, joka ei ole joutunut palon ruoaksi, on täysikasvuinen partamonniukko. Kotiloihin lossero ei koske: ei kierteisiin eikä omenoihin.

Olen luopumassa losserostani, mutta Lammikoilija taitaa jo tietääkin sen.

Minulla lossero kyllä söi kotiloita;omppuja sekä kierteisiä...
Taisi olla sama mikä Valdella on/oli.?

[valde]

Tuollahan tuo sama narm:in vanha lossero yksiössään oleilee. Huomasin mökkireissulta palattuani, että omenakotilot olivat kummasti kadonneet... Olin pitänyt palloa nähtävästi liian hyvällä ruokinnalla kun kotilot eivät ennen maistuneet.

[Sebulon]

Voi että kun ottaa päähän...

Mulla on 112 litrasessa altaassa 13 käppänäpalloa. Tein sille viime viikolla isohkon siivouksen, ja muutin hieman sisustuksen järjestystä. Siitähän sitten pallot innostui! Siellä meni ainakin 3 sellasta naaras & koiras paria, jotka meni jonossa ympäri akvaa kylki-kyljessä. Sitten kerran näin kun yks naaras pullautti yhen mätimunan, ja joku toinen pallo syöksy paikalle ja söi sen.

Uutta akvaa yritän kiireisesti niille rakentaa, mutta taitaa kutuhommat loppua ennen kuin saan sen kuntoon. Syökö ne aina toistensa mätimunia?

[Jacke]

Jacken pallot:

Tetraodon lineatus, Fatima, n. 30cm, allas: 864-litraa.
Tetraodon abei, n. 3cm, 144-litraa.
Colomesus asellus, 18kpl n. 5-9cm, 720-litraa.

[narm]

Jacken pallot:

Tetraodon lineatus, Fatima, n. 30cm, allas: 864-litraa.
Tetraodon abei, n. 3cm, 144-litraa.
Colomesus asellus, 18kpl n. 5-9cm, 720-litraa.

Piru vie ,hait sit Abein .Tännekin mokoma tulossa,kunhan saan altaan kuntoon .
Muita on punapyrstöt,kääpiöpallerot ja juovapallo.

[Lammikkoilija]

Jeps, laitetaan aihe nostoon. T. suvattiin hankkiminen kaatui viimekerralla mustaan hiekkaan jossa ei menestynyt yksikään kasvi, eivätkä kierteisetkään lisääntyneet. Koko rojekti meni jäihin siinä ja nyt kokeillaan uusiksi... Tällä kertaa pohjalla karkeahkoa, tavallista tummanruskeaa hiekkaa.

Kahden losseron pitäminen samassa altaassa (150 l ) ei ole ilmeisesti kovin suositeltavaa ainakaan nuin pienessä purkissa?
Katselin, että lämpötilasuositus on 22-27, joten lämmitin lienee tarpeellinen. pH 7 ilmeisesti tyydyttävä? Eikä ilmeisesti tarvitse kovaa vettä?

[narm]

Pitää olla hienohiekka,ne kaivautuu sinne.

[Lammikkoilija]

Hiekkako se taas pilaa unelmat. Mutta minkäköhänlaista pölyä sen pittää olla, veikkaan että raekoko olis aika lähelä 0,8 mm. Tämä ei kovin kaukana ole: http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 0026060131

[narm]

Mulla oli bilteman hienoa hiekkaa,ja tyyppi tosiaan kaivautu sinne sillai,että silmät vaan näkyi... .
Eihän nuo puhallushiekat kalliita ole ,vaikka joutus uudet hakemaan.

[Lammikkoilija]

Nojoo, ei saa puhallushiekkaa täältä suoraan hyllystä... Miepä otan huomena kuvan hiekasta jotta raati näkee onko se sopivaa vaiko ei.

[RoopeB]

Jeps, laitetaan aihe nostoon. T. suvattiin hankkiminen kaatui viimekerralla mustaan hiekkaan jossa ei menestynyt yksikään kasvi, eivätkä kierteisetkään lisääntyneet. Koko rojekti meni jäihin siinä ja nyt kokeillaan uusiksi... Tällä kertaa pohjalla karkeahkoa, tavallista tummanruskeaa hiekkaa.

Kahden losseron pitäminen samassa altaassa (150 l ) ei ole ilmeisesti kovin suositeltavaa ainakaan nuin pienessä purkissa?
Katselin, että lämpötilasuositus on 22-27, joten lämmitin lienee tarpeellinen. pH 7 ilmeisesti tyydyttävä? Eikä ilmeisesti tarvitse kovaa vettä?

Kahta losseroa voi pitää varauksella samassa altaassa, jos allas on sisustettu tarpeeksi hyvin ja valmistautuu siihen, että joutuu ehkä mahdollisesti erottamaan kalat toisistaan. Erottaminen onnistuu esim. reitetyllä pleksi väliseinällä. Minulla on ollut pariskunta (koiras ja naaras) samassa altaassa, kutivatkin onnistuneesti useita useita kertoja.