Olen huomannut saman inkkareiden värien suhteen kuin täällä on jo puhuttukin. Kaupassa ne oli aika vaatimattoman näköisiä, mutta hassut "sulat" miellyttivät silmää kun tarkemmin katsoi. Ans olla, kun pääsivät runsaskasvilliseen altaaseen - se niistä vaisun värisistä sinteistä Värit tuntuu voimistuvan päivä päivältä.
Luonteeltaankin tuntuvat tosi hauskoilta. Melkein heti levittäytyivät koko akvaarion alalle ja tutkivat paikkoja innoissaan ja sulassa sovussa. Meno vaikuttaa jopa leikkisältä; välillä joku ui uudestaan ja uudestaan suodattimen luomaan vastavirtaan, ja välillä joku sukeltaa pohjasta pinnan tuntumaan ja takaisin toistaen samaa moneen kertaan. Ruuan perään tietysti hyökitään kuin mikäkin pahisteleva piraijaparvi.
Meilläkin inkkarit on ollut kestosuosikkeja, tykkään ite niistä kovasti. Vaikka ovatkin myyntialtaissa vähän mitäänsanomattomia värittömiä puikuloita, niin ans kun pääsee kotiakvaan niin kyllä ne värit alkaa löytyä. Vilkkaita kilttejä kisailijoita on kiva kattella omassa altaassa. En kyllä vaihtaisi niitä ikinä pois, kun on vielä tosiaan niin kestäviä ja helppoja (opiskelijaelämään on välillä vähän vaikeaa sovittaa myös akvaarionhoito...)
Meillä nuo inkkarit hyödyntävät altaan kaikkia vesikerroksia. Partamonnia ottaa kyllä selvästi päähän, kun inkkarit ja musta-aaveet hyökkäävät porukalla sen tablettien kimppuun vaikka pinnaltakin löytyisi vielä sapuskaa. Ei ole monni vielä tottunut puolustamaan omaansa, joten se tyytyy tekemään satunnaisia syöksyjä teroja kuhisevalle tabletille. Pitää sille sitten öisin vähän santsia antaa.
Onko nuo mun intiaaninsulat nyt kotiutuneet ja unohtaneet vieraskoreuden uudessa paikassa, kun altaassa on ihan vimmattu meno päällä?
Näyttää ihan siltä, että joukkoon olis arpoutunut 7 urosta ja 3 naarasta, sillä melkein kaikki pienemmät ovat olleet tänä aamuna jatkuvasti ahdistelemassa kolmea isompaa. Olettamani tytöt ui karkuun minkä evistään pääsee ja koko ajan kaikilla perässään useampi olettamani uros. Hetkittäin joku onnellinen saa karistettua liian innokkaat kosijat kannoiltaan ja onnistuu puikahtamaan piiloon vetämään henkeä. Eihän tuommosta häirintää kestä katsella Kuuluuko tuommonen normaaliin kutukäyttäytymiseen?
Voiko menon olettaa rauhoittuvan tuosta, vai lähdenkö heti kokeilemaan eläinkauppaan uutta arvontaa jos vaikka osuisi lisää tyttöjä haaviin?
Itse kyllä tykkään inkkareista enemmän kuin noista kardinaalitetroista, ovat paljon kestävämpiä ja eivät niin arkoja. Ja mukava katsella kun uivat peräkanaa suodattimen virtausta vasten, ovat vilkkaita ja selvästi leikkisiä kaloja. Kadinaalitetrat vain uivat porukassa ja nahistelevat.
Noita monnisia en ole vielä tarkistanut, etä sopivatko pH 7.7 - 7.8 veteen se on kotiläksynä? muut kait menevät, jossei samulit tee niistä omatoimilounasta tai iltapalaa...
Kynsisammakoita ei tule laittaa samaan akvaarioon kalojen tai rapujen kanssa, eli lajiakvan tarvitsee se. Syynä esimerkiksi ulosteen voimakas ammoniakkipitoisuus. Ja tarina normaalikokoisesta kynsisammakosta, joka oli liian ahne ja sai palkkansa: yritti syödä todennäköisesti aikuisen partiksen, ja tukehtui siihen, osasyynä partiksen poskipiikit... Inkkarit, sukaravut ja sopivan monnisparven voi kyllä yhdistää.
