Missä menee hyvän valon raja?
Valvoja: Moderaattorit
Missä menee hyvän valon raja?
Mietin tässä, että missä kulkee raja liiallisen valon määrälle.
Tietenkään tarkaa vastausta kysymykseen ei ole, mutta Watti/litra mittayksiköllä ja altaan korkeudella luulisi pääsevän jo jonkinlaiseen arvioon.
Itselläni seisooo tyhjänä 110x45x45 allas, johon olen miettinyt Hailean t5 valaisinta 4T5HO-1000 (http://www.akvaterra.fi/at006.html#" onclick="window.open(this.href);return false;). Kyseisessä valaisimessa on 4 kappaletta 39W t5 putkia eli 156W yhteensä. Olen ajatellut laittaa akvaarioon melko runsaasti kasvillisuutta ja lisätä co2:sta kilju-menetelmällä (passiivilevitin).
Ja sitten kysymykseen: Uskotteko, että 156W on liikaa valoa kyseiseen 45cm korkeaan altaaseen? Tällöin valon määrä suhteessa tilavuuteen on 0,7 W/l.
Valaisimestahan voi tietysti ottaa yhden putken pois, jolloin suhde on 0,53 W/l. Tämän ei kai ainakaan pitäisi olla liikaa?
Kiitos jo etukäteen valistuneista arvioista!
Tietenkään tarkaa vastausta kysymykseen ei ole, mutta Watti/litra mittayksiköllä ja altaan korkeudella luulisi pääsevän jo jonkinlaiseen arvioon.
Itselläni seisooo tyhjänä 110x45x45 allas, johon olen miettinyt Hailean t5 valaisinta 4T5HO-1000 (http://www.akvaterra.fi/at006.html#" onclick="window.open(this.href);return false;). Kyseisessä valaisimessa on 4 kappaletta 39W t5 putkia eli 156W yhteensä. Olen ajatellut laittaa akvaarioon melko runsaasti kasvillisuutta ja lisätä co2:sta kilju-menetelmällä (passiivilevitin).
Ja sitten kysymykseen: Uskotteko, että 156W on liikaa valoa kyseiseen 45cm korkeaan altaaseen? Tällöin valon määrä suhteessa tilavuuteen on 0,7 W/l.
Valaisimestahan voi tietysti ottaa yhden putken pois, jolloin suhde on 0,53 W/l. Tämän ei kai ainakaan pitäisi olla liikaa?
Kiitos jo etukäteen valistuneista arvioista!
Re: Missä menee hyvän valon raja?
Uskoisin että maailmasta löytyy kasvivoittoisia altaita, joille 1W/l ei ole liikaa, mutta tällöin tulee olla hyvin runsaasti ravinteita käyttäviä kasveja ja asianmukainen hiilidioksidilisäys. Vasta sitten kun joku kasvien kasvutekijöistä muodostuu pullonkaulaksi, tulee ongelmia. Eli jos valo on tasapainossa lannoitteen, hiilidioksidin ja muiden kanssa, ei sitä "voi olla liikaa".
Ja itse kysymykseen; ainakin valoa on todella paljon tuohon sinun altaaseesi.. Saattaa olla että yhden putken poisjättö on hyvä vaihtoehto.
Ja itse kysymykseen; ainakin valoa on todella paljon tuohon sinun altaaseesi.. Saattaa olla että yhden putken poisjättö on hyvä vaihtoehto.
Eiköhän tämä ollut tässä..
-
- Elite Member
- Viestit: 5539
- Liittynyt: 19:54, 02.10.2005
- Akvaarioseurat: Suomen meriakvaarioseura facebook
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo
Re: Missä menee hyvän valon raja?
Hiilidioksidin lisääminenkään ei ole tarpeen jos altaassa on runsaasti kaloja. Ei tuo valomäärä ole mitenkään suuri.
Re: Missä menee hyvän valon raja?