Täytyy sit juniorin kanssa neuvotella asiasta. Voipi olla että tuo päätelmä teettää kolmannen laatikon meille; sammakkoaltaan. Jos nyt sitten keskittyis inkkari-(k)rapulan laittamiseen tähän 128-litraseen. Taitaa olla turhan iso pelkäksi sammakkoaltaaksi. Ainakin meillä.
--------------------------
aquamarina kirjoitti: Kadinaalitetrat vain uivat porukassa ja nahistelevat.
Höh, meillä kardinaalit huitovat yksikseen pitkin allasta miten sattuu, ruokinassa ovat toki samojen hiutaleiden kimpussa, mutta muuten niistä ei oikein voi käyttää nimitystä parvikala...
Zaphood kirjoitti:Jos nyt sitten keskittyis inkkari-(k)rapulan laittamiseen tähän 128-litraseen. Taitaa olla turhan iso pelkäksi sammakkoaltaaksi. Ainakin meillä.
Mitä jos silikoonaat sinne väliin lasin, jolla jaat altaan kahteen osaan? Ei tarvitse olla tasan keskellä, joten sammakoille voi rajata hieman pienemmän alueen.. Samalla altaaseen tulee hieman uutta ilmettä, kun toisella puolella voi olla paludaariomainen luonto ja toinen puoli on perinteinen akvaario. Säästyypä siinä tilaakin, kun ei tarvitse uutta allasta. Katsellessa näkee samalla vaivalla kalat ja sammakot
Itse olen kahden vaiheilla otanko intiaaninsulkia vai hehkutetroja tuohon toiseenkin altaaseen.
Allas on n.70l.
Monta inkkaria sinne voisi ajatella laittavansa mahdollisesti? 15 tai enemmän?
Kaverilla on inkkareita ja ovat mukavan eloisen oloisia kaloja... ainoa mikä on miinus niin ovat vaikeasti kiinni otettavia(mut onnesta kaloja ei tarvitse juuri koskaan ottaa akvaariosta pois).
Makuasia. Inkkareita menisi mausta riippuen (pitääkö väljemmästä vai tiiviimmästä asutuksesta) juurikin se 15-20 pyrstöä. Hehkutetra on parisen senttiä pienempi, sitä voisi mennä varmaan 30 pyrstöä, ehkä muutama lisääkin? Saat itse päättää, kumpi miellyttää enemmän silmää.
Onko kukaan kiinnittänyt huomiota siihen, että millaisesta virtauksesta intiaaninsulat tykkäävät? 17-päinen inkkariparvini vaihtoi 112-litraisesta asumuksestaan 350-litraista allasta "täyttämään". Parvi rohkaistui huomattavasti siirron jälkeen, tosin nyt ympärillä enemmän reippaita kaloja. Kiva olisi kuitenkin kasvattaa parven kokoa...
seura-akvaariot 350l + 112l. Akvaarioharrastuksessa mukana myös kissarouva ja labradorilapsi.
Täällä on Powerline 2252 puhaltamassa suihkuputken läpi etureunan suuntaan "suht voimakkaan virtauksen". Eivät leiki inkkarit siinä, ei. Pysyvät sivummalla kannon tuntumassa, missä virtausta ei juuri ole.
Meidän kasikymppisessä altaassa inkkarit (20 yksilön parvi) jahtaavat usein toisiaan ja ovat todella upean värisiä. Ovat alusta alkaen, kun 2 vuotta sitten aloitin akvaarioni, olleet kokoajan terveitä ja värikkäitä kaloja, vaikka muita kaloja on tosin kuollut joskus. Suosittelen ehdottomasti! Eivät ole kalliitakaan! n. 2 e / kpl
Kuulostaa aika tyhmältä, mutta kysyn silti, minkä värinen on intiaaninsulka?
Itselläni on lähinnä mielikuva hopeisesta kalasta, vaan onko sillä sen verran väritystä ettei sisuskalut paista läpi?
Onko inkkari näkyisä kala, vai "hukkuuko" se kasvien ja muiden kalojen joukkoon?
Joskus kauan kauan sitten muistelen lukeneeni jostain että, inkkareille olisi tyypillistä sellainen ns. paikallaan nykiminen, pitääkö paikkaansa?
Värillä ei niinkään ole väliä, haluaisin altaaseeni käytökseltään mielenkiintoisen, joskaan ei ylivilkkaan parvikalan.
Onko intiaaninsulan viljely onnistunut kellään ja onko laji suosittu että, jos saa jälkikasvua kasvateltua niin löytyyköhän niille markkinoita?
Tuosta värityksestä sen verran, että kala on yleis väritykseltään semmonen harmahtavanrusehtava ja ehkä hieman läpikuultava,
pyrstöevä on väriltään punanen ja selkäevän kärjessä on musta täplä ja sen alla kirkkaankeltanen täplä.
Etippä vaikka googlella intiaanisulan kuvia.
Kun olen noita viestiketjuja lukenut, olen huomannut ettei kellään taida olla inkkareista mitään negatiivista sanottavaa.
Onko kellään tullut vastaan tilannetta, että nämä olisivat kasveja edes maistelleet.
Tetruska kirjoitti:Kun olen noita viestiketjuja lukenut, olen huomannut ettei kellään taida olla inkkareista mitään negatiivista sanottavaa.
Onko kellään tullut vastaan tilannetta, että nämä olisivat kasveja edes maistelleet.
En ole kuullut. Sukarapupoikasia syövät, mutta lisääntyvät ne rapuset silti kaiken aikaa... enkä usko että Inkkari olisi kasvissyöjä. Tosin sen saa huijattua, kun murskaa vaikka hernettä ihan pieneksi, niin se mössö kyllä uppoaa hyvin.
syövätkö monnisten tai plekojen kutua ?
kivan näköisiä ! eipä tosin kukaan ole koskaan niitä parveksi mainostanut akvaliikkeissä, aina vaan kardinaalia..
Pistää harkintaan
Seeprapleko <3 Kiinnostus monnisiin ja siimapyrstöihin kasvamassa...
Inkkareilla on sen mallinen "kuono" ja suu, etten ole ainakaan omieni huomannut koskaan ruokaakaan nappailevan pohjasta tai kasvien pinnalta, joten siksi eivät varmaan tuota kutuakaan oikein onnistu syömään. (Pohjaa ylemmäksi uimaan lähtevät poikaset sitten ehkä onnistuvat nappaamaan.) Esim. kardinaalitetrat taas syövät pohjastakin ja yleensä minulla myös ne monnisten kudut heti perässä seuraten.
Ei meilläkään inkkareista monnisten kutemiselle ole ollut haittaa. Mutta kardinaalitetrat ovat niin röyhkeitä, että kävivät napsiin kutua ihan iholta, kun naaras makoili pohjalla pukkaamassa kutua, ennen kuin levittämistä kasvien lehdille. Mutta inkkarit eivät ole koskaan sellaista tehneet ja olen huomannut, että syövätkin vain ns. tippuvaa ruokaa.
Olen harkitsemassa tulevaan 80l akvaarioon joko kardinaalitetroja tai intiaanisulkia. Kardinaalitetrat ovat aika paljon näyttävämpiä, mutta ennen kaikkea haluaisin akvaarioon suht vilkkaita kaloja. Meillä on lapsiakin ja pysähtyneet kalat ovat aika tylsiä... Tarkoituksena olisi laittaa akvaarioon tetrojen kaveriksi yksi taistelukala ja pohjalle jotain monnisia. Niistäkin mieluuksi haluaisin jonkun touhukkaan version. Elikkä, tätä ketjua lukiessa olen tullut siihen tulokseen, että inkkarit ovat kardinaalitetroja vilkkaampia, onko jollakin muita kokemuksia? Ja miten touhukkaita ne inkkarit oikeasti ovat? Olen ajatellut sellaista 15-20 kalat parvea.
Meillä kyllä Inkkarit käyvät pohjalta ja sisustuselementeiltä napsimassa ruokapaloja. Vähän on tosin hankalan näköistä, kun joutuvat syömään ihan pyrstö pystyssä...
Värit tuntuu voimistuvan päivä päivältä.
Kuuluuko tuommonen normaaliin kutukäyttäytymiseen?
Suosittelen ehdottomasti! Eivät ole kalliitakaan! n. 2 e / kpl 