Mä panostaisin erityisesti hiilidioksidiin jos valoa olisi noin paljon. Ja alkuun voisi pitää yhden putken sammutettuna kunnes kasvit ovat lähteneet kunnon kasvuun.
Kuinkahan paljon kaloja runsaskasvisessa altaassa pitäisi olla, jotta hiilidioksidi nousisi lähellekään kasvialtaan suosituksia. Mä en saanut täyteen sullotussa altaassakaan sitä nousemaan. Kyseessä oli siis hidasvirtauksinen 325 litrainen missä lopulta mm. 50 aikuista taistelukalaa muun kalaston lisäksi (tetraparvia, monnisia, paljon kierteisiä jne.).
Kuinkahan paljon kaloja runsaskasvisessa altaassa pitäisi olla, jotta hiilidioksidi nousisi lähellekään kasvialtaan suosituksia. Mä en saanut täyteen sullotussa altaassakaan sitä nousemaan. Kyseessä oli siis hidasvirtauksinen 325 litrainen missä lopulta mm. 50 aikuista taistelukalaa muun kalaston lisäksi (tetraparvia, monnisia, paljon kierteisiä jne.).
Re: Missä menee hyvän valon raja?
Kaloja tuskin tulee olemaan aivan valtavaa määrää, joten hiilidioksidia täytynee lisätä.
Tästä päästäänkin uusiin askarruttaviin kysymyksiin:
Onko aktiivilevitin tässä tapauksessa ehdoton (lähteenä edelleen siis tuo kilju-systeemi yhdellä pullolla)? Millainen on "yliannostelun" riski? Olettaen, että aktiivilevittimen ajastaa valojen kanssa samaan rytmiin, niin poistuuko tuo ongelma? Aktiivilevitin lienee varsin huono passiivilevitin (jos sitäkään) kun virransyöttö katkaistaan.
Tästä päästäänkin uusiin askarruttaviin kysymyksiin:
Onko aktiivilevitin tässä tapauksessa ehdoton (lähteenä edelleen siis tuo kilju-systeemi yhdellä pullolla)? Millainen on "yliannostelun" riski? Olettaen, että aktiivilevittimen ajastaa valojen kanssa samaan rytmiin, niin poistuuko tuo ongelma? Aktiivilevitin lienee varsin huono passiivilevitin (jos sitäkään) kun virransyöttö katkaistaan.
Re: Missä menee hyvän valon raja?
Mä ajastin esim. tunzen aktiivilevittimen (pumppu piti kääntää muistaakseni nurinpäin että kuplat pääsee pois ritilän läpi kun ei ole päällä) ja säädin sen mittaamalla hiilidioksidia muutamina päivinä. Ja tietysti pitää olla vakiosekoitus millä sitä kiljua sinne tuottaa (ja sama lämpötila) ettei tule ylläreitä. Mutta ei siinä helposti mitään ylilyöntejä tule jos sen ajastaa pois yöksi. Mulla lähti käyntiin jo ennen valojen syttymistä ja taas puolestaan sammui ennen valojen sammumista koska kesti aikansa että se hiilidioksidi käytettiin ja yöllähän sitä ei tarvita.
Re: Missä menee hyvän valon raja?
Toi Tunze on ollut yksi mahdollisista ratkaisuista.
Kuinka kyseistä levitintä pystyy sitten säätämään? Virtausta, vai miten?
Kuinka kyseistä levitintä pystyy sitten säätämään? Virtausta, vai miten?
Re: Missä menee hyvän valon raja?
Kiljun määrällä (pullon koko ja onko esim. liivatekiljua vai vesikiljua) ja levittimen päälläoloajalla sitä säädellään. Se pumpun virtaus pyörittää niitä kuplia siellä putkessa jotta hiilari imeytyisi veteen. Se itse virtaus on siis aika pieni eikä esim. vaikuta altaan vedenkiertoon mitenkään.h79259 kirjoitti:Toi Tunze on ollut yksi mahdollisista ratkaisuista.
Kuinka kyseistä levitintä pystyy sitten säätämään? Virtausta, vai miten?